Blogi

​Tiina Larsson: Kerava ottaa pian harppauksia kohti yhtenäistä perusopetusta

Larsson_Tiina_HENKILÖKUNTA.JPG

Elämme Keravalla jännittäviä aikoja. Jo pitkään suunnitteilla ollut Kurkelan koulun laajennushanke on nyt täydessä vauhdissa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kurkelan koulun laajennuksen tarveselvityksen kokouksessaan 10.6.2013. Puoli vuotta myöhemmin laajennuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunnassa ja on nyt edennyt rakentamisvaiheeseen. Laajennuksen myötä Kurkelan koulusta on, jo vuonna 2006 laaditun linjauksen mukaisesti, rakentumassa yhtenäinen peruskoulu vuosiluokille 1 - 9. Tulevaisuudessa Kurkelan koulussa, saman katon alla, on saatavilla päivähoito-, esiopetus- ja perusopetuspalvelut.

Kurkelan yhtenäiskoulun valmistuminen aloittaa Keravan kaupungin opetuksessa uuden, yhtenäisen perusopetuksen aikakauden. Keravanjoen yhtenäiskoulun rinnalla samaan aikaan toimintansa aloittavat siis Kurkelan yhtenäiskoulu ja Sompion yhtenäiskoulu. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämisen taustalla on vuoden 1999 alussa voimaan tullut koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus. Perusopetuslaissa luovuttiin tuolloin peruskoulun jakamisesta toiminnallisesti ja hallinnollisesti ala-asteeseen ja yläasteeseen. uutosta perusteltiin toisaalta sillä, ettei peruskoulun jakaminen ala- ja yläasteeseen sovellu uudistuneeseen lainsäädäntörakenteeseen, jossa yhdellä lailla säädetään kattavasti kaikesta perusopetuksesta.

Toisaalta hallituksen esityksessä jo tuolloin todettiin, että peruskoulun jakautuminen ala- ja yläasteeseen haittaa perusopetuksen kokonaisvaltaista kehittämistä. Liian jyrkkä toiminnallinen raja ala- ja yläasteen välillä oli johtanut siihen, että koulut eivät toimineet riittävällä tavalla yhteistyössä keskenään. Yhtenäinen perusopetus vahvistui suomalaisessa peruskoulussa ja sen keskeisenä ajatuksena oli, kuten olemme monissa yhteyksissä todenneet, oppilaan yhtenäisen oppimispolun luominen esiopetuksesta läpi koko perusopetuksen. Yhtenäinen peruskoulu on hallinnollisesti yhtenäinen koulu, joka yleensä käsittää kaikki perusopetuksen vuosiluokat ja se toimii tavallisimmin yhdessä toimipisteessä.

Yhtenäinen perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus, jota toteutetaan koko perusopetuksen ajan. Tällöin keskeistä on opetussuunnitelman sisällöllinen yhtenäisyys, jota valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet edellyttävät. Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohtana Keravalla ovat olleet toisaalta pedagogisen kehittämisen ja toisaalta hallinnollisen yhdistämisen mahdollisuudet.

Tutkimuksen mukaan yhtenäisen perusopetuksen toteutumista ja onnistumista säätelee viisi tekijää: opetussuunnitelma, toimintakulttuuri, opettajuus, rehtorius tai johtajuus ja oppilaiden kokemukset.

Ennakkoluulottomat satsaukset kasvatukseen ja opetukseen, lapsiin ja nuoriin, luovat kiehtovia oppimisympäristöjä, innostavia työympäristöjä ja huippuosaajien verkostoja. Siinä yhdistyy taitavasti suunnitelmallisuus, tulevaisuuteen valmistautuminen ja hyvä henkilöstöpolitiikka. Yhtenäinen perusopetus ja yhtenäinen peruskoulu Keravalla ovat räätälöitävissä keravalaisten lasten ja nuorten tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Yhtenäinen opetus luo tasa-arvoiset opiskelun mahdollisuudet kaikille.

Yhtenäisen Kurkelan koulun toteutumisen kynnyksellä haluan uskoa koulutuksen ja osaamisen mahdollisuuksiin Keravan tulevaisuuden tärkeimpinä rakennusaineina ja vetovoimatekijöinä.

Voimia ja innostusta kevätlukukauden työhön,

Tiina Larsson
Kasvatuksen ja opetuksen toimialajohtaja​


​Juha Ruutila: Työmaan touhuja
Juha Ruutila.png

Aloitin Kurkelan koulun rehtorina elokuun alussa 2015. Koululla oli tuolloin vielä käynnissä kesän alussa alkanut mattoremontti, jonka seurauksena koulun tilat ja tietoverkko olivat pois käytöstä. Ensimmäiset pari viikkoa työskentelinkin Sampolasta käsin.

Samaan aikaan, kun mattomiehet
tekivät viimeisiä liimauksia saumoihin, iskivät kaivurit takapihalla kasvustoa nurin 
Kurkelan laajennus oli alkanut.  
Työmaakokouksissa minua varoiteltiin, että pontitus- 
ja varsinkin 
paalutusvaiheiden aikana meteli tuleolemaan ”valtava”, joten teimme tämän varalta järjestelyjä ja tyhjensimme opetustiloja työmaan puoleiselta seinältä. Ilmeisesti maa oli pehmeää tai sitten olimme varautuneet vielä pahempaan, mutta meteli ei juuri meitä häirinnyt. Paalutus kuulosti sisätiloissa lähinnä nakutukselta, mitä nyt loppuvaiheessa hieman seinät täristi. 

Työmaan touhuja on ollut mielenkiintoista seurata. Maata on ajettu pois ja kaikenlaista konetta ja laitetta jtuotu alueelle. Korkea nosturi nousee koulun kattojen yläpuolelle ja hallitsee maisemaa koulumatkoilla. Rakennusta ympäröi värikäs verkkoaita, josta näkee hyvin läpi. Pohdimme aluksi, että olisiko työmaalle ollut hyvä saada kiinteä, läpinäkymätön aita, jotta kiusaus kiivetä alueelle olisi lapsille pienempi. Tämä ratkaisu taisi kuitenkin olla parempi – läpinäkyvyys ei yleensä ole huono asia muissakaahommissa.

Näin uutta koulua ensimmäistä kertaa sisältäpäin, kun arkkitehdin 3D-mallinnos valmistui. Uudet tilat näyttivät nykyaikaisilta, valoisilta ja oppimisympäristöiltään monipuolisilta ja joustavilta. Tilojen kalustamisessa oppilaslähtöinen pedagoginen viihtyvyys tulee olemaan etusijalla. Tämä tarkoittaa tiloja, jotka mahdollistavat ja tukevat yhdessä oppimista ja toiminnallisuutta, mutta

tarjoavat myös erilaisia mahdolli suuksia hiljaisempaan työskentelyyn. Toimivat ja tehokkaat ja tieto- ja viestintätekniset ratkaisut ovat myös tärkeässä osassa uuden koulun toimintaa suunniteltaessa. Meillä on edessämmvielä monta vaihetta, ennen kuin pääsemme kantamaan uusia kalusteita sisään. Varmuudella selviämme näistäkin haasteista ja jatkamme laadukasta koulunpitoa täällä Kurkelassa myös ensi vuonna.

2017 syksyllä kaiken pitäisi sitten olla valmista uudelle yhtenäiskoululle. Olemme innoissamme!

Juha Ruutila
Kurkelan koulun rehtori


Päivitetty 16.05.2016 klo 11:11