ATERIAPALVELUT - KOULUT JA PÄIVÄKODIT



Ruokailun tavoitteet

KOULURUOKAILU 

Kaupunki tarjoaa päivittäin maksuttoman täysipainoisen lämpimän aterian kaikille oppilaille. Retkipäivinä retkieväät. Koululounas nautitaan klo 10.30-12.15 välillä. Päivittäiseen ruokailuun on varattu aikaa n. 30 minuuttia. Oppilaat annostelevat ruoan itse linjastosta ja ateriakokonaisuutta saa "santsata" niin monta kertaa kuin jaksaa. Ateriakokonaisuus kattaa n. 30% oppilaan koko ravinnon tarpeesta. Sopimuksen mukaan tarjoamme kouluilla maksullista välipalaa klo 13 välitunnilla. Terveellinen välipala täydentää kouluateriaa.

Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokailun tavoitteena on

* hyvän terveydentilan edistäminen

 * makutottumusten laajentaminen

* koulupäivän lepo- ja virkistyshetki

* hyvät pöytä- ja käytöstavat

* suomalaiseen ja kansainväliseen ruokakulttuuriin tutustuminen

PÄIVÄKOTIRUOKAILU

Päivähoidossa ruokailut ovat osa kasvatusta ja opetusta. Päivähoitoruokailun keskeisenä ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on edistää ja ylläpitää lapsen hyvinvointia ja terveyttä.

Päivähoidon ruokailujen tavoitteena on turvata yhdessä kotien kanssa lapsen kasvu ja kehitys sekä opastaa lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokavalioon.

Lapsena ja nuorena omaksutut terveyttä tukevat ravitsemus-, lepo- ja liikuntatottumukset luovat perustan aikuisiän hyvälle terveydelle ja ehkäisevät monien sairauksien vaaraa.

Ruokailun kasvatuksellisena tavoitteena on luoda hyvistä ruokailutottumuksista ja käytöstavoista elinikäisiä. Päiväkotiruokailun tavoitteena turvata lapselle riittävät ja tasapainoiset ateriat ja välipalat hoitopäivän aikana.

 KOULUN JA PÄIVÄKODIN LOUNAALLA TARJOTAAN
· Pääruoka
· Lämmin lisäke (peruna, pasta, riisi, ohrahelmi)
· Leipä: näkkileipä, pehmeä täysjyväleipä
· Rasva: kasvisrasvapohjainen
· Salaattia/raaste/tuorepala, öljypohjainen salaatinkastike,mehu
· Juoma: maito, piimä tai vesi
· Jälkiruoka: juhla- ja teemapäivinä

Ruokalista julkaistaan sekä netissä että viikoittain paikallisissa lehdissä.

 Matsedel Svenskbacka

 Teemapäivät ja viikot värittävät ruokalistaa

Vaihtelua arkeen tuovat erilaiset teema- ja juhlapäivät. Talon päivänä huomioidaan talokohtaiset suosikkiruoat. Osa teemapäivistä integroidaan kasvatukseen/opetukseen yhteistyössä kasvattajien ja hoitohenkilökunnan kanssa.









 

Erityisruokavalioiden valmistus

Perusruokalistasta poikkeavaa ruokaa tarjotaan joko terveydellisistä , eettisistä tai uskonnollisista syistä. Keittiöille toimitetaan erityisruokavaliolomakkeen lisäksi joko lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus, josta selviää erityisruokavalion tarve.

Erityisruokavaliolomake 

Vaikeissa allergiatapauksissa toivomme, että vanhemmat ottaisivat yhteyttä suoraan keittiöön. Jos lapsella epäillään ruoka-aine allergiaa ja hänellä kokeillaan määräaikaista eliminaatiodieettiä, voidaan asia sopia vanhempien ja keittiöhenkilökunnan kesken. kodin ja koulun/päivähoidon välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta ruokailutilanteelle asetetut tavoitteet olisivat yhdenmukaiset.

 Lihaton ruokavaihtoehto


Oppilailla on mahdollisuus valita lukuvuodeksi myös lihaton vaihtoehto. Se ei vastaa täysin täysipainoista kouluateriaa. Tätä ruokalistaa noudattavat toimittavat koululle vanhempien ilmoituksen, että he vastaavat oppilaan täysipainoisen ruokavalion toteutumisesta siltä osin kun koululounaalta jää vajaaksi.

llmoituslomake lihattomasta ruokavaliosta 

  

Ruokalista lihattomasta vaihtoehdosta

 Laatu ja sen seuranta

Ruoan ravitsemuksellista laatua mittamme Sydänliiton ohjeistuksen mukaan neljästä eri näkökulmasta, joita ovat perustoiminta (ruokalistan kokonaisuus), rasvojen käyttö, suolan käyttö sekä tiedottaminen asiakkaalle.

Ruokahuollon atk-ohjelman avulla saamme asiakkaalle ruokaohjeista tarkat ravintotiedot.

Kehittääksemme toimintaamme teemme asiakastyytyväisyyskyselyjä vuosittain.

Elintarvikehankinnoista päätettäessä huomioidaan tuotteen laatu, puhtaus, kotimaisuus ja hinta. Elintarvikkeiden valinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota rasvojen laatuun ja määrään sekä tuotteiden suola- ja kuitupitoisuuksiin.

Maitovalmisteet

Ruokajuomaksi tarjotaan vähärasvaista tai rasvatonta maitoa tai piimää. Juustoista käytetään vähärasvaisia ja vähäsuolaisia laatuja. Ruoanvalmistuksessa käytetään pääsääntöisesti kasvirasvavalmisteita.

Ravintorasvat

Tavoitteena on rasvan laadun parantaminen, mutta myös määrän vähentäminen. Leivän päälle käytetään vähäsuolaisia kasvirasvapohjaisia kevytlevitteitä.

Ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetään kasvimargariinia, salaatinkastikkeissa kasviöljyä.

Suola ja mausteet

Suola, erityisesti sen sisältämä natrium, on terveydelle haitallista. Suolan saantia pyritään vähentämään ja makutottumuksia sopeuttamaan vähään suolaan. Suolan sijasta käytetään tuoreita yrttejä, suolattomia mausteseoksia, kuivattuja yrttimausteita ja vähänatriumisia suolavalmisteita.

Kala, liha ja lihavalmisteet

Ruoanvalmistuksessa suositaan vähärasvaisia naudan- ja sianlihatuotteita. Leivän päällä tarjotaan leikkeleitä puuro- tai keittopäivinä. Niistäkin pyritään käyttämään vähärasvaisia ja -suolaisia vaihtoehtoja.

Makkararuokaa tarjotaan harvoin, korkeintaan 2 kertaa kuuden viikon ruokalistassa. Maksaruokaa tarjotaan pari kertaa vuodessa tai harvemmin.

Viljatuotteet
Viljatuotteet ovat tärkeitä hiilihydraatin ja kuidun lähteitä. Kuidun määrää tulisi lisätä ruokavaliossa, sillä sen on todettu ennaltaehkäisevän monia sairauksia ja se on hyödyksi vatsan toiminnalle. Aterioissa pyritään hyödyntämään monipuolisesti eri viljalajeja. Leipäkorissa on tarjolla vähäsuolaista näkkileipää /pehmeää täysjyväleipää. Riisin lisäksi tarjoamme kotimaista ohrahelmeä ja pastana kaura /täysjyväpastaa. 
 

Kasvikset, marjat ja hedelmät

Suositaan kotimaisia tuotteita mahdollisuuksien mukaan. Tuoreita kasviksia tarjotaan raasteena, salaattina ja tuorepaloina, kypsennettynä keitoissa, kastikkeissa ja pataruoissa.

Hedelmää tarjotaan tuoreena ja marjoja tarjotaan puuron kanssa tuoremarjasoseena tai kiisseleissä.

Peruna

Perunaa tarjotaan keitettynä tai soseena. Pääsääntöisesti perunat tarjotaan kuoripäällisenä.

Ympäristön huomioiminen 

Ateriapalvelut pyrkivät omalla toiminnallaan huomioimaan kestävän kehityksen vaateet ja vähentämään hiilijalanjälkeä. Pienin teon voimme vaikuttaa hiilijalanjälkeemme. Vaikutusalueitamme on elintarvike- ja laitehankinnat, tuotantotavat ja - prosessit, kuljetuslogistiikka. Ruokailun yhteydessä oppilaat voivat käytännössä toteuttaa ympäristöstä huolehtimista. Jätteet lajitellaan astioiden palautuksen yhteydessä; maatuva eloperäinen jäte eli ruoantähteet ja paperiservetit menevät biojätteenkeräykseen. Sekajätteelle on oma roskasäiliö. Biojätteen määrää seurataan systemaattisesti ja sen määrä on vähäinen.