J.K. PAASIKIVI

J. K. PAASIKIVI KERAVALAISENA

"Maanviljelys on paras kaikista, sen päällä on kuningas maakunnassa, että kedot kynnettäisiin." (Salomon Saarnaaja 5:8, Paasikiven raamatusta alleviivaama lause)

Juho Kusti Paasikivi osti Jukolan tilan Keravalta vuonna 1917 ollessaan Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja. Paasikivi itse oli kauppiaan poika, mutta tuntumaa maatalouteen hänellä oli. Lakitieteen tohtoriksi valmistumisensa jälkeen Paasikivi toimi muiden töidensä ohessa Pellervo-seuran sihteerinä. Elintarvikkeet olivat vuonna 1917 tiukalla. Paasikivi oli tuolloin jo varsin varakas mies ja hänestä tuntui ajan levottomissa oloissa järkevältä sijoittaa omaisuutta maan hankintaan.

Kaupanteon hetkellä Jukola ei suinkaan ollut mikään pikkutila ja Paasikivi ryhtyi innolla määrätietoiseksi tilanjohtajaksi. Talossa oli parhaimmillaan mm. 25 lehmää ja kuusi hevosta. Jukolan pellot salaojitettiin jo 1920-luvun alussa ja metsänhoitoa järkiperäistettiin. Paasikiven metsätöistä muistona on vieläkin jäljellä sembramännikkö Keravan ja Sipoon rajalla. Jukola oli lähellä Paasikiven sydäntä ja maatilan tuotteita vietiin pari kertaa viikossa Helsinkiin. Keski-Uusimaa lehdessä senaattori Paasikivi kaupitteli kaalin, tomaatin ja lantun taimia, sekä myi mm. perunoita ja "sikaporsaita".

Tilanhoitoa lukuun ottamatta J. K. Paasikiven yhteydet keravalaisiin rajoittuivat pääosin talonväkeen, työläisiin ja naapuriviljelijöihin. Paasikiven perhe, ensimmäinen vaimo Annan ja neljä lasta, viettivät enemmän aikaansa Keravalla. Lapset tunnettiin Keravalla hyvin ja vieläpä melko vileinä lapsina. Heillä oli kaikilla käytössään autot, joilla hurjasteltiin pitkin Keravaa. Isä oli välillä katkerasti pettynyt lapsiinsa, vaikka kaikki valmistuivatkin myöhemmin kunnon ammatteihin. Anna-vaimo kuoli kolmekymmentä vuotta kestäneen avioliiton jälkeen keuhkotautiin Jukolassa vuonna 1931. Viimeiset neljä- viisi vuotta hän sairasti päärakennuksen yläkerrassa sijainneessa huoneessa, jossa kaksi sairaanhoitajaa päivysti vuorokaudet ympäriinsä hänen lähellään.

Presidenttinä Paasikivi käytti arvovaltaansa, ettei hän joutuisi luovuttamaan palaakaan maitaan rintamamiehille ja evakoille toisen maailman sodan jälkeen. Maanluovutuksia estääkseen hän soitti ystävälleen Otto Iivari Meurmanille ja pyysi tätä laatimaan kaavasuunnitelman Jukolan tilan maista. Meurman perusteli maanhankintalautakunnalle, että Jukolan maat sijaitsivat aivan liian lähellä Keravan keskustaa – niitä ei siis kannattanut käyttää maanviljelykseen. Toisena keinonaan Paasikivi käytti maittensa myymistä Keravan kauppalalle vuonna 1953. Kaikkiaan Paasikivi onnistui saamaan maistaan noin 36 miljoonaa markkaa. Rintamamiehille hän joutui luovuttamaan vain toistakymmentä tonttia nykyisen Annantien ympäristöstä. Paasikiven toimet siis onnistuivat erinomaisesti, sillä maanhankintalain mukaan Paasikivi olisi kuulunut ensisijaisiin maanluovuttajiin. Hänellä kun oli toinen ammatti, joten hän ei voinut olla riippuvainen maatalouden harjoittamisesta. Hän kun sattumoisin oli presidentti.