UUSI KIRJASTO


KERAVAN UUSI KIRJASTO AVASI OVENSA 1.9.2003
(HUOM! Tämä tiedote on kirjaston avajaisvuodelta ja tiedot ovat muuttuneet.)

Keravan odotettu uusi kirjasto avattiin kokonaisuudessaan 1.9.2003. Avajaispäivänä kirjattiin yli 3000 kirjastokäyntiä, avajaisviikolla yli 10000. Kirjasto vihittiin 21.11.2003. Juhlapuheen piti toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos.

Uudessa kirjastossa on tilaa 3500 hyötyneliömetriä, josta 500 on Laurea-ammattikorkeakoulun kirjaston käytössä. Kaupunginkirjasto jakautuu neljään aihealueeseen:

- Lapset ja nuoret
- Kirjallisuus ja taide
- Tieto ja taito
- Uutiset ja info

Kirjastossa on 15 erilaista yksilötyöskentely-, ryhmä- tai monitoimitilaa. Suurin
koulutus- ja monitoimitila on nimetty Pentinkulmaksi (Pentti Saarikoski asui
vuosina 1973 - 75 Keravalla). 

 Asiakkaiden käytössä on

- yksi kahdeksaan lajitteleva palautusautomaatti

- kaksi lainausautomaattia

- 17 kirjastojärjestelmäasemaa (aineistorekisterien selailuun)

- kuusi pistäytymisasemaa (ei tarvitse varata etukäteen)

- 14 kiinteää työasemaa - varaukset Internetin kautta

- 26 kannettavaa työasemaa langattomassa verkossa

Yleisöverkon käytöstä ja varauksista tarkemmin palvelusivuilla.


Lainojen määrän arvioidaan lähivuosina nousevan noin 400 000 lainasta
600 000:een ja käyntien määrän yli kaksinkertaistuvan.

Keravan uuden kirjaston pääsuunnittelija oli Mikko Metsähonkala ja projektiarkkitehtina toimi Ville Niiranen Quad arkkitehdit Oy:stä. Sisustussuunnittelusta vastasi Gullstén-Inkinen Oy, projektinjohtourakoitsijana toimi YIT Concept Oy. Rakentaminen kesti noin 15 kk, kirjaston siirtyminen uusiiin tiloihin neljä kuukautta. Rakentaminen, kalustaminen ja varustaminen maksoi n. 7,7 miljoonaa euroa.

Myös kirjaston käyttötaloutta kohennetaan - aineistohankintaa lisätään ja kirjastojärjestelmää modernisoidaan. Vakinaisten vakanssien määrä vuoden 2003 lopussa on 23 (lisäys vuonna 2003 kuusi). Yli 30 000 asukasta palveleva Keravan kaupunginkirjasto on yhteisessä verkossa Järvenpään, Tuusulan sekä Mäntsälän  kirjastojen kanssa (yhteensä yli. 100 000 asukasta).
  


 | Historiaa | Puheenvuoroja | Raportti kirjastotoimintojen kehittämisestä | Muita Keravan kirjastopalveluja koskevia julkaisuja |

Kirjastohankkeen vaiheita:
19.06.2002 Peruskiven muuraus
 26.02.2002 Alkupaukku
 30.01.2002 Valtionosuuspäätös myötätuulessa
 12.11.2001 Talousarvio ja kirjaston kaava valtuustossa
 08.10.2001 Kirjaston luonnospiirustukset valtuustossa
 20.06.2001 Kaupunginvaltuusto hyväksyi esisuunnitelman
 11.06.2001 Kaupunginhallitus
 23.05.2001 Sivistystyön lautakunta
 22.05.2001 Tekninen lautakunta
 02.04.2001 Kaupunginhallitus
 13.03.2001 Tekninen lautakunta
 02.03.2001 Arkkitehtuurikilpailun tulos julkistettiin
 05.12.2000 Arkkitehtuurikilpailu päättyi
 14.08.2000 Keravan kirjaston yleinen arkkitehtuurikilpailu alkoi
 12.06.2000 Kirjasto suurten investointien ykköseksi
 15.05.2000 Kh nimesi arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunnan
 04.04.2000 Tulossa arkkitehtuurikilpailu
 13.12.1999 Taloussuunnitelmaan
 15.11.1999 Valtuusto yksimielisenä
 14.11.1999 Myötätuulen talkoot Keravan kirjastossa
 08.11.1999 Kaupunginhallitus
 05.10.1999 Sivistystyön lautakunta
 09.09.1999 Hankesuunnitelma
 07.06.1999 Valtuustoaloite















 



Luonnos näkymäksi Paasikivenaukiolta Keskuspuistoon. Uusi kirjasto oikealla. Quad-arkkitehdit / Mikko Metsähonkala

UUDEN KIRJASTON PERUSKIVI MUURATTIIN 19.6.2002

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Ranki avasi tilaisuuden.

Johtavana muuraajana toimi fil.lis. Päivi Lipponen. Hänen puheensa tässä kokonaisuudessaan:

Hyvä juhlaväki,

on suuri ilo ja kunnia olla yhdessä teidän kanssanne pystyttämässä sivistyksen temppeliä. Kirjastoihin varastoituu suuri osa länsimaisesta sivistyksestä ja mikä tärkeintä tämä sivistys on kaikkien käytettävissä.

Suomessa on tehty hartiavoimin työtä tasa-arvon puolesta. Kirjastot ovat tehneet merkittävää työtä erityisesti sivistyksellisen ja sosiaalisen tasa-arvon puolesta. Jokainen ikään ja varallisuuteen katsomatta on päässyt käsiksi tietoon ja luovuuteen.

Kirjastoista on muodostunut kansan olohuoneita. Kirjojen lainaamisen ohessa kirjastoon mennään lukemaan päivänlehdet, viettämään iltapäivätunteja koulun jälkeen, opiskelemaan tenttikirjaa, kuuntelemaan musiikkia, surffaamaan tietoverkoissa. Siinä ohessa voi tervehtiä tuttuja.

- - -

Kirjastotoiminta kehittyi 1800-luvulla. Yksi kirjastoaatteen isistä oli itseoppinut kauppa-apulainen Juho Pynninen Viipurista. Hänen lehtikirjoituksensa vuosina 1845-1846 innostivat ajan sivistyneistöä perustamaan pitäjänkirjastoja. Köyhän kansan kirjastoja oli perustettu hyväntekeväisyyden turvin jo 1800-luvun alussa. Ensimmäinen oli vapaaherra Rabbe Gottlieb Wreden perustama Reginakoulun kirjasto Anjalassa. 1800-luvun lopussa porvaristo ja virkamiehet perustivat omia lukuseuroja maksullisin lainakirjoin.

Kansa ymmärsi, että kirjat ja tieto oli väline itsensä sivistämiseen. Kirjastojen ja kansakoulujen synty kytkeytyvät toisiinsa. Kansakoulun tuli antaa perustaidot ja herättää tiedonhalua, jota saattoi tyydyttää kirjastoissa itse opiskelemalla. Samoihin aikoihin toteutettiin myös vallansiirto paikalliselle tasolle eli tehtiin kunnallishallinnon uudistus. Kansakoulut ja kirjastot kouluttivat ja kasvattivat ihmisiä osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kun työväki perusti omia yhdistyksiä ajamaan oikeuksiaan, perustettiin niiden yhteyteen myös kirjastot. Kaikki Suomen kirjastot toimivat puhtaalta järjestöpohjalta vuoteen 1921 asti. Sen jälkeen ne siirtyivät yhteiskunnan hallintaan.

- - -

Kirjastoista on kehittynyt selvästi kuntalaisten peruspalvelu.

Helsingin kaupunginvaltuutettuna, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenenä ja kirjastopalveluiden käyttäjänä sain läheltä seurata, miten kaupungin taloutta pyrittiin tasapainottamaan kirjastopalveluita supistamalla.

Kaupunki edellytti kirjastotoimelta säästöjä. Virkamiehet ajattelivat kerätä säästöt supistamalla vuokrakustannuksia. Kirjastot ovat kaupungin tiloissa vuokralla. Kansalaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet lähikirjastojen lopettamisia. Lautakunnassa saatiin aikaan kompromissi, jossa löydettiin muita säästökohteita kuten aineistomäärärahojen supistaminen ja muutamien määräaikaisten työsuhteiden päättäminen.

Tämä kolmiodraama vuokra-, henkilökunta- ja aineistonhankintakustannusten välillä on tuttua varmaan myös monessa muussa kunnassa. Mikä on kirjastojen tilanne jatkossa, jos määrärahat eivät kasva, mutta esimerkiksi vuokrat jatkavat kallistumista?

Kirjastotoimi liikkuu hyvin kapeassa raossa, jos siihen ryhdytään kohdistamaan säästöpaineita.

Useassa kunnassa kunnallistalous on sellainen palapeli, että palojen liikkumavara rajallisten resurssien ja rajattomien tarpeiden äärellä on suppeaakin suppeampi. Kunnallispoliitikkona on joutunut oppimaan sen, että missään ei ole sitä kätkettyä kaivoa, josta voidaan hakea resurssit kaikkiin oikeutetusti viisaisiin ja hyviin tarkoituksiin.

Pätevä vaihtoehto on tehostaa toimintoja ja palveluita. Mutta tehostamisessakin tulee joskus pää vetävän käteen. Kun tehokkuuden ääripiste saavutetaan, alkaa toimintojen rapautuminen. Kunnissa on tehtävä painopisteitä. Nämä valinnat tapahtuvat vain poliittisen keskustelun kautta. Uskon, että juuri tällaista todellista keskustelua ja päätösten rakentamista kansalaiset kaipaavat ja siihen he itse haluavat osallistua.

Kirjastoimen rahoitus kytkeytyy merkittävästi sen sivistystehtävään kansan kasvattajana, kansallisen kulttuurin siirtäjänä ja kansakunnan rakentajana. Jos kansan sivistys rapautuu, koko poliittinen järjestelmä rapautuu.

- - -

Kirjastoista on kehittynyt yhteisiä olohuoneita. Ne siis täyttävät myös monien muiden hallinnonalojen tehtäviä, eivät vain puhtaasti kirjastojen perinteistä tehtävää.

Teknologian kehittyminen ja kirjaston henkilökunnan ammattitaidon kasvu mahdollistavat myös kirjastotoimen kehityksen ja palveluiden monipuolistumisen. Informaatiokeskusten synty ei saisi tapahtua lähikirjastojen kustannuksella. Kaiken edistyksen keskellä haluaisin puhua pienten lähikirjastojen puolesta. Ne ovat elintärkeitä paikkoja lapsille ja vanhuksille, heille, joiden liikkumisen ja harrastamisen mahdollisuudet ovat rajatut.

- - -

Suomalaiset lapset ovat pärjänneet erinomaisesti kansainvälisessä PISA-lukutaitotutkimuksessa. Eripuolilta Eurooppaa on saapunut ihmisiä katsastamaan meidän koulujärjestelmäämme. Toivottavasti he ovat huomioineet myös suomalaiset kirjastot osana suomalaisten lasten oppimisympäristöä.

Kansakoulun ja kirjastotoiminnan syntyminen viime vuosisadalla ja kehitys tähän päivään on todistus meidän suomalaisten syvästä sivistysperinteestä. Suomen kirjastolaitos, henkilökunnan ammattitaito ja periaate ihmisten tasa-arvoisesta mahdollisuudesta tiedon saantiin, kulttuuri ja taide-elämysten kokemiseen on ainutlaatuinen ilmiö eurooppalaisessa kulttuurissa.

 Rakentamisen alkupaukku laukaistiin 26.2.2002

Valtionosuuspäätös myötätuulessa

Raha-asiainvaliokunta puolsi laajuuden vahvistamista ja aloitusluvan myöntämistä. Opetusministeriön päätös asiasta on päivätty 30.1.2002.

Vuoden 2002 talousarvio ja kirjaston kaava valtuustossa

Valtuusto hyväksyi vuoden 2002 talousarvion, johon sisältyy uuden kaupunginkirjaston rakentamisen aloittaminen vuoden 2000 alussa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin rakentamisalueen kaava.

Kaupunginvaltuusto 8.10.2001

Kaupunginvaltuusto hyväksyi pöytäkirjanKeravan kaupungin kirjaston luonnossuunnitelmat. Luonnossuunnitelmat ovat nähtävissä kirjastossa.

Kaupunginvaltuusto 20.6.2001

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä Keravan kirjaston esisuunnitelman 3000 m2 + 520 m2 toteutusvaihtoehdon mukaisena ja antoi suunnitteluohjeen, jonka mukaan rakentamisen kustannukset yhteensä ovat enintään 40 mmk ja irtaimistohankintojen kustannukset (brutto) yhteensä enintään 6 mmk. Autopaikkakysymykset tulee vielä erikseen selvittää.

Kaupunginhallitus 11.6.2001

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Keravan kirjaston esisuunnitelman 3000 m2 + 520 m2 toteutusvaihtoehdon mukaisena ja antaa suunnitteluohjeen, jonka mukaan rakentamisen kustannukset yhteensä ovat enintään 40 mmk ja irtaimistohankintojen kustannukset (brutto) yhteensä enintään 6 mmk. Autopaikkakysymykset tulee vielä erikseen selvittää.

Sivistystyön lautakunta käsitteli kirjaston esisuunnitelmaa 23.5.2001

Lautakunta päätti esittelyjen ja käydyn keskustelun jälkeen antaa yksimielisesti seuraavan lausunnon:

Sivistystyön lautakunta ei kannata teknisen lautakunnan esitystä
kirjaston pienentämisestä 300 hyötyneliömetrillä.

Perusteluinaan lautakunta esittää seuraavaa:

•Valtuusto valitsi syksyllä 1999 yksimielisesti esitetyistä vaihtoehdoista 3000 hyötyneliömetrin ratkaisun. Sivistystyön lautakunta on lausunnoissaan esittänyt yksimielisesti samaa.
•Uudesta kirjastorakennuksesta järjestettiin vuonna 2000 arkkitehtuurikilpailu parhaan ratkaisun löytämiseksi. Arkkitehtuurikilpailun ohjelmassa suunnittelun pohjaksi asetettiin 3000 hyötyneliömetrin laajuus. Voittanut ratkaisu oli paras ja myös halvin viiden parhaimmistosta.
•Hyötyneliömäärän vähentäminen teknisen lautakunnan esittämällä 300 hyötyneliöllä (10%) merkitsisi myös todennäköisen valtionosuuden pienenemistä 10 %:lla opetusministeriön arvioimasta 15 miljoonasta 13,5 miljoonaan. Kolmen miljoonan säästö toisi mukanaan siis 1,5 miljoonan menetyksen.
•Ratkaisua ei pidä alimitoittaa, koska kirjastorakennus on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä investointi ja uuteen rakennukseen ei ole varattu laajennusmahdollisuutta. Ratkaisulla tulee turvata Keravalaisten mahdollisuudet monipuoliseen kulttuuriin, koulutukseen ja niitä tukevaan nykyaikaiseen kirjastotoimintaan.
•Kirjaston rakentaminen valtuuston päätöksen mukaisessa laajuudessa mahdollistaa kirjastopalvelujen jatkuvan kehittämisen turvaamalla erilaista yhteistyötä koulutus-, kulttuuri-, sosiaali- yms. yhteispalveluissa.
•Lautakunta haluaa painottaa sitä yksimielistä ja myönteistä vastaanottoa, jonka uuden kirjaston rakentamispäätös on saanut kuntalaisten keskuudessa. Nykyaikainen kirjasto monipuolisine palveluineen lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja syventää mielikuvaa kaupungista nykyaikaisena, monipuolisten palvelujen kaupunkina.

 Tekninen lautakunta 22.5.2001

Tekninen lautakunta hyväksyi Keravan kirjaston esisuunnitelman ja päätti lähettää sen kaupunginhallitukselle sekä edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavin täydennyksin

1. Kaupunginhallitukselle meneviin asiakirjoihin lisätään sivistystyön lautakunnan 23.5.2001 kokouksessa hankkeesta antama lausunto.

2. Hankkeen tavoitehinnaksi asetetaan liitteenä nro 51 olevan YIT:n kustannusarvion
vaihtoehto 2. mukaan 39,2 Mmk (alv 0%). Summa ei sisällä pysäköintipaikkoja eikä ammattikorkeakoulun osuutta.

Kaupunginhallitus 2.4.2001

Kaupunginhallitus päätti, että kirjaston suunnittelu käynnistetään pikaisesti talonrakennuksen menettelytapaohjeiston menettelytavan mukaisesti ja, että suunnitelma laaditaan arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta kilpailussa esitetylle tontille.

Lisäksi kaupunginhallitus kehotti sivistystyön lautakuntaa, sosiaali- ja terveyslautakuntaa sekä koulutuslautakuntaa nimeämään omaa rakennushankettaan koskevan ohjausryhmän.

Kaupunginhallitus kehotti myös kaupunkitekniikkaa valmistelemaan ao. hallintokuntien kanssa edellä mainitun hankkeiden aikataulun ja tuomaan sen kaupunginhallitukselle tiedoksi.

Tekninen lautakunta 13.3.2001

Tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että:

Kirjaston suunnittelu käynnistetään pikaisesti talonrakennuksen menettelytapaohjeiston mukaisesti.

Suunnitelma laaditaan arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta kilpailussa esitetylle tontille. Tontin asemakaavaa tarkistetaan tarvittavilta osin rakennussuunnittelun yhteydessä.

Kirjaston esisuunnitelma sisältäen tarkennetun kustannusarvion tuodaan hallituksen käsittelyyn toukokuussa 2001 talousarvion ja -suunnitelman laadintaa varten.

Kirjaston toteutus pyritään aloittamaan vielä kuluvan vuoden lopussa.

 Arkkitehtuurikilpailun tulos julkistettiin 2.3.2001

Arvostelupöytäkirja

1. palkinto, 150 000 markkaa ehdotukselle numero 19, nimimerkki Kollit

Ehdotuksen on suunnitellut Mikko Metsähonkala, Quad-arkkitehdit Oy, avustajinaan Jesse Anttila ja Olli-Pekka Keramaa (pienoismalli).

2. palkinto, 105 000 markkaa ehdotukselle numero 23, nimimerkki Medaljonki

3. palkinto, 75 000 markkaa ehdotukselle numero 87, nimimerkki Aura

lunastus, 35 000 markkaa ehdotukselle numero 52, nimimerkki Riimi
lunastus, 35 000 markkaa ehdotukselle numero 49, nimimerkki Hiidenkivi

Kunniamaininnat
ehdotukselle numero 57, Kulmikas
ehdotukselle numero 60, Harso
ehdotukselle numero 64, Avoin kirja
ehdotukselle numero 73, Raami

Palkintolautakunnan suositus

Palkintolautakunta päätti yksimielisesti suositella ensimmäisen palkinnon saanutta ehdotusta KOLLIT jatkotyön pohjaksi ehdotuskohtaisessa arvostelussa esitetyin jatkosuunnitteluohjein sekä suunnittelutehtävän antamista ehdotuksen tekijälle. Keravan uuden kirjaston arkkitehtuurikilpailu päättyi 5.12.2000
Kilpailuun saapui 88 ehdotusta.

Keravan kaupunginkirjaston yleinen suunnittelukilpailu alkoi 14.8.2000


Kirjasto suurten investointien ykköseksi
Kaupunginvaltuusto käsitteli 12.6.2000 vuosien 2001-2003 taloussuunnitelman laadinnan perusteita ja päätti, että ns. suurista hankkeista ensimmäisenä toteutetaan kirjasto. Muita suuria talonrakennushankkeita ovat Keravan yhteiskoulun sekä terveyskeskuksen laajennus- ja parannustyöt.

Kaupunginhallitus 15.5.2000

Kaupunginhallitus

- nimesi kirjaston arkkitehtikilpailun palkintolautakuntaan kaupungin edustajiksi: puheenjohtajaksi Arja Puurulan, varapuheenjohtajaksi Erkki Holmaksen, jäseniksi Sirpa Anderssonin ja Johanna Korhosen.
Palkintolautakunnan ammttijäsenet ovat projektiarkkitehti Risto Kostia, kaupunginarkkitehti Irja Hult-Visapää sekä kirjastotoimenjohtaja Hannu Kurki.
SAFAN edustajat ovat arkkitehdit Ilmari Lahdelma ja Kai Rajakaltio.

- edellyttää, että palkintolautakunta valmistelee kilpailuohjelman siten, että se on mahdollista käsitellä 19.6.2000 kaupunginhallituksen kokouksessa.

- päätti että kilpailuohjelman laadinnan perusteena on kirjaston sijoittaminen Keskuspuiston asemakaavaehdotuksen mukaiseen kortteliin 223 tarpeen mukaisesti puistoon laajennettuna.

- päätti että nykyisen kirjaston tontti varataan liike-, toimisto- ja asuntorakentamiseen ottaen huomioon ammattikorkeakoulun mahdollinen laajennus ja asemakaavan muutosta ryhdytään valmistelemaan.

Tulossa arkkitehtuurikilpailu
Tekninen johtokunta päätti kokouksessaan 4.4.2000 järjestää Keravan kirjaston suunnittelusta yleisen arkkitehtisuunnittelukilpailun yhdessä Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa.

Taloussuunnitelmaan 13.12.1999
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12. vuosien taloussuunnitelman: "Vuosina 2001 ja 2002 merkittävin talonrakennushanke on kirjasto, johon käytetään vuonna 2001 12 mmk ja vuonna 2002 19 mmk." Kirjaston suunnitteluun ja toteutukseen on varattu ja varataan eri vaiheissaan yhteensä 32,2 mmk, arvonlisäveroineen noin 39,3 mmk. Kun valtionosuus ja arvonlisävero vähennetään Keravan omakustannusosuudeksi jää noin 19 miljoonaa markkaa.

Valtuusto yksimielisenä 15.11.1999
Kaupunginvaltuusto päätti 15.11. "jo tässä vaiheessa, että kirjaston laajennus toteutetaan laajimman vaihtoehdon mukaisesti ja valtionosuus anotaan sen mukaisesti" valtuuston puheenjohtajan painottaessa: "Näin merkittävän päätöksen valtuusto tekee yksimielisesti."

 Myötätuulen talkoot Keravan kirjastossa 14.11.1999
Kirjaston ystävät ovat järjestäneet pitkin vuotta keskustelutilaisuuksia ja tempauksia kirjastoasian vauhdittamiseksi. Näyttävin tempauksista oli Myötätuulen talkoot, joihin osallistui sankoin joukoin keravalaisia päättäjiä, taiteilijoita ja muita kirjaston ystäviä.

Kaupunginvaltuutettu Veikko T. Valkosen talkoojuhliin kirjoittama runo innostaa keravalaisia myötätyöhön kirjastonlaajennuksen puolesta.

Kaupunginhallitus päätti 8.11.99 esittää kirjaston suunnitteluun varatun määrärahan pitämistä vuoden 2000 talousarviossa ja hankesuunnitelman laajimman kirjastovaihtoehdon - 3000 hyötyneliömetriä - toteuttamista.

Sivistystyön lautakunta päätti 5.10.99 esittää kaupunkitekniikan johtokunnalle ja kaupunginhallitukselle laajimman vaihtoehdon toteuttamista.

Hankesuunnitelma 9.9.1999
Hankesuunnitelma, jossa vertaillaan kirjaston kolmea eri laajennusvaihtoehtoa, luovutettiin kaupunginjohtajalle 9.9.99. Tarkasteltavat tilavaihtoehdot ovat 1500, 2200 ja 3000 hyötyneliömetriä. - Hankesuunnitelmaan voi tutustua kirjastossa.

Valtuustoaloite 7.6.1999
Valtuutettujen enemmistö teki 7.6.99 valtuustoaloitteen rahoituksen varaamisesta kirjaston laajennukseen. Vs. kaupunginjohtaja Anja Juppi asetti 27.7. työryhmän ohjaamaan hankesuunnitelman laatimista.


Keravan kaupungin Raportti kirjastotoimintojen kehittämisestä valmistui 10.3.1999.

 Pitkälle historiaan vie museotoimenjohtaja Leena Järnforsin historiikki.


Puheenvuoroja
Keravan kirjastossa on pidetty useita tilaisuuksia, joissa kirjaston merkitystä ja tulevaisuutta on pohdittu monipuolisesti.
Yleisötilaisuudessa 19.2.99
kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes
 sivistystyön lautakunnan puheenjohtaja Arja Puurula
Keravan kaupunginkirjaston tulevaisuusillassa 25.2.98

Puheenvuoron käyttivät tulevaisuuden tutkija Torsti Kivistö ja Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Tuula Haavisto.

 Tilaisuuden avasi kirjastotoimenjohtaja Hannu Kurki.
Keskustelu lainehti syrjäytymisestä kirjastoratkaisun pullonkauloihin ja vaihtoehtoihin.