AJANKOHTAISTIETOA






 

Kirjasto kannustaa kevään pääsykokeisiin osallistuvia

Kirjasto kannustaa pääsykoekirjojen parissa ahertavia tarjoamalla lukutaukokahvit keskiviikkona 23.5. klo 14 - 15 toisen kerroksen Tiedon ja taidon osastolla. Kirjasto on hankkinut suosituimpien alojen pääsykoekirjoista myös käsikirjastokappaleet, joita voi lukea kirjaston tiloissa.

Toisen kerroksen käsikirjastosta löytyvät mm. Metropolia ammattikorkeakoulun hoitotyön valintakoekirjat, Helsingin yliopiston oikeustieteen, teologian ja sosiaalipsykologian kirjat sekä kauppatieteiden ja sosiaalityön yhteisvalintakokeiden kirjat. Kirjaston kaikissa kerroksissa on rauhallisia lukupaikkoja.

Kirjaston henkilökunta toivottaa menestystä pääsykokeisiin!

 

Suomi rakentaa

Olli Saarsalmi lausuu runoja Ke 23.5.2012 klo 18.00 kirjaston Satusiivessä. Suomi rakentaa -matinea sisältää muun muassa Lassi Nummen, Ilpo Tiihosen, Lauri Viidan ja Viljo Kajavan runoja.

Saarsalmi on harrastanut runoja lapsesta saakka, mutta varsinaisen "herätyksen" hän sai 1990-luvun puolivälissä, jolloin hän alkoi lausua työpaikan eri tilaisuuksissa.

Harrastus on saanut hänet liittymään moniin runoryhmiin, jotka ovat antaneet lisää tietämystä runouden poluilla. Runoesitys "Suomi rakentaa" valmistui syksyllä 2011. Monet muistavat varmaan sellaiset suuruudet kuin esimerkiksi Ture Junttu ja Yrjö Jyrinkoski.  Olli Saarsalmi haluaa houkutella runouden äärelle myös miehiä naiskuulijoiden ohessa.

Ohjaus: Iiro Kajas
Äänitehosteet: Perttu Saarsalmi

Tilaisuuteen on vapaa pääsy!

 
 

Kitara soi Latino - Yhtä soittoa!
Keravan musiikkiopiston kitaristit ja lapsikuoro Melodika lattaritunnelmissa
Pentinkulma-salissa torstaina 24.5. klo 18.

Kuoroa ohjaa Kati Kortesniemi ja laulujen sovituksesta ja kitaristien ohjauksesta
vastaa Anu Raines-Krzywacki.

Vapaa pääsy    Tervetuloa!

Keravan kaupunginkirjastossa pääsykoekirjojen käsikirjakokoelma

Lähestyykö pääsykoe? Onko tarvitsemaasi kirjaan varausjonoa? Keravan kaupunginkirjaston Tiedon ja taidon osasto on hankkinut kevään 2012 pääsykoekirjoja myös käsikirjastoon. Käsikirjastokokoelmaan on hankittu suosittujen alojen, esimerkiksi kauppatieteiden ja oikeustieteen valintakoekirjoja. Katso lista tästä.

Käsikirjaston kirjoja voi lukea kirjaston tiloissa. Luku- ja työskentelypisteitä löytyy sekä ensimmäisestä että toisesta kerroksesta. Henkilökunnalta voi pyytää pääsyn myös varastoon, jossa on rauhallista lukutilaa sekä kirjaston kolmeen ryhmätyötilaan. Kirjaston ensimmäisessä kerroksessa on opintosali, jossa on runsaasti lukupaikkoja, jos tilaa ei ole varattu tapahtumia varten. Opintosalin sisäänkäynti sijaitsee uutistorin perällä.

Tervetuloa kirjastoon lukemaan ja onnea kokeisiin!

Tuhannen ja yhden yön eksotiikasta Keravalla
 
Professori Jaakko Hämeen-Anttila vieraili Keravan kirjastossa 25.4. Teemoina olivat ruumiin ilot erotiikan ja viininjuonnin muodossa arabialaisen kirjallisuuden kuvaamina. Keskiajan arabialais-islamilaisen kulttuurin asiantuntijana Hämeen-Anttila on valinnut tutkijapositionsa tieteen ja taiteen näkökulmasta, muutoinhan aihetta käsitellään paljolti väkivallan ja kielteisyyden kautta. Yleisön kysymyksiin vastaaminen täydensi illan runsasta tiedollista antia.
Hämeen-Anttila avaa Tuhat ja yksi yötä -teoksen (2010) tarinoiden suomentamisen aspekteja: - Alkuperäinen versio ei ole mikään kiltti kirja. Kustantaja puolestaan haluaa kertomusten sopivan kaikenikäisille. Niinpä käännöksiä on sensuroitu nuoria lukijoita ajatellen, tosin nämä tuskin arvostavat toimenpidettä.

Teoksessa Tuhannen ja yhden yön erotiikka (2011) Hämeen-Anttila korjaa käsitystä islamilaisesta kulttuurista seksikielteisenä ja kuivakkana. Sama näkemys on vallalla keskiajasta. Luulemme omaa aikaamme eroottisesti valveutuneemmaksi, vaikka totuus ei ole aivan yksioikoinen.
- Kuva islamista uskontona, joka ”kieltää kaiken mikä hauskaa on”, on väärä. Uskonto ei ole koskaan dominoinut kulttuuria – ei lännessä eikä Lähi-idässä. Kaikkea islamin kieltämää esiintyy. Viiniä juotiin avoimesti sekä kapakoissa että kristillisissä luostareissa, joissa sitä myös valmistettiin. Runoilija Abú Nuwás (n. 760–815) oli ”aikansa paha poika, Pentti Saarikoski, joka pyrki shokeeraamaan”. Nuwás lausuu teoksessa Runoja kadulta ja kapakoista:

”Sinä yönä Jumala tuskin näki / meitä pahempaa seuruetta: / synnit hulmusivat jäljissämme. / Enkä kersku tippaakaan!”

Hämeen-Anttilan mukaan eroottisuus kuuluu uskontoon jo periaatteellisesti. Islamilaiset askeetit saattavat tuomita mielihyvän, toisaalta sallitut nautinnot nähdään velvoitteina. Uskonto voi kieltää viinin ja sianlihan, mutta pidättäytyminen luvallisista nautinnoista on Jumalan luomistyön vähättelyä. Erotiikka kuuluu Jumalan luomiin hyviin asioihin ja kaikkien uskovaisten miesten velvollisuus on nauttia avioliiton iloista.

Rakkausrunojen skaala on laaja ulottuen lempeästä lyyrisyydestä rohkeaan eroottisuuteen. Rakkaus on kärsimystä, oikea rakkaus täyttymätöntä ja kaihoavaa. Rakastajan runousopillinen velvollisuus on riutua, kärsiä, jopa kuolla pois. Arabialaisessa runoudessa rakastaja purskahtaa itkuun nähdessään rakastettunsa. Abú Nuwás ilmentää rakastetun vaikutusta rakastajaan:

”Kun näin hänet, / heräsin henkiin, / kun hän puhkesi puhumaan / kuolin.”

- Naiset ovat tuottaneet paljon lyyristä runoutta. Runoilijan sukupuolta on vaikea erottaa, koska tapana oli kirjoittaa oletetun, maskuliinisen runoilijakuvan läpi. Rakkaus- ja viiniteemaisuus oli olemassa suullisena perinteenä jo islamia edeltäneessä beduiinirunoudessa. Islamin tulo (600-luvulla) paransi naisen asemaa, ja salli oikeuden yksityisomaisuuteen sekä perintöön kauan ennen länttä.

Adab- eli proosakirjallisuuden rakkausaiheet vaihtelevat romanttisista tarinoista aina tyttöjen ja poikien vertailuun seksipartnereina. Länsimainen kirjallisuus lainaa paljon itämaisesta. Giovanni Boccaccion (n. 1313–1375) Decameronen seitsemännen päivän novelleista voi nähdä arabialaista alkuperää imitoivan juonen. Hämeen-Anttila toteaa oman kansanperinteemme käsittävän yksittäisiä runoja, jotka voidaan palauttaa Lähi-idän runouteen. Kalevalassakin on löydettävissä motiiveja muinaisesta iranilaisesta runoudesta.

Teksti: Tuula Rautio


 
 
"LäppäriShow" on Keskuskoulun 3.-6. luokkalaisista koostuvan kirjastoryhmän
tekemä näyttely. Näyttelyn kannettavat tietokoneet on valmistettu kirjaston
poistokirjoista ja kierrätysmateriaalista.

Oppilaat valitsivat poistokirjoista mieleisensä kirjan ja pohtivat miksi se oli poistettu.
Tämän jälkeen he askartelivat kirjasta kannettavan tietokoneen.
Koneiden näytöiltä voi lukea oppilaiden ajatuksia netin käytöstä ja siitä mikä heille
netissä on tärkeää.
Näyttely on esillä kirjaston Palvelukeskuksessa toukokuun ajan.
 
 
KEVÄTKONSERTTI PENTINKULMA-SALISSA
maanantaina 28.5. klo 10.

Keskuskoulun luokat 2B ja 4B esiintyvät.
 
Tervetuloa!
TOUKOKUUN TAIDENÄYTTELYT

Ikkunagalleria:

MAANTYTTÄRET
Teatteripuvustaja ja kuvataiteilija Annamaija Ruuttusen Maantyttäret-näyttelyssä on esillä
muinaissuomalaisia jumalattaria pukuina ja maalauksina.

Yläkerran näyttelyseinä:

MERIMAISEMIA -valokuvanäyttely
Valokuvaaja Reeta Vilhun valokuvia Oslosta, Haapsalusta ja San Franciscosta.

 
Tervetuloa näyttelyihin!




DIGITOI KOTIVIDEOSI KERAVAN KIRJASTOSSA

Pölyttyykö VHS-koteloissa ensiaskelia, laskettelulomia ja outoja videokokeiluja – ainutlaatuista ajankuvaa? Keravan kaupunginkirjastosta löytyy digitointipiste, jossa sinulla on mahdollisuus siirtää tärkeitä hetkiäsi VHS-kasetilta dvd:lle. Digitointiajan voi varata kirjaston neuvonnasta tai puhelimitse 09 2949 2580. Digitointi tehdään itse, mutta alkuunpääsyyn saa opastusta. Keravan kirjastossa on käytettävissä VHS-C adapteri videokameroiden käyttäjille.
 

Lisätietoja Keravan kirjaston digitointipalveluista:
vastaava kirjastonhoitaja Maija Lehtonen, 040-318 2096
kirjastonhoitaja Juha Korkeakangas, 040-318 4512
 
 


TULE KOKEILEMAAN iPADIN KÄYTTÖÄ!

Keravan kirjastossa voi kokeilla iPadien käyttöä tiistaista 20.12. alkaen. Kirjasto haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisuuden tutustua tablettitietokoneisiin ja elektronisiin lukulaitteisiin. 

iPadeja voi käyttää internetin selailuun tai niillä voi lukea lehtiä ja kirjoja sekä pelata pelejä. Laitteilla voi lukea esimerkiksi paikallislehtiä eri puolilta Suomea.

Kirjasto on hankkinut viisi iPad-laitetta, joista neljä on varattu yli 15-vuotiaiden käyttöön ja yksi alle 15-vuotiaille. Laitteita saa käyttää kirjaston tiloissa. Kirjastossa on jo aiemmin ollut kannettavia tietokoneita asiakkaiden käytössä.

Laite lainataan palvelutiskiltä kirjastokorttia ja henkilöllisyystodistusta vastaan. Lapsilta ei vaadita henkilöllisyystodistusta, mutta laitetta saa käyttää vain palvelukeskuksen läheisyydessä.

iPadien tarjoaminen asiakkaille on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa Käyttäjäpalvelut-hanketta, jonka tavoitteena on edistää asiakkaiden valmiuksia verkkopalvelujen käyttöön.

Lisätietoja antaa vastaava kirjastonhoitaja Maija Lehtonen, Tiedon ja taidon osasto

p. 040-3182096
maija.lehtonen (at) kerava.fi


 
Kirjasto järjestää mahdollisuuksien mukaan yhdessä eri kirjoittaja- ja harrastusryhmien kanssa kirjailijatilaisuuksia sekä antaa tarvittaessa ohjeita tilaisuuksien järjestämisestä.

Kysy lisää, puh. 2949 2548.