Perusopetuksen oppilashuollolla ja lukiokoulutuksen opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan hyvän osaamisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.
Hyvä oppilashuoltotyön toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä (POL 31 a §, Opetussuunnitelman perusteet 2004).
Oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmat saattavat vaikuttaa haitallisesti koulunkäyntiin ja opiskeluun. Lain muutosten perusteluissa tällaisiksi ongelmiksi mainitaan lapsen ja nuoren kasvun murrosvaiheisiin liittyvät ongelmat, lukemis- ja kirjoittamishäiriöt ja muut oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen sekä lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kriisitilanteet ja mielenterveysongelmat.
Kasvatus- ja opetusviraston oppilashuoltohenkilöstö
Koulupsykologityön keskeisenä toimintaperiaatteena on tukea koulujen kasvatus- ja opetustyötä sekä edistää yhteistyössä koulun ja kodin kanssa oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin toteutumista kouluyhteisössä.
Koulupsykologi välittää tietoa lapsen ja nuoren psyykkisestä kehityksestä ja tuo esiin mielenterveyteen liittyviä näkökulmia sekä toimii opettajan ja muun kouluhenkilöstön tukena työnohjauksellisin tai konsultaatioiden keinoin. Toiminnan kattavana tavoitteena on onnistuneen koulunkäynnin edistäminen ja tukeminen eri tavoin sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti.
Oppilaan vaikeudet koulussa voivat liittyä oppimiseen, sopeutumiseen, tunne-elämään tai koko luokan ryhmädynamiikkaan. Em. vaikeuksien selvittely tapahtuu aina yhteistyössä huoltajien, opettajan, oppilaan sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Koulupsykologityössä painottuu siis yksilökeskeisen työn ohella aina yhteistyö oppilasta ympäröivän verkoston kanssa.
Keravalla toimii perusopetuksessa kolme koulupsykologia alakouluissa, yksi psykologi yläkoulussa ja lukiossa yksi koulupsykologi, joiden työn keskeisinä painopistealueina ovat erilaiset koulunkäyntijärjestelyt tutkimuksineen, oppilas- ja opiskelijatapaamisineen ja neuvotteluineen huoltajien, opettajien ja yhteistyötahojen kanssa.
Pääsyyt koulupsykologille tuloon ovat oppimisvaikeudet sekä erilaiset koulunkäyntijärjestelyjä koskevat kysymykset, kuten esim. erityisluokkasiirrot, kouluvalmiuskysymykset, erityisopetuksen tarpeen määrittely, avustaja-asiat. Muita ilmoittamissyitä ovat tavallisesti myös erilaiset käytöshäiriöt, levottomuus, keskittymisvaikeudet, psykosomaattiset oireet, ahdistuneisuus sekä koulunkäynnin laiminlyöminen.
Aloitteentekijänä oppilaan vaikeuksien selvittämiseksi ovat useimmiten opettaja tai huoltaja. Oppilashuoltoryhmien, kouluterveydenhuollon sekä muiden tahojen (mm. sosiaalitoimi, sairaalat, kuntoutusyksiköt) kautta tulee myös asiakkaita koulupsykologille.
Myös työntekijän omassa seurannassa on osa oppilaista ja jonkin verran myös oppilaat itse hakeutuvat koulupsykologin vastaanotolle.
Koulupsykologit tekevät myös paljon yhteistyötä koulun ulkopuolisten lapsia ja nuoria tutkivien tahojen kanssa (sairaalat ja kuntoutusyksiköt). Erikoissairaanhoidosta tulevan tutkimustiedon yhteensovittamisessa käytännön koulutyöhön toimivaksi on koulupsykologeilla keskeinen rooli.
Koulukuraattori toimii sosiaalityön asiantuntijana kouluyhteisön kehittämisessä, kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisessä ja tarjoaa koulukuraattorin asiakaspalvelut kouluyhteisölle.
Kouluyhteisön kehittämisen tavoitteena on oppilaiden psykososiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy tukemalla oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä. Kouluyhteisössä tukea voivat antaa opettajat, oppilaat ja muu henkilöstö. Koulukuraattori huolehtii osaltaan yhteisöllisen tuen järjestymisestä oppilaille esim. tukemalla opettajia oppilas- tai luokkakohtaisessa kasvatustyössä.
Koulukuraattorin asiakaspalvelutyön keskeisimmät työmuodot ovat psykososiaalisen keskustelutuen tarjoaminen ja tukitoimien järjestäminen. Psykososiaalista tukea voidaan antaa oppilaille, oppilasryhmille, huoltajille, huoltajien ryhmille. Koulukuraattorin antamaa tukea edellyttäviä ongelmia voivat olla monimutkaiset vuorovaikutushäiriöt koulussa kuten työrauhaongelmat ja koulukiusaaminen tai esim. koulunkäynnin laiminlyönti ja päihdekokeilut. Kasvavana ongelmaryhmänä ovat mielenterveyden vaikeudet, kuten yksinäisyys ja masennus tai perheen vaikeudet, kuten väkivaltaongelmat, päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat.
Tukitoimien järjestäminen on tuen etsimistä ja järjestämistä asiakkaalle jo olemassa olevista tukimahdollisuuksista. Kasvuun ja kehitykseen liittyviä palveluja ovat esim. lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, lastensuojelu, nuorisotyö ja muut vapaa-ajan palvelut. Myös oppilaan vanhemmat ja koko perhe voidaan ohjata tukipalvelujen piiriin.
Koulukuraattorin asiakkaan tarvitsema tuki ja palvelu esitetään ja perustellaan lausunnoilla, tarpeen mukaan kirjallisilla tai suullisilla. Opetustoimelle koulukuraattori antaa selvityksiä ja lausuntoja oppilaiden koulunkäynnin sosiaalisista edellytyksistä esim. sosiaalisista syistä aiheutuvan erityisopetuksen tai muun opetusjärjestelyn tarpeesta. Lastensuojelupalveluihin koulukuraattori antaa lausunnon esim. lapsen ja nuoren taloudellisen tuen tarpeesta harrastus- ja lomatoimintaan tai tukihenkilön tai -perheen tarpeesta. Koulukuraattori tekee myös selvityksen lastensuojeluun lapsen elämäntilanteesta lastensuojelutarpeen arvioimiseksi.