Esiopetuksen arkivapaat 5.12.2011, 5.4.2012, 30.4.2012 ja 18.5.2012.
PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN työpäiviä on yhteensä 187. Työpäiviä vähentää muuksi kuin lauantaiksi osuvat itsenäisyyspäivä ti 6.12., loppiainen pe 6.1. ja vapunpäivä ti 1.5.
Perusopetuksen syyslukukausi ti 9.8.2011-to 22.12.2011 (92 koulupäivää) - koulu alkaa tiistaina 9.8.2011 - syysloma vko 43 24.-30.10.2011 - vapaapäivä 6.12.2011 - joululoma 23.12.2011 – 8.1.2012
Perusopetuksen kevätlukukausi ma 9.1.2012 - la 2.6.2012 (95 koulupäivää) - talviloma vko 8 20.-26.2.2012 - pääsiäinen pe 6.4.2012 - ma 9.4.2012 - vapaapäivä ma 30.4.2012 ja pe 18.5.2012
Kaikilla kouluilla toimii oppilaiden vanhempien muodostamat koti- ja kouluyhdistykset.
Yhdistysten tavoitteena on edistää kodin ja koulun välistä yhteistoiminta sekä tukea lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta.
Yhteinen kasvatusnäkemys, pyrkimys luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä yhteiset tapahtumat ovat osa yhdistysten toimintaa. Koti- ja kouluyhdistykset ovat myös mukana koulun harrastustoiminnan järjestämisessä ja ylläpitämisessä.
Lisäksi koti- ja kouluyhdistyksiä on lähtenyt mukaan Kasvatus Tulevaisuuteen –hankkeeseen, joka on koko Keravaa koskeva yhteinen hanke. Sen tavoitteena on: - tukea vanhempia ja ammattikasvattajia kasvatustyössä - levittää kasvatustietoisuutta koko Keravalle - aktivoida vanhempia - luoda yhteiset toimintamallit
Koti- ja kouluyhdistykset kokoontuvat keskimäärin kerran kuukaudessa lukuvuoden aikana. Lisäksi eri koulujen koti- ja kouluyhdistysten edustajat pitävät yhteisiä kokouksia.
Koulut järjestävät koko koulun yhteisiä, luokka-aste / luokkakohtaisia vanhempainiltoja sekä opettajien ja vanhempien henkilökohtaisia tapaamisia.
Oppilasarviointiin liittyen opettajat keskustelevat oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa koulutyön edistymisestä.
Muita kodin ja koulun yhteistyö ja -toimintamuotoja ovat mm. luokkatoimikuntatyö, vanhempainkerhot / vanhempainkahvilat opettajan tai muun vetäjän johdolla, toimintaillat, yhdistyksen ja opettajien yhteiset tilaisuudet sekä myyjäiset.
Ulkomaalaistaustaisten lasten esiopetus järjestetään pääsääntöisesti muun esiopetuksen yhteydessä, mutta voidaan toteuttaa myös perusopetuksen valmistavan opetuksen yhteydessä tai näiden yhteistyönä.
Varhaiskasvatuksessa toimii suomi toisena kielenä lastentarhanopettajia (S2 -lto), jotka opettavat lapsille suomen kieltä ja tekevät yhteistyötä lasten perheiden kanssa.
Tulevan koulumuodon valitsemiseksi ulkomaalaistaustaisille lapsille tehdään tarvittaessa suomen kielitaidon kartoitus kalenterivuoden alussa. Kartoituksen perusteella lapselle määritellään sopiva koulupaikka.
Perusopetus ja perusopetukseen valmistava opetus
Tietoa perusopetuksesta ja perusopetukseen valmistavasta opetuksesta on perusopetuksen opetussuunnitelman kohdassa 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat ja 3. Opetuksen toteuttaminen sekä aineopetussuunnitelman liitteessä Valmistava opetus.
Toisen asteen opetus
Keravan lukio ja aikuislukio
Oppilas voi siirtyä perusopetuksesta suoraan lukioon tai valmentavan koulutuksen kautta. Suomi toisena kielenä –opetus toteutetaan lukioiden ja aikuislukion yhteistyöllä.
Yli 16-vuotias voi täydentää Keravan aikuislukiossa perusopetus- tai lukio-opintojaan, opiskella yksittäisiä aineita ja myös suorittaa perusopetuksen tai lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon.
Tavoite: Maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan sijoittumisen edistäminen lisäämällä suomen kielen taitoa sekä muita tietoja ja taitoja, jotka helpottavat pääsyä koulutukseen ja työelämään. Opiskelijat, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus tai sitä pitää syystä tai toisesta täydentää, voivat suorittaa osittain tai kokonaan peruopetuksen päättötodistukseen vaadittavat opinnot aikuislukiossa.
Sisältö: Pääpaino on suomen kielen opiskelussa. Kieltä opiskellaan paitsi kielen rakenteita hiomalla ja erilaisin kirjoitustehtävin, myös integroidusti sanastoa kartuttamalla, puhe- ja ilmaisuharjoituksin sekä osallistumalla erilaisiin tutustumiskäynteihin, joita tehdään eri opettajien johdolla. Opiskelu on kurssimuotoista ja tavoitteellista. Opiskelijoilla on läsnäolovelvoite.
Yleisaineiden opetuksella edistetään suomen oppimista opiskelukieleksi. Työelämä- ja koulutustieto sekä työnhakuun valmentaminen integroidaan eri aineisiin.
Laajuus: Opiskelijoiden tarpeen mukaan kootaan henkilökohtainen 25 viikkotunnin mittainen opiskelusuunnitelma opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Opiskelijoilla on mahdollisuus täydentää opintojaan ja viikkotuntimääräänsä aikuislukion normaalista kurssitarjonnasta.
Koulutustarjonta: Maahanmuuttajien perusoetus: - 1. vuoden ryhmä, lähtötaso kielitaitotaso 0. Opiskelijoiden on oltava luku- ja kirjoitustaitoisia ja hallittava latinalainen kirjaimisto. - 2. vuoden ryhmä, lähtötaso kielitaitotaso A1.3. - 3. vuoden ryhmä, lähtötaso kielitaitotaso A2.1-A2.2.
Iltaopinnot
Päiväopetuksen lisäksi maahanmuuttajien on mahdollista opiskella peruskoulu- tai lukio-opintoja Keski-Uudenmaan aikuislukion iltalinjalla. Aikuislukion kurssitarjottimelta voi valita oman tarpeen ja lähtötason mukaisia kursseja esim. suomi toisena kielenä alkeis-, jatko- ja lukiotason kursseja, alkeis- ja edistyneiden tason kursseja muissa kielissä, tietotekniikan koulutusta, Tietokoneen käyttäjän Ajokorttikorttikoulutusta, Kansalaisen @-korttikoulutusta, ilmaisutaitoa, peruskoulu- ja lukioaineita.
Erityisopetus
Keravan peruskoulut ja erityisluokat (vuosiluokat)
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on keskitetty kasvatus- ja opetusviraston varhaiskasvatusosastolle, ohessa linkki ja lisätietoa koululaisten kerhoista
Kansainvälinen toiminta
Kansainvälisen toiminnan painopistealueet:
Kansainvälisyyskasvatuksen edistäminen ja edellytysten luominen
Verkostoyhteistyö kansallisella tasolla ja kansainvälisesti
Kansainvälisen toiminnan tavoitteet:
Suvaitsevaisuuden lisääminen - tietojen, taitojen, kokemusten, kulttuurikommunikaatiotaitojen oppiminen ja vahvistaminen
Säännöllisten yhteyksien luominen ja ylläpitäminen, opettaja- oppilasvaihto, ystävyyskoulutoiminnan vakiinnuttaminen