Ajankohtaista

Nikkarinkruunun Visatien vuokra-asunnot

Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu rakentaa uusia vuokra-asuntoja Saviolle, Visatie 16.

Asunnot valmistuvat arviolta 8/2017 mennessä.

Asuntoja voi hakea 5/2017 alkaen sähköisellä asuntohakemuksella tai toimittamalla tulostetun asuntohakemuslomakkeen Nikkarinkruunun toimistoon.
Lisätietoja http://www.nikkarinkruunu.fi/asukkaaksi/asunnonhakuohje


Huoneistojakauma:

1h+k+ph/wc 34 m²           36 kpl
2h+k+ph/wc 53,5 m²       9 kpl
2h+k+ph/wc 54 m²           9 kpl
2h+k+ph/wc 55 m²           9 kpl
3h+k+ph/wc 69 m²           9 kpl
 
Asuntoja yhteensä          72 kpl

Perustoimeentulotuki asiat siirtyvät kunnilta Kelaan

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja tuen maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta lukien. Asiakas hakee toimeentulotukea Kelasta eikä kunnasta. Sen sijaan kunta vastaa edelleen täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä niihin liittyvästä sosiaalityöstä.

Kunta voi vuoden 2016 aikana tehdyn tukipäätöksen perusteella myöntää perustoimeentulotukea enintään 31.3.2017 saakka.

Toimeentulotuen taso eivätkä tuen myöntämisperusteet ole muuttuneet. Tukeen liittyvät päätöksenteon ehdottomat määräajat ovat samat kuin ennen ja ne koskevat myös Kelaa.

Kela tekee yhteistyötä kunnan kanssa. Sosiaalityön rooli korostuu kunnan harkitessa täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä hakijalle.

Toimeentulotuki on viimesijainen, luonteeltaan tilapäinen ja tarveharkintainen taloudellinen tuki, joka on osa sosiaalihuoltoa. Tuella on erityinen asema perustuslain tarkoittaman ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan ja välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon takaamisessa. Tukeen liittyy kiinteästi yksilöllisiä ja perhekohtaisia palveluja, etenkin sosiaalityö.

Kelan myöntämä perustoimeentulotuki rahoitetaan puoliksi valtion, puoliksi kuntien varoista.

Lue Kuntainfo 3/2017 kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoa: http://www.kela.fi/toimeentulotuki

 

Avustukset asumisneuvontatoimintaan

 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää vuonna 2017 avustuksia asumisneuvontatoimintaan . Eduskunta on osoittanut vuoden 2017 talousarviossa  tarkoitukseen määrärahavaltuuden.

 Asumisneuvontatoiminnan avustuksia voidaan myöntää asumisneuvontatoimintaan, joka tukee pitkäaikaisasunnottomien, maahanmuuttajien, mielenterveyskuntoutujien, syrjäytymisuhan alaisten nuorten, perheiden ja ikääntyneiden asumista.

 Avustusta voivat hakea kunnat, järjestöt ja yhteisöt, jotka harjoittavat tai käynnistävät asumisneuvojatoimintaa.

 Hakemukset liitteineen toimitetaan ARA:lle 12.1.2017 kello 16.15 mennessä osoitteella: kirjaamo.ara@ara.fi tai osoitteella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) PL 30, 15141 Lahti.

Lisätietoja: http://www.ara.fi/asumisneuvonta-avustus

 

Intervalli-asuminen Kotimäessä

Keravan Palvelutalosäätiö on käynnistänyt intervalli asumisen Kotimäen Palvelukeskuksessa (Porvoonkatu 10).

Intervallihoito on lyhytaikaista hoitoa erilaisista syistä johtuen.
Lisätietoa asiasta löytyy täältä.

 

Vaihtoehtona asumiselle asumisoikeusasunto

Keravalla on neljä asumisoikeustalotoimijaa, joilla on yhteensä 968 kpl asumisoikeusasuntoa.

Tällä hetkellä runsaimmin tarjolla on 3h+k+s asuntoja mutta myös muita huonekokojakin löytyy.

Asumisoikeusasunto on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asumisoikeusasuminen tarkoittaa sitä, että sinulla on oikeus asua tietyssä asunnossa, kun maksat asunnosta ensin asumisoikeusmaksun eli noin 15 prosenttia sen hinnasta. Sen jälkeen maksat joka kuukausi tietyn summan eli käyttövastikkeen.

Käyttövastikkeen suuruus riippuu asunnosta ja paikkakunnasta. Käyttövastike ei lain mukaan saa ylittää samalla paikkakunnalla olevien, samankaltaisten asuntojen vuokrien tasoa. Käyttövastikkeen maksamiseen voit saada asumistukea, jos sitä tarvitset. Voit asua asumisoikeusasunnossa niin pitkään kuin haluat, mutta et voi ostaa asumisoikeusasuntoa omaksesi.

Asumisoikeusasuntoa haetaan suoraan asunnon omistajilta mutta ennen varsinaisen asuntohakemuksen jättämistä hakijalla on oltava järjestysnumero. Lisätietoa järjestysnumeron hakemisesta löytyy täältä.

Lisätietoa vapaista / vapautuvista asumisoikeusasunnoista löytyy alla olevista talonomistajien omilta nettisivuilta.

http://www.avainasumisoikeus.fi
www.ta.fi
http://www.asokodit.fi

www.ksasumisoikeus.fi


 

Toimeentulotuen muutos

Perustoimeentulotuki siirtyy 1. tammikuuta 2017 kunnilta Kelan hoidettavaksi. Tuen voi hakea Kelasta asioimalla verkossa tai paperilomakkeella, joita on saatavilla Kelan toimipisteistä.

Toimeentulotuki ei muutu: sitä saa muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää edelleen täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin menoihin, joihin asiakas ei voi saada perustoimeentulotukea.

Kela on tehnyt videon, jossa esitetään havainnollisesti toimeentulotuen asiakkaan polku. Askelmerkkien avulla tuen hakeminen, hakemuksen käsittely ja tuen maksaminen hahmottuvat selkeänä kokonaisuutena. Tutustu videoon

Lisäksi Kelan palvelupisteissä ja kuntien sosiaalitoimistoissa on nyt saatavilla toimeentulotuen esitteitä, joissa kerrotaan pääkohdat toimeentulotuen muutoksesta ja annetaan vinkkejä sujuvaan asiointiin. Esitteen keskiaukeamalla on kuvattu asiakkaan polku. Esite on tehty suomeksi ja ruotsiksi.

Toimistoissa on esillä myös esitettä markkinoivia julisteita. Materiaaleihin voi tutustua sivulla kela.fi/toimeentulotuki-esitteet.

Kelan yhteistyökumppanit voivat tilata esitteitä ja julisteita osoitteesta lomakevarasto@kela.fi

Kelan aineistoja ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin on koottuna sivulla kela.fi/toimeentulotuki.

 

Tulorajamuutokset pääkaupunkiseudulla

Tulorajamuutokset pääkaupunkiseudun ARA-asuntoihin eivät ulotu Keravalle.

Keravalla asukasvalinnoissa nykyinen käytäntö jatkuu, valtion uudet ohjeet koskevat Vantaata, Helsinkiä, Espoota ja Kauniaista.

"Valtio asettaa tulorajat valtion tukemiin vuokra- ja osaomistusasuntoihin pääkaupunkiseudulla. Tulorajat koskevat uusia asukkaita ja niitä asukasvalinnan päätöksiä, jotka tehdään 1.1.2017 lukien. Lisäksi jatkossa myös asuntoa vaihdettaessa tarkistetaan, jäävätkö hakijan tulot nyt asetettujen tulorajojen alle. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja."

 

Lyhytaikainen kokotukilaina vuokratalojen rakentamiseen 

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vuokratalon uudisrakentamista varten myönnetty rakentamislaina. Uudisrakentamiseksi katsotaan myös muun kuin asuinrakennuksen (esimerkiksi toimistorakennus) käyttötarkoituksen muuttaminen vuokra-asuinkäyttöön.

Korkotuen kesto on kymmenen vuotta, mutta ARA voi hakemuksesta pidentää lainan aikaa kymmenellä vuodella kerrallaan enintään kaksi kertaa. Korkotukilainan suuruus on vähintään 80 ja enintään 95 prosenttia kohteen hyväksytyistä rakentamiskustannuksista.

Hakemusten tulee olla ARAssa viimeistään  keskiviikkona 21.9.2016,
h
akemuslomake: ARA 64_la

Hakija toimittaa hakemusaasiakirjat Aralle, joka käsittelee hakemuksen niissä esitettyjen tietojen pohjalta ja voi antaa harkintansa perustella ehdollisen varauksen korkotukilainasta. ARA pyytää kunnalta lausunnon hakemuksesta tai hakija voi omatoimisestikin ennakkoon hankkia kunnan lausunnon hakemuksestaan.

Lue lisää:  HAKUOHJE 2016: Lyhyt korkotukilaina (pdf 113kt)

 

ASP-säästämisen ikäraja aleenee 15 vuoteen heinäkuussa

ASP-säästämisen ikäraja alenee heinäkuun alussa 15 vuoteen. Aiemmin säästäjän on pitänyt olla vähintään 18-vuotias. Alle 18-vuotiaan tallettamien säästöjen ehtona on, että ne koostuvat omalla työllä ansaituista varoista.

Pankki maksaa ASP-säästöille yhden prosentin koron. Kun tallettaja on saavuttanut säästötavoitteensa ja tehnyt asuntokaupan, pankki maksaa 2–4 prosentin lisäkoron säästöjen aloitusvuodelta ja enintään viideltä seuraavalta vuodelta.

Ikärajan alentamisen vuoksi lisäkoron maksuaikaa koskevaa säännöstä on muutettu. Lainmuutoksen ansiosta alaikäinen asuntosäästäjä voi sopia pankin kanssa, alkaako lisäkoron maksuaika tallettamisen aloittamisesta vai vasta silloin, kun ASP-säästäjä täyttää 18 vuotta.

Lisätietoja ASP-säästämisestä täältä

 

Keravan keskustan rakennushakkeita

Kerava-lehden teemanumero on ilmestynyt. Teemanumero esittelee keskustan rakennushankkeita. Lehti jaetaan kaikkiin keravalaisiin talouksiin. Lehden nettiversion voi lukea täältä.

 

VVO Järvenpää tiedottaa

Järvenpään toimisto muuttaa torstaina 19.5.2016 VVO-taloon Helsinkiin.

Osoite 18.5.2016 saakka:
Myllytie 1 A, 4. krs.
04410 Järvenpää

Osoite 19.5.2016 alkaen:
Mannerheimintie 168a,
00300 Helsinki
Puh. 020 508 5000
Sähköposti: asiakaspalvelu@vvo.fi

Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu siirtyi uusiin toimitiloihin

Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun uusi osoite on

Asemantie 4
04200 Kerava
p. 0203 313 11

www.nikkarinkruunu.fi


Asiakaspalveluajat:

ma klo 9-12 ja 13-15.30
ti-pe klo 9-12 ja 13-14

 

Y-Asunnoille siirtyneet VVO-konsernin vuokra-asunto kohteet

VVO-konsernin ja Y-Säätiö-konsernin omistaman KOy Y-Asuntojen välinen 8 631 asuntoa käsittävä kiinteistökauppa toteutui 12.1.2016.

Siirtyneet asunnot ovat vuokranmääritykseltään omakustannusperusteisia, tavanomaisia ARA-vuokra-asuntoja. Kiinteistöt ja asunnot sijaitsevat muun muassa Helsingin seudulla. Keravan kohteista Y-Asunnoille on siirtynyt:

  • Kuparisepänkatu 2, 04250 Kerava / 37 asuntoa
  • Neulaskuja 5, 04260 Kerava / 33 asuntoa
  • ​Visatie 6, 04260 Kerava / 55 asuntoa

Helsingin toimiston lisäksi Y-Asunnot on avannut 14.1.2016 Järvenpäähän uuden aluetoimiston asiakaspalvelua varten, osoitteeseen Alankotie 2, 04400 Järvenpää


Aluetoimiston aukioloajat:

ma-ke klo 13.00-15.30
to-pe klo 9.00-11.30
jokaisen kuukauden viimeinen ja ensimmäinen arkipäivä pidennetty aukioloaika klo 9.00-16.00

asiakaspalvelu@ysaatio.fi


Keravan asumisoikeusasuntoasiat siirtyy 1.1.2016 lukien Helsingin seudun hoidettavaksi

Asumisoikeuden markkina-aluetta on laajennettu 1.1.2015 alkaen koko Helsingin seutua koskevaksi. KUUMA-kunnat, joihin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Pornainen ja Vihti, liittyivät Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa yhteiseen markkina-alueeseen. Kerava toimii vielä vuoden 2015 entiseen tapaan omalla alueellaan ja omalla numerojärjestelmällä mutta liittyy yhteiseen markkina-alueeseen 1.1.2016 alkaen.

Hakijoiden tulee 1.1.2016 lukien itse toimittaa järjestysnumerohakemukset suoraan Helsingin kaupungille. Keravan kaupunki / Sampolan yhteispalvelupiste ei vastaanota eikä myöskään jatkolähetä hakemuksia Helsinkiin mutta Keravan asuntopalvelut antaa vastaisuudessakin lisätietoa asumisoikeusjärjestelmästä.

Helsingin seudulla on yksi yhteinen asumisoikeuden järjestysnumerojärjestelmä. Uusilla numeroilla voi hakea asumisoikeutta mistä tahansa markkina-alueeseen kuuluvasta kunnasta.

Keravalta aiemmin haetut järjestysnumerot pysyvät voimassa ja ovat etusija Keravan alueen asumisoikeusasuntoja haettaessa.

Lisätietoa: http://www.kerava.fi/palvelut/asuinympäristö-ja-rakentaminen/asuminen/asumisoikeusasunnot

 

Keravalla rakenteilla olevat korkotuki vuokra- ja asumisoikeusasunnot

Keskipellonkatu 3, 04230 Kerava (vuokra)
arvioitu valmistumisaika 2/2016. Lisätietoja www.ta.fi

Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava (asumisoikeus)
arvioitu valmistumisaika 10/2016. Lisätietoja www.avainasumisoikeus.fi

Ahjonrinne 6, 04220 Kerava (asumisoikeus)
arvioitu valmistumisaika 31.12.2015. Lisätietoja www.ta.fi

Vuokra- ja osaomistusasuntojen varallisuusrajat vuodelle 2016

1 hakijan

ruokakunta

2 hakijan

ruokakunta

3 hakijan

ruokakunta

4 hakijan

ruokakunta

Lisä-

henkilöt

 

55.000 €

 

70.000 €

 

90.000 €

 

110.000 €

 

+ 5.000 €

 

Tarkennus:

- Kun hakijaruokakunnan henkilöluku on viisi tai enemmän, varallisuusraja on 4 hakijan ruokakunta mukaan eli 110.000 € ja siihen lisätään  +5.000 € per henkilö.


KUUMA-kuntien varallisuusrajat ovat voimassa 1.1. - 31.12.2016


Yksityisten omistusasuntojen vuokraus

Mikäli haluaisitte vuokrata omistusasuntonne, kannattaa teidän ottaa yhteyttä kiinteistövälitysyrityksiin ja kysyä olisiko heillä mahdollisesti saatavilla vuokravälityspalvelua. Keravan kaupungin asuntopalvelut eivät ota vuokrattavaksi yksityisten omistamia asuntoja.


Vuokralaiset ry

Vuokralaiset VKL ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja, joka tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa ja tarjoaa vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua sekä neuvontaa.

Lisätietoa: http://www.vuokralaiset.fi/


Avustus asumisneuvojatoiminta

Avustuksia voidaan myöntää asumisneuvojatoimintaan, joka tukee pitkäaikaisasunnottomien, maahanmuuttajien, mielenterveyskuntoutujien, syrjäytymisuhan alaisten nuorten, perheiden ja ikääntyneiden asumista.

Avustusta voivat hakea kunnat, järjestöt ja yhteisöt, jotka harjoittavat tai käynnistävät asumisneuvojatoimintaa.

Hakemukset: ARA , PL 30, 15141 Lahti

Tuen hakuaika on auki 14.1.2016 klo 16.15 saakka

Lisätietoa:
http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset/Avustus_asumisneuvojatoimintaan

Hissiavustukset vuonna 2016

(Uutista päivitetty 13.11.2015)

Hissi- ja esteettömyysavustuksia voi hakea edelleen vuonna 2016. Talousarvioesityksessä vuodelle 2016 korjaus- ja energia-avustusten määrärahat laskevat 25 miljoonaan euroon. Uusien hissien rakentamisavustuksiin arvioidaan olevan käytössä noin 14 miljoonaa euroa. Avustuksen ehtojen mahdollisista muutoksista ei ole vielä tietoa. Jos ehtoihin tai määrärahoihin tulee muutoksia, ARA tiedottaa niistä heti.

Lisätietoa: www.ara.fi kohdasta Rahoitus, Avustukset, Hissiavustus


Neuvontaa julkisten palvelujen käyttäjille

Kansalaisneuvonta on julkisten palvelujen käyttäjille suunnattu neuvontapalvelu, joka tukee muiden viranomaisten omia neuvontapalveluita. Palvelun avulla halutaan lisätä tietoisuutta julkisen hallinnon palveluista sekä helpottaa niissä asiointia.

Kansalaisneuvonta auttaa kansalaista löytämään oikean viranomaisen tai viranomaisen sähköisen palvelun asiansa hoitamiseen. Lisäksi Kansalaisneuvonta tarjoaa tukea sähköisen asioinnin tukipalveluihin ja vastaa yleisluontoisiin julkisia palveluita koskeviin kysymyksiin.

Lisätietoa: http://www.kansalaisneuvonta.fi/kansalaisneuvonta/fi/


Kansallinen tietopalvelu Liiteri

Elinympäristön tietopalvelu Liiteri tarjoaa kattavasti tietoa rakennetusta ympäristöstä yhtenäisessä muodossa.

Palvelusta voi etsiä tietoa esimerkiksi kaavoituksesta, yhdyskuntarakenteesta, luonnonvaroista sekä rakennuksista ja asumisesta.

Tietopalvelu Liiteri sisältää runsaasti rakennettua ympäristöä ja kaavoitusta koskevia tilasto- ja kartta-aineistoja, jonka tietosisältö koostuu Suomen ympäristökeskuksen ja muiden tiedontuottajien kokoamasta tilasto- ja paikkatiedosta.

Liiterin avointa tietosisältöä voi käyttää maksutta ilman rekisteröitymistä.  Liiteri on osa sähköisen asioinnin vauhdittamisohjelmaa, SADe-ohjelman tavoitteena on edistää kansalaisten ja yritysten sähköistä asiointia.

Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/liiteri


Taloyhtiöiden järjestyssäännöt

Jokaisessa taloyhtiössä on taloyhtiön omat järjestysmääräykset, jotka koskevat kyseistä taloa ja sen asukkaita sekä heidän vieraitaan. Järjestyssäännöt on laadittu talon asukkaiden asumisviihtyvyyden turvaamiseksi ja löytyvät mm. talonyhtiön omalta ilmoitustaululta. Mikäli ne puuttuvat, voi niitä pyytää isännöitsijää tai talonomistajaa toimittamaan ilmoitustaululle näkyville.


Järjestyslaki on korvannut kuntien omat järjestyssäännöt yleisesti käytettävistä paikoista

Järjestyslaki on Suomessa 1.10.2003 voimaan tullut laki, jonka tarkoitus on edistää järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä.

Tullessaan voimaan se korvasi kuntien omat järjestyssäännöt, joiden sisältö vaihteli suuresti. Järjestyslaki on siis sama koko maassa riippumatta siitä, minkä kunnan tai kaupungin alueella ollaan.

Järjestyslaki koskee yleisesti käytettäviä paikkoja riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kadut, tiet, torit, puistot, uimarannat, hautausmaat, yleiset kulkuneuvot, virastot ja ravintolat. Laki koskee mm. järjestyshäiriöitä, päihteitä, putoavaa lunta ja jäätä, ympäristön siisteyttä, pysäköintiä.

 Järjestyslaki (Finlex)

Päivitetty 17.02.2017 klo 11:26