Keravan vaakuna



Vaakunaselityksen mukaan Keravan vaakunassa on sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi.

Painotöissä käytetään vaakunassa värejä PMS 300 ja kulta (PMS 873)tai vaihtoehtoisesti keltainen PMS123.

Käytettäessä mustavalkoista vaakunaa siniset osat esitetään mustina ja keltaiset valkoisena.

Vaakuna kirjapainokäyttöön soveltuvana tif-tiedostona (koko 773 kt)

Vaakunan käyttö kaupungin tiedotuksessa

Keravan kaupunki on ottanut vuonna 2002 käyttöön uuden graafisen tunnuksen, jota käytetään kaupungin kaupallisessa ja markkinoinnillisessa tiedotuksessa. Uusi tunnus ei kuitenkaan syrjäytä kaupungin virallista tunnusta, heraldista vaakunaa, jota käytetään edelleen kaupunkia kokonaisuutena edustavassa tarkoituksessa.


Kaupunginkanslia on antanut vaakunan käytöstä erillisen ohjeen.

Vaakunan yksityinen käyttö

Yksityinen henkilö tai yhdistys voi luvan saatuaan käyttää vaakunaa kotiseutua osoittavana osakuviona lipussa, jäsenmerkissä tms., jollei käyttö loukkaa vaakunan käytöstä annettuja määräyksiä, hyvää tapaa tai heraldiikan periaatteita.

Mikäli vaakunaa halutaan käyttää elinkeinotoiminnassa, voidaan lupa myöntää perustellusta syystä. Kaupallisiin tarkoituksiin valmistetuissa artikkeleissa käytettävään vaakunaan tarvitaan erillinen lupa kaupunginkansliasta. Samoin luvanvaraista on vaakunan käyttäminen ulkopuolisiin tarkoituksiin, jos se aiheuttaa sekaannusta kaupungin virallisen toiminnan ja vaakunaa käyttävän elimen toiminnan kesken.


Vaakunan historiaa

Laki vaakunan käytöstä annettiin vuonna 1949. Kaikki Suomen silloiset 500 kuntaa saivat oman vaakunansa kahdessakymmenessä vuodessa. Osa jo käytössä olleista vaakunoista korjattiin heraldiikan sääntöjen mukaisiksi, osa vaihdettiin kokonaan uusiin.


Keravalla ollut jo kaksi vaakunaa

Vaikka Kerava on varsin nuori kaupunkina, sillä on ehtinyt olla jo kaksi vaakunaa historiansa aikana. Ensimmäinen vaakuna on sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaran käsialaa. Vaakuna oli käytössä vuosina 1948 - 1955. Ns. vanhassa vaakunassa oli kilpi kuusikoroisesti hopeavihreä katkoinen. Yläkentässä oli punainen iso K-kirjain ja alakentässä hopeinen ratas. Seitsemän kuusta ja sahanratas viittasivat puu-ja puusepänteollisuuteen, jotka olivat tuohon aikaan vallitsevina Keravalla.

Kauppalanjohtaja Unto Suominen vastaanotti vaakunan sen valmistuttua. Käytössä vaakuna oli painatteissa ja lomakkeissa. Erikoisuutena voitaneen mainita keramiikkavaakuna, joka sijoitettiin silloisen kaupungintalon seinälle. Vanhaa vaakunaa pidettiin epäheraldisena, koska siinä oli suuri, punainen K-kirjain. Heraldiikan sääntöjen mukaan kirjaimet tai kirjainyhdistelmät eivät voi muodostaa vaakunaa.


Vaakunan uusiminen

Vanhan vaakunan epäheraldisten ominaisuuksien vuoksi kaupunki otti käyttöön nykyisen vaakunansa vuonna 1956. Vaakunan kultainen "nikkarinkruunu" esittää puusepän tekemää liitosta, sinkkausta. Vaakunan aihe on saatu Keravan kehitykselle erittäin tärkeästä puuteollisuudesta. Vaakunan on suunnitellut taiteilija Ahti Hammar, joka on tunnustettu ja ansioitunut heraldikko. Hänen tililleen lasketaan suuri osa kunnallisvaakunoistamme.

Lähde: Apteekkari Ahti Nokelan kirjoitus
Uusimaassa v. 1981


Sivun alkuun