Keravalla on lukuisia tutustumisen arvoisia ulkotaidetoksia. Suurin osa teoksista on sijoitettuna kaupungin keskustan tuntumaan kävelykadun varteen. Osa teoksista on eri kaupunginosissa koulujen tai päiväkotien yhteydessä.

Ihan yhden illan aikana ei teoksiin varmaankaan ehdi tutustua, mutta kulttuuripitoisten iltakävelyreittien suunnittelua varten voi tutustua oheisiin teosesittelyihin ja valita niistä itseä eniten kiinnostavat kohteet.

KULTTUURIKÄVELYN KOHTEET

1. Alpo Jaakola, Menneiden sukupolvien muistomerkki (1985 Rautatieaseman aukio)
2. Erkki Kannosto, Volmari Iso-Hollo (1994 Iso-Hollon aukio kauppahallin vieressä)
3. Veikko Leppänen, Presidentti J.K. Paasikivi (1970 Paasikiven puisto)
4. Eino Ruutsalo, Kaksipuoleinen Zero (1971 Kirjaston ikkunassa pääoven oikealla puolella)
5. Tapio Junno, Kontakti (1974 Nikkarin koulun pihalla)
6. Tapio Junno, Ihmispuu (1989 Nikkarin koulun pohjoispuolen sisäänkäynnin edessä)
7. Antero Poppius ja Heikki Häiväoja, Sirkushevoset (1979 Kauppakaaren länsipää)
8. Antti Maasalo, Taikurinpöytä, Jonglöörin pallo ja Klovni (1995 Kauppakaaren länsipää)
9. Markku J. Rantala, Sateenkaari (1995 Kauppakaaren länsipää)
10. Antti Maasalo, Matkalla (1995 Kauppakaari)
11. Heikki Häiväoja, Aurinko ja tuuli (1982 Keravan aukio)
12. Tuulipurje (1982 Aurinkomäki)
13. Antti Maasalo, Yhdessä, Soivat tangot (1996 McDonaldsin viereinen leikkipaikka)
14. Alpo Jaakola, Huovintien historiaa vuosilta 900-1990 (1991 Sampolan alikulku)
15. Antti Maasalo, Ilon hetket (1994 Sampolan aukio)
16. Antti Maasalo, Yllättävä kohtaaminen (1994 Sampolankaari)
17. Antti Maasalo, Kirjokansi (1995 Sampolankatu)
18. Lauri Ahlgren, Kirkon lasimaalaukset (1980 Keravan kirkko)
19. Raimo Heino, Kivireliefi (1986 Kirkon pohjoisen oven yläpuolella)
20. Veteraanipaasi (1996 Keravan kirkkopuisto)
21. Auli Korhonen, Elävä valo (1998 Keravan seurakuntakeskus)
22. Veikko Haukkavaara, Sammakko (1976 Lapilan päiväkodin piha)
23. Ahjon siltakoristeet (1994 Ahjon silta)
24. Kari Huhtamo, Reliefi (1991 Ahjon koulun seinä)
25. Taina ja Erik Kurtze, Liekkikukko (1980 Paloaseman torni )
26. Savion veistospuisto (Keravan taidemuseon pihalla)
27. Heikki Virolainen, Kala (1979 Kanniston päiväkodin seinä)
28. Erik Mäkinen, Katkennut nuoli (1982 Killan koulun piha)
29. Tuomo Klemi, Kiipeilyaakkoset, Sirkusareena (1995 Killan puisto)
30. Markku J. Rantala, Kiipeilypallo (1996 Killan koulu)
31. Kari Huhtamo, Rohtovehka (1978 Terveyskeskuksen edessä)
32. Kari Huhtamo, Punaista, keltaista ja sinistä (1982 Kalevan päiväkodin seinässä)
33. Kari Huhtamo, Reliefi (1976 Viron koulun seinässä)

1. Alpo Jaakola, Menneiden sukupolvien muistomerkki

1985 Rautatieaseman aukio

Menneiden sukupolvien muistomerkin tekijä professori Alpo Jaakola taidemaalari, kuvanveistäjä ja taidegraafikko, syntyi 1929 Loimaalla. Hän on kävi Turun TY:n piirustuskoulun 1951-52. Ansioistaan hän sai mm. Pro Finlandia kunniamerkin 1974. Jaakolan runsaaseen tuotantoon kuuluu myös runokokoelmia.

Kaupungin, evankelis-luterilaisen seurakunnan, Keravan Taide- ja Kulttuuri- yhdistyksen ja usean eri lahjoittajan avulla teos saatiin hankittua Keravalle vuonna 1985. Se on pronssinen harjakattomainen veistos ja sen molemmat lappeet ovat kooltaan 12 neliömetrin suuruiset ja ne koostuvat yhteensä 50 palasesta.

Teos symbolisoi menneiden sukupolvien tekemää työtä, jolla on ollut suuri merkitys kaupungin rakentumiselle. Muistomerkin molemmilla sivustoilla on korkokuvina ihmiskasvoja ja ilmeitä, jotka kuvaavat Jaakolan Loimaalla olevassa alkuperäisteoksessa olevia taiteilijan omia sukulaisia ja tuttavia.

Arkkitehti Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1878. Sen vieressä sijaitsee arkkitehti Axel Åbergin alunperin postiksi suunnittelema talo, joka valmistui 1913. Asemaa vastapää sijaitsevassa uusklassisessa talossa on toiminut mm. elokuvateatteri "Kino-Kino" ja apteekki. Keravan Puusepäntehtaan johtaja Knut Peltonen suunnitteli "City" -nimisen rakennuksen ja se valmistui vuonna 1828.

2. Erkki Kannosto, Volmari Iso-Hollo

1994 Iso-Hollon aukio kauppahallin vieressä

1200 kiloa painava pronssinen näköispatsas Vommasta eli Volmari Iso-Hollosta kuvaa Iso-Holloa nimenomaan estejuoksijana. Veistoksen asennon taiteilija on vanginnut tutkimalla valokuvia ja urheilufilmejä. Teoksessa Iso-Hollo on kuvattu kriittisellä hetkellä ylittämässä vesihautaa. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto on syntynyt Tampereella vuonna 1945 ja hän asuu nykyisin Helsingissä. Hän on opiskellut Suomen Taideakatemiassa 1966-70. Hän kuuluu Kantaryhmä nimiseen taitelijaryhmään.

Volmari Iso-Hollo eli lähes koko elämänsä (1907-69) Keravalla. Vuonna 1920 hän edusti Keravan Weikkoja (TUL) ja yhdeksän vuotta myöhemmin hän siirtyi Keravan Urheilijoihin. Hän voitti olympiakultaa 3000 metrin esteissä Los Angelesissa 1932 ja Berliinissä 1936. Lisäksi hän menestyi 10 000 metrillä, jossa sijoittui Los Angelisissa hopealle ja Berliinissä pronssille. Ensimmäiset kansainväliset menestykset hän saavutti vuoden 1928 Moskovan Työläisolympialaisissa eli spartakiadeissa. Iso-Hollo voitti 3000 ja 5000 metriä ja sijoittui hopealle 1500 ja 10 000 metrillä. Hän työskenteli kirjaltajana Keski-Uusimaa lehdessä ja sittemmin Alkon työntekijänä.

Volmari Iso-Hollo hyppää vesihaudan yli puuseppä Svenskin vuonna 1914 rakentaman huvilan edessä. Aurinkomäen kupeessa näkyy aukiolle vuosisadan vaihteessa valmistunut Tomtebon huvila, jossa taiteilija Akseli Gallen-Kallela asui syksyllä 1904.

3. Veikko Leppänen, Presidentti J.K. Paasikivi

1970 Paasikiven puisto

Presidentti Paasikiven rintakuva on pronssia ja jalusta punaista graniittia. Paasikivi asui ajoittain vuodesta 1917 vuoteen 1953 Keravalla omistamassaan Jukolan kartanossa. Nykyään kartanossa toimii Paasikiven nuorisokylä. Patsas pystytettiin vuonna 1970, jolloin Paasikiven syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Veikko Leppänen, joka syntyi Käkisalmella vuonna 1918 ja kuoli Lahdessa 1969. Hän kävi Taideteollisen keskuskoulun 1945-48.

4. Eino Ruutsalo, Kaksipuoleinen Zero

1971 Kirjaston ikkunassa pääoven oikealla puolella

Eino Ruutsalo on tehnyt lukuisia kineettisiä taideteoksia. Hän erikoistunut valon käsittelyyn, mutta hän on myös maalari. Ruutsalo on valmistanut kineettisiä veistoksia lasista, akryylistä ja ruostumattomasta teräksestä. Hän on rakentanut liikkuvia veistoksia, joihin voi kuulua neonvaloja, hälytinvaloja, ääninauhoja, diakuvia ja filmejä.

Kirjaston ikkunassa oleva musta teos muodostuu kolmesta osasta, joiden keskellä voi hahmottaa ympyrät. Ympyröissä on pysty- ja vaakasuoria viivoja, joista vilkkuvat valopisteet kuin öisen taivaan tuikkivat tähdet.

1970-luvun alussa valmistuneen kirjaston on suunnitellut Arno Savela.

5. Tapio Junno, Kontakti

1974 Nikkarin koulun pihalla

Helsingissä asuva kuvanveistäjä Tapio Junno syntyi Piippolassa 1940. Hän on opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa 1961 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1962-65. Hän on voittanut useita taidepalkintoja ja on saanut Pro Finlandia kunniamerkin 1989. Veistostensa materiaalina hän käyttää pääasiassa pronssia.

Patsaan materiaalina on hiekkapuhallettu alumiini. Materiaali ja veistos kestävät käyttämistä, niinpä taiteilija Junno itse toivoi oppilaiden istuvan veistoksen päällä. Kontaktiveistoksessa on kaksi ihmishahmoa, joiden välissä oleva puhekupla symbolisoi tiedonvälittymistä.

Nikkarin koulu edustaa samaa 1970-luvun arkkitehtuuria kuin kirjasto.

6. Tapio Junno, Ihmispuu

1989 Nikkarin koulun pohjoispuolen sisäänkäynnin edessä

Teoksen hahmot kuvastavat ihmisten riippuvuutta toisistaan ja irtikasvamisen kivuliaisuutta. Taiteilija Junno luonnehti teosta humanistiseksi teokseksi, jossa on jokin verran surrealistisia sävytyksiä. Ihmiset elävät ikään kuin yhdessä samasta puusta kasvaneina.


















7. Antero Poppius ja Heikki Häiväoja, Sirkushevoset

1979 Kauppakaaren pohjoispää

Kuvanveistäjä Heikki Häiväoja syntyi Jämsässä 1929. Nykyään hän asuu Vantaalla. Häiväoja on opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa 1950 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1950-51. Hän on voittanut useita taidepalkintoja ja saanut Pro Finlandia kunniamerkin 1981. Pronssi on Häiväojalle luontainen materiaali. Hän pitää kaksijakoisista sommitelmista tai teoksista, joissa on useita eri elementtejä.

Antero Poppius on toiminut mm. Kulosaaren yhteiskoulun kuvaamataidon ja voimistelun opettajana 27 vuotta. Hän toimi teoksen teknisenä toteuttajana.

Teos muodostuu viidestä suurehkosta muovisesta hevosesta, joiden väreinä ovat ruskea, valkoinen, harmaa ja musta. Ne kuvastavat Keravaa sirkuskaupunkina. Sirkushevoset muistuttavat keravalaisen Grönroos-Sariolan suvun vuonna 1888 alkaneesta ja yhä jatkuvasta tivoli- ja sirkustoiminnasta.

Teos on tarkoitettu paitsi ihailtavaksi niin myös lasten leikkipaikaksi. Hevosen mallina oli Sariolan suvun omistama puinen karusellihevonen. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin erityinen muistomerkkitoimikunta, joka keräyksin, tempauksin ja lahjoituksin hankki rahat teoksen toteuttamiseksi.

Teosta suunniteltaessa pyydettiin Heikki Häiväojan mielipiteitä. Hän ei suositellut sirkushevosen valamista pronssiin, jota oli alunperin suunniteltu materiaaliksi. Taiteilija ehdotti, että muistomerkistä tehtäisiin leikkimielinen, useamman hevosen ryhmä, joka soveltuisi myös lasten leikkeihin. Tekijäksi hän esitti Antero Poppiusta, joka sitten itse työn suorittikin.

8. Antti Maasalo, Taikurinpöytä, Jonglöörin pallo ja Klovni

1995

Keravalla on useita Antti Maasalon teoksia. Maasalo kuuluu Dimensio -taiteilijaryhmään. Veistoksissaan hän käyttää teräksen lisäksi puuta, muovia, lasia, peilejä ja tekstiilejä. Veistosten lisäksi Maasalon tuotantoon kuuluu valoteoksia ja laser- ja tietokonetaidetta.

Lähellä Sirkushevosia sijaitseva haponkestävästä teräksestä ja vanerista tehty Taikurinpyörä toimii myös keinuna ja sen vieressä oleva Jonglöörin pallo karusellina, joten teokset yhdessä muodostavat suositun lasten leikkipaikan ja kertovat samalla Keravan perinteistä sirkuskaupunkina. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös Maasalon Klovni, joka on paitsi taideteos, myös tuuliviiri.





9. Markku J. Rantala, Sateenkaari

1995
Kauppakaaren pohjoispään kokonaisuuteen kuuluu myös Markku Rantalan liimapuusta, pleksistä ja teräksestä valmistama Sateenkaari, jota lapset saavat käyttää liukumäkenä. Vuonna 1950 syntyneen Rantalan teoksia on useiden liikeyritysten, kaupunkien ja museoiden kokoelmissa ja vuodesta 1977 lähtien Rantala on pitänyt useita näyttelyitä Suomessa ja ulkomaillakin.

10. Antti Maasalo, Matkalla

1995 Kauppakaari

Neljäs Kauppakaarella sijaitseva Antti Maasalon valo-tuuliteos on nimeltään Matkalla.













11. Heikki Häiväoja, Aurinko ja tuuli

1982 Keravan aukio

Veistoksen alkuperäiseksi sijoituspaikaksi suunniteltiin Aurinkomäen ylätasannetta, mutta taiteilija Häiväoja piti Keravan aukiota parempana paikkana. Taiteilijan tavoitteena oli luoda teos, joka tuo myös aukion tarkoituksellisesti esille. Graniittinen veistos korostaa aukion "tyhjää tilaa". Taiteilijan mukaan veistoksen ympärillä on juuri sitä avaruutta, jota käsitteen ymmärtäminen vaatii. Alunperin veistoksesta pulppusi vettä, joka valui pienenä purona alas maahan. Tarkoituksena oli, että kuka tahansa ohikulkija voi sitä juoda.

12. Tuulipurje

1982 Aurinkomäki

Tuulipurje hallitsee Aurinkomäen Keravan aukion puoleista osaa. Rinteeseen on rakennettu katsomo, jonne mahtuu 300 henkeä. Tämä aurinkoterassi toimii kesäisten kulttuuri- ja juhlatapahtumien näyttämönä. Aluksi tuulipurjeen lepakkomainen olemus herätti jopa pahennusta, mutta nyt se istuu luontevasti Aurinkomäen reunaan. Tuulipurjeen ja katsomon suunnittelivat harjoitustyönään Helsingin teknillisen korkeakoulun arkkitehtilinjan oppilaat.

Aurinkomäki on vanhalta nimeltään Helleborgin mäki. Komea Helleborgin huvila sijaitsi aikoinaan Aurinkomäen laella ja se toimi Keravan seurakunnan ensimmäisenä vihittynä kirkkona ennen nykyisen kirkon valmistumista. Kirkosta kertoo mäeltä löytyvä kallioon kiinnitetty laatta.

13. Antti Maasalo, Yhdessä, Soivat tangot

1996

Maasalon teokset Yhdessä ja Soivat tangot sijaitsevat Norsupuistossa Kauppakaaren sivustalla. Maalatusta teräksestä valmistettu Yhdessä toimii samalla myös keinuna ja Soivat tangot muodostavat äänitaideteoksen.

Leikkipuistossa on pieniä muovisia sirkusnorsuja. Aulikki Sariola lahjoitti 1980 pienen sirkusnorsun ja muotit, joilla leikkinorsut on tehty.

14. Alpo Jaakola, Huovintien historiaa vuosilta 900-1990

1991 Sampolan alikulku

Alpo Jaakolan teos sijaitsee Sampolan alikulkutunnelin katossa. Taideteos on alunperin ollut 33 metriä pitkä aita, joka sijaitsi Jaakolan talon ympärillä. Nyt teos on jaettu useaan eri osaan. Tämän ympäristötaideteoksen alkuperäinen nimi oli Tuhat vuotta suomalaista historiaa. Aidassa kuvataan Suomen historian vaiheita pakanuuden ajalta nykypäiviin. Kuvataiteilija, professori Alpo Jaakola lahjoitti v. 1985 talonsa aidan Keravan Taide- ja kulttuuriyhdistykselle. Yhdistyksen jäsenet Aune, Reino, Marita, Martti ja Pekka rakensivat tilalle uuden aidan Haka Oy:n, Pitkäpuu Oy:n, Rake Oy:n ja TB-huollon lahjoittamista tarpeista.

15. Antti Maasalo, Ilon hetket

1994 Sampolan aukio

Antti Maasalo on ollut kiinteästi mukana koko Sampolan alueen suunnittelussa. Hän tekemänsä teokset ovat osa arkkitehtonista kokonaisuutta. Tästä syystä teokset soveltuvatkin erinomaisesti ympäristöönsä. Ilon hetkissä on kymmenen teräksistä tankoa, joiden päässä kieppuvat värikkäät kuutiomaiset osat. Tangot ovat suihkuavien vesipatsaiden toisella laidalla. Teokseen suunnatut värivalot luovat omaa tunnelmaa.





16. Antti Maasalo, Yllättävä kohtaaminen

1994 Sampolankaari

Yllättävässä kohtaamisessa on viisi terästankoa ja niiden keskellä ylhäällä pyörivä lieriömäinen osa. Kirkolle johtavalla kujalla on katseen vangitseva punaisesta ja harmaasta graniitista rakennettu muurin osa, jossa virtaa vesi. Koko Sampolan alue tarjoaa kulkijalle silmän iloa monine pienine yksityiskohtineen.

17. Antti Maasalo, Kirjokansi

1995 Sampolan katu

Maasalon valoteos Kirjokansi on osa kirkkopuiston valaistusta. Maalattua terästä oleva vanhanaikaista lyhtyä muistuttava teos valaisee tunnelmallisesti Sampolan kadun eteläpäätä hämärinä iltoina.

18. Lauri Ahlgren, Kirkon lasimaalaukset

1980

Taidemaalari ja -graafikko Lauri Ahlgren on syntynyt Karkussa 1929. Tällä hetkellä hän asuu Helsingissä. Ahlgren on opiskellut Suomen Taideakatemian koulussa 1950-53, Vapaassa taidekoulussa 1954 ja Aukusti Tuhkan taidegrafiikan koulussa 1955-56. Hän on kuulunut Taiteilijaliitto 58:aan. Ahlgren on voittanut useita taidepalkintoja. Pro Finlandian hän sai 1969 ja 1989 hänelle myönnettiin Suomen valkoisen ritarikunnan risti.

Ahlgrenin suunnittelemat ja Lasimaalaamo Pauli Hietasen valmistamat Keravan kirkon lasimaalaukset koostuvat kahdesta erillisestä elementistä, joissa on pieniä kuvia. Teos etenee maailman luomisesta, syntiinlankeemukseen ja päättyy lähetysristiin. Teoksen päätapahtumana on pelastushistoria. Pääsiäistä kuvaavat naula, vasara ja arpakuutiot, joilla sotilaat heittävät arpaa Jeesuksen viitasta.

Keravan kirkon, joka edustaa 1960-luvun askeettista kirkkoarkkitehtuuria, on suunnitellut professori Ahti Korhonen.


19. Raimo Heino, Kivireliefi

1986 Kirkon pohjoisen oven yläpuolella

Reliefin materiaalina on käytetty valkoista Öölannin kalkkikiveä. Teos muodostuu neljästä osasta, jotka kuvaavat evankelistoja. Ihminen symbolisoi Matteusta, leijona Markusta, härkä Luukasta ja kotka puolestaan Johannesta. Teos kuuluu osana arkkitehti Korhosen suunnittelemaan kirkkorakennukseen.

Kuvanveistäjä Raimo Heino syntyi 1932 helsingissä. Hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa 1953-56, Suomen Taideakatemian koulussa 1954-57 ja Taideteollisessa oppilaitoksessa 1962-63. Hän sai useita taidepalkintoja. Vuonna 1985 hänelle myönnettiin Pro Finlandia. Vuonna 1983 Heino sai Ranskan valtion kunniamerkin "L'Ordre des Arts et des Letters".

20. Veteraanipaasi

1996 Keravan kirkkopuisto

Kookas, luonnon muotoilema graniittipaasi muistuttaa ohikulkijoita veteraanien työstä ja suomalaisten koettelemuksista viime sotien raskaina vuosina. Paaden tehostettuja aaltomaisia aiheita myötäilee pronssivaluinen laatta, jonka suunnittelussa on avustanut arkkitehti Jyrki Lehikoinen, entinen keravalainen ja itsekin veteraani.






21. Auli Korhonen, Elävä valo

1998 Keravan seurakuntakeskus

Taiteilijan mukaan seurakuntakeskuksen seinässä oleva metallireliefi kuvaa muodoltaan virtaavaa vettä Teos antaa vaikutelman ajan jatkuvuudesta, mikä puolestaan nostaa esiin elämän ja ylösnousemuksen. Reliefin heijastukset ja varjot luovat vaihtuvaa tunnelmaa vuorokauden eri aikoina. Pimeässä teos nousee esiin valaistuksen ansiosta. Kristillisenä symbolina reliefin edessä on risti.

22. Veikko Haukkavaara, Sammakko

1976 Lapilan päiväkodin piha

Kuvanveistäjä Veikko Haukkavaara syntyi Tampereella 1921. Taideteostensa materiaaleina hän käyttää rautaa, ruostumatonta terästä, kiveä ja terästä yhdessä sekä puuta. Hän on toiminut piirtäjänä Aamulehdessä 1960-70. Kuten niin monet muutkin keravalaiset taideteokset on tämäkin teos tarkoitettu nimenomaan tuottamaan iloa lapsille.


Veistoksen materiaali on ruostumatonta terästä. Se on toiminnallinen teos, joka kestää lasten koskettelut, hyväilyt ja kiipeilyn. Teos antaa virikkeitä ja ideoita ja aktivoi leikkeihin. Sammakon suuren kidan kautta otuksen sisään mahtuu kaksikin lasta kerrallaan. Teoksen tarkoitus on antaa pienille lapsille käsitys siitä, mitä taide on. Teos on turvallisen tuntuinen ja hyväntuulisia ja ystävällisiä ajatuksia herättävä.





23. Ahjon siltakoristeet

1994 Ahjon silta

Helsingissä asuva kuvanveistäjä Kari Huhtamo on syntynyt Rovaniemellä 1943. Hän on opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa 1961-63 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1963-64. Hän on voittanut useita taidepalkintoja. Huhtamo on valmistanut pääasiassa teräsveistoksia. Muina materiaaleina hän on käyttänyt alumiinia, muovia ja pronssia. Lisäksi hän on tehnyt öljymaalauksia, seri- ja litografioita, kuvakudoksia ja ryijyjä.

Ahjon koulun lähellä sijaitsee radan ylittävä silta, jota taiteilija Huhtamo oli suunnittelemassa. Hänen käsialaansa ovat sillan värit ja muotokieli.

24. Kari Huhtamo, Reliefi

1991 Ahjon koulun seinä

Ahjon koulun teos on ilman nimeä. Teosta tutkivat lapset ja ohikulkijat voivat nimetä sen omien mieltymystensä mukaan. Katsoja saattaa nähdä reliefissä vaikkapa silmun. Lapset ovat ristineet teoksen perhoseksi.
















25. Taina ja Erik Kurtze, Liekkikukko

1980 Paloaseman torni

Taiteilijat Taina ja Erik Kurtze ovat erikoistuneet keramiikkataiteeseen. Taina Kurze on syntynyt Loviisassa 1937. Hän on opiskellut Suomen Taideakatemian koulussa 1955-56 ja Valtion Askarteluohjaajaopistossa 1963. Hän on toiminut kuvaamataidonopettajana, askarteluohjaajana ja keraamikkona sekä harjoittelijana Oy Arabia Ab:ssä. Kurze on Taiko-ryhmän jäsen.

Liekkikukko on tehty valkosavesta ja se painaa kaikenkaikkiaan parisen tuhatta kiloa. Teos on harvinaisen suuri keramiikkateos. Reliefi koostuu 45 eri osasta. Ilta-auringon osuessa kukkoon sen värit hehkuvat tulisena aina Kulloon tielle saakka. Päivänvalossa sitä voi olla vaikeampaa huomata.

26. Savion veistospuisto

Keravan taidemuseon pihalla

Keravan taidemuseon pihalla on muuttuva ja alati kasvava veistospuisto.















27. Heikki Virolainen, Kala

1979 Kanniston päiväkodin seinä

Helsinkiläinen Heikki Virolainen on syntynyt 1936. Hän on opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa 1956-57 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1957.

Kala on teräksinen reliefi. Teoksessa värit yhdistyvät veistokselliseen muotoon, mikä on tyypillistä taiteilija Virolaiselle.

28. Erik Mäkinen, Katkennut nuoli

1982 Killan koulun piha

Teoksessa Katkennut nuoli voi havaita vaikkapa heteen ja emin, tai sitten teos kuvastaa haavoittunutta maaäitiä, johon nuoli on osunut. Teoksen syntytaustasta kerrotaan, että taiteilija Mäkinen oli raskaana olevan vaimonsa kanssa kävelyllä sumuisella niityllä, kun yhtäkkiä heidän jalkoihinsa lensi pikkupoikien ampuma nuoli, joka katkesi. Monisymboliseen teokseen kuuluu myös rosoinen ja kumpuileva pihaan uurrettu arpi, haava maassa.

Kuvanveistäjä Erik Mäkinen on syntynyt 1951 Helsingissä. Hän on käynyt taideteollista korkeakoulua vuosina 1971-76 ja 1977-78. Hän on asunut Keravalla usean vuoden ajan ja toiminut Keravan kansalaisopiston opettajana. Tällä hetkellä hän asuu Turussa. Töidensä materiaaleina Mäkinen käyttää puuta, pronssia ja rautaa.





29. Tuomo Klemi, Kiipeilyaakkoset, Sirkusareena

1995 Killan puisto

Klemin teokset jatkavat keravalaista lapsille ja lapsenmielisille suunnattua taidelinjaa. Kiipeilyaakkoset on valmistettu puutavarasta ja filmivanerista, kuten Sirkusareenakin, joka itseasiassa on hiekkalaatikko.

30. Markku J. Rantala, Kiipeilypallo

Markku J. Rantalan Kiipeilypallo sijaitsee killan koululla. Lasikuidusta valmistettu Kiipeilypallo on nimensä mukaisesti käyttötaidetta, tarkoitettu lasten kiipeiltäväksi.










31. Kari Huhtamo, Rohtovehka

1978 Terveyskeskuksen edessä

Teoksen materiaalina on ruostumaton teräs ja sitä ympäröivät vesisuihkut molemmin puolin. Teos on kolmitasoisessa vesialtaassa, jota reunustavat perennat. Lehvä oli taiteilija Huhtamon työnimi. Hän arveli kansan kyllä löytävän 300 kiloiselle teokselle osuvan nimen ajan kuluessa. Nimikilpailun järjesti kulttuurilautakunta ja lehvä muuttui Rohtovehkaksi. Nimi, paitsi kuvaa itse teosta, liittää teoksen entistä kiinteämmin myös sen sijoituspaikkaan.

32. Kari Huhtamo, Punaista, keltaista ja sinistä

1982 Kalevan päiväkodin seinässsä

Taitelija Huhtamo ei itse halunnut antaa teokselleen nimeä, vaan sen saivat keksiä päiväkodin lapset itse. Reliefi on valmistettu maalatusta teräksestä.















33. Kari Huhtamo, Reliefi

1976 Viron koulun seinässä

Reliefi on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Taiteilija itse, tyypilliseen tapaansa, ei ole halunnut nimetä teosta, vaan on toivonut, että koululaiset itse keksisivät teokselle nimen. Niinpä teoksen nimi vaihteleekin sen mukaan, miten taiteen katsoja teoksen itse kokee.