 | Kuntainfo |
| Kartat |
| Kaupungin palvelut |
| Kadut, liikenne ja pysäköinti |
| Matkailu |
| Työ, yrittäminen ja elinkeinot |
| Kaavoitus, maankäyttö ja rakentaminen |
| Päätöksenteko |
| Tapahtumat |
| English |
 | Svenska |
    |
VESIHUOLLOSTA USEIN KYSYTTYÄ
Kysymykset vastauksineen on ryhmitelty seuraavasti:
• VESIJOHTOVEDEN LAATU (13 kpl)
• POIKKEAVAT TILANTEET (6 kpl); esim. jos vettä ei tule tai viemäri ei vedä
• VEDEN KULUTUS JA VESIMITTARIASIAT (7 kpl)
• VIEMÄRIASIAT (7 kpl) (jätevesiviemäri ja sade- eli hulevesiviemäri)
• RAKENTAMINEN JA REMONTOIMINEN (7 kpl)
• VESIHUOLLON SANASTOA (7 kpl)
• Keravan Vesihuollon esittely (tässä osiossa ei ole kysymyksiä)
Tulostaminen
Jos aiot tulostaa nämä sivut (20s.) kannattaa sinun ensin painaa punaisen Kaupunkitekniikkalogon yläpuolella olevaa "Tulostettava versio" -nappulaa. Silloin kaikki näytöllä näkyvä teksti mahtuu tulostumaan paperille. Muulla tulostusvalinnalla osa tietokonenäytöllä näkyvästä tekstistä saattaa jäädä pois.
VESIJOHTOVEDEN LAATU
Keravalaisten käyttöveden toimittaa Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV). Vesi on laadukasta tekopohjavettä, jonka käsittelyssä ei käytetä ylimääräisiä kemikaaleja. Ainoastaan veden pH:ta nostetaan hieman kalkkikivisuodatuksella vesijohtojen korroosiokestävyyden parantamiseksi.
1. Mikä on veden kovuus Keravalla?
Keravan vesijohtovesi on pehmeää. Veden kovuus vaihtelee välillä 3,5 - 4,1 °dH (0,6 -0,7 mmol/l). Yleensä astianpesukoneeseen ei tarvitse lisätä suoloja, mutta valmistajan ohjeita kannattaa kuitenkin noudattaa.
dH sanallinen kuvaus
0 – 6 normaali
7 – 13 keskikova
> 14 kova
Veden kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Veden kovuus on vanha käsite. Se on aikoinaan tarkoittanut pyykin pesussa tarvittavan saippuan määrää. Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän saippuaa tarvitaan, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla.
2. Mikä on veden pH Keravalla ? (happamuus)
Keravalla vesijohtoveden happamuus vaihtelee välillä 7,7 – 8,0 eli vesi on lievästi emäksistä. Pohjavesien pH on Suomessa 6- 8. Keravan vesijohtoveden pH-arvo säädetään kalkkikiven avulla välille 7,0 – 8,8, jotta putkistomateriaalit eivät syöpyisi. Talousveden pH:n laatuvaatimus on 6,5 – 9,5.
veden pH sanallinen kuvaus
< 7 hapan
7 neutraali
> 7 emäksinen
3. Kuinka paljon fluoria on Keravan juomavedessä?
Fluori eli oikealta nimeltään fluoridi on ihmiselle välttämätön hivenaine. Matala fluoripitoisuus on yhteydessä karieksen syntyyn. Toisaalta taas liiallinen fluorin saanti aiheuttaa kiillevaurioita hampaille sekä luiden haurastumista.
Keravan vesijohtoveden fluoridimäärä on erittäin pieni; 0.1 mg/l. Suomessa vesijohtoveden fluoridipitoisuuden tulee olla alle 1,5 mg/l (Soveltamisopas talousvesiastukseen 461/2000, VVY 2001)
4. Voinko käyttää vesijohtovettä akvaariossani?
Vesijohtovettä voi käyttää akvaariossa. Jos vaihdat vettä heti aamulla, kannattaa vettä juoksuttaa 2-3 minuuttia ennen akvaarioon laittamista. Vesijohtovettä voi tarvittaessa ilmastaa 1-2 h akvaariokäytössä olevassa astiassa, jos ilmenee että vesijohtovedessä on runsaasti siihen liuenneita kaasuja. Vaihtoehtoisesti voidaan myös käyttää vedenparannusaineita, jotka suojaavat kalojen limakalvoja, kun vesijohtoputkistosta saattaa liueta haitallisia yhdisteitä.
Akvaarioon kannattaa sijoittaa samanlaisiin vesioloihin tottuneita kaloja. Kalat ovat erityisen herkkiä äkkinäisille ja suurille pH-muutoksille. On suositeltavaa, että akvaarion pH pysyttelisi neutraalissa eli (6-8 pH). Keravan vesijohtoveden pH vaihtelee välillä 7,7 – 8,0. Myös veden pehmeys/kovuus vaikuttaa kalojen hyvinvointiin. Keravan vesi on pehmeää eli 3,5 - 4,1 °dH:ta. Akvaariovedestä tulee vaihtaa 30-50% kerran viikossa kalamäärästä, kasvillisuudesta ja suodatuksen tasosta riippuen.
Tarkempaa tietoa kannattaa kysyä joko Akvaarioseurasta (http://akvaarioseurat.net) tai netissä olevalta Aqua-web-keskustelufoorumilta (http://www.aqua-web.org/forum). Lisäksi Jukka Järven sivustolta löytyy hyödyllisiä tietoja akvaarion ja veden hoitoon liittyen (http://www.aquahoito.info/suomi/)
5. Kannattaako vesihanan päässä käyttää erillistä filtterisuodatinta?
Ei kannata. Keravan veden laatu on niin hyvä, ettei suodattimia tarvita. Filtterisuodattimet saattavat jopa huonontaa veden laatua, koska suodattimia ei yleensä tule vaihdettua riittävän usein. Suodatin on erinomainen kasvualusta bakteereille.
6. Miksi vedessä on paha maku aamulla?
Koska vedenkulutus on yöllä vähäistä, jää vesi kiinteistön putkistoon seisomaan yön ajaksi. Tuolloin veden maku voi muuttua. Paha maku onkin erityisesti vanhojen putkistojen aiheuttama ongelma.
Veden juoksutus ennen käyttöä auttaa tilapäisenä toimenpiteenä. Putken sisäpinnan puhdistus/pinnoittaminen tai haittaa aiheuttavan putkisto-osuuden uusiminen poistavat haitan pysyvämmin.
7. Miksi vesijohtovesi on sameaa?
Se johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Ilmiö on vaaraton ja vesi muuttuu astiassa seistessään melko nopeasti kirkkaaksi. Ilma poistuu ylöspäin, jolloin vesi kirkastuu alhaalta ylös. Kuumassa vedessä sameutta ilmenee lähes aina.
Veden ilmakuplat ovat merkki siitä, että vesijohtoverkostoon on päässyt ilmaa korjaustöiden yhteydessä. Ilma voi myös aiheuttaa poistuessaan putkistossa kolinaa. Häiriö poistuu juoksuttamalla vettä. Ilma on vaaratonta.
Jos sameus painuu pohjaan, voi kyseessä olla esim. rautasakka. Korjaus- tai huoltotöiden yhteydessä voi kiinteistön tai vesijohtoverkoston putkista irrota rautaa, mikä sakkautuu astian pohjaan. Rauta voi aiheuttaa veteen sivumakua.
Vettä kannattaa tässäkin tapauksessa juoksuttaa reilusti, jotta vesi käytettäessä olisi mahdollisimman vähän putkissa seissyttä.
Juoksuttamista ei kannata arastella suuren vesilaskun pelossa, sillä yksi kuutio (1m3) eli 1000 litraa vettä maksaa kuluttajalle ainoastaan 3,06 euroa. Tässä hinnassa ovat mukana puhdas- ja jätevesimaksu sekä alv 22%.
8. Miksi vesijohtovesi näyttää ruskeankeltaiselta ja ruosteisen oloiselta ?
Jos hanasta tuleva kylmä vesi on värjääntyneen oloista, sameaa tai ummehtuneen hajuista, on yleensä syynä joko kiinteistön omista putkista tai kaupungin yleisestä vesijohtoverkosta peräisin olevien rauta- ja mangaanikerrostumien irtoaminen.
Sakan irtoaminen johtuu useimmiten siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden johdosta tai vesijohtoverkostossa tapahtuneesta paineiskusta.
Esteettiset seikat, kuten veden sameus ja värjääntyminen ruskeaksi eivät periaatteessa ole terveydelle vaarallisia, mutta veden juomista kannattaa silti välttää kunnes haitat poistuvat. Sakat saattavat aiheuttaa vesihanojen ja pesukoneiden sihtien tukkeutumista ja lisäksi värjätä vaaleata pyykkiä.
Jos vesijohtovedessä on laatuhäiriö, kannattaa vettä juoksuttaa reilusti. Juoksuttamista ei kannata arastella suuren vesilaskun pelossa, sillä yksi kuutio (1m3) eli 1000 litraa vettä maksaa kuluttajalle ainoastaan 3,06 euroa. Tässä hinnassa ovat mukana puhdas- ja jätevesimaksu sekä alv 22%.
Jos vesi "pärskyy" tai vesiputkistot "kolisevat" juoksutettaessa, on se merkki siitä, että putkistoihin on päässyt ilmaa. Tämä ei ole vaarallista ja ilmakin poistuu, kun vettä juoksutetaan riittävästi.
Mikäli vesi ei muutu normaaliksi kohtuullisen vedenjuoksutuksen jälkeen, ota yhteys Keravan Vesihuollon asiakaspalveluun 040 318 2275 (ma-to 8-15:45, pe 8-14).
9. Miksi kuuma vesi on vihreää?
Jos lämmin käyttövesi on vihreää, on se merkki siitä, että taloyhtiön lämmönvaihdin on rikki. Tällöin Keravan Energian toimittama vihreäksi värjätty kaukolämpövesi pääsee sekoittumaan käyttöveteen.
Lämmintä käyttövettä ei koskaan tule juoda, sillä lämmin vesi on oivallinen kasvupaikka bakteereille.
10. Minusta tuntuu, että vesijohtovesi värjää vaaleat hiukseni vihertäviksi. Voiko se olla totta ja mistä se johtuu?
Tämä on merkki siitä, että vedessä on liikaa kuparia. Kupari liukenee veteen kiinteistön omista putkista, sillä Keravan kaupungin yleisessä vesijohtoverkostossa ei kupariputkia käytetä.
11. Miksi höyrysilitysrautaan ja suihkun verkkosiivilään kertyy valkoista mönjää ja millä sen saa pois?
Valkoinen mönjä on kalkkia, jonka saa parhaiten pois sitruunahapolla. Myös etikkaa voi kokeilla. Näiden happamien aineiden pitää antaa vaikuttaa riittävän pitkään ja lopuksi ne tulee huuhdella huolellisesti pois. Kalkki ei ole ihmiselle vaarallista.
12. Miksi kylpyhuoneen kaakeleihin tulee valkoisia raitoja/läikkiä ja millä ne saa pois?
Vedessä olevat metallisuolat voivat kiinnittyä erittäin lujasti keraamiseen materiaaliin ja muodostaa vaikealiukoisia kalkkipitoisia saostumia. Pinnoilla seisonut saippuapitoinen vesi voi jättää jälkeensä kalkkisaippuaa, joka on kerrostuessaan todella ongelmallinen poistettava.
Paras tapa näiden saostumien eliminoimiseksi on niiden ennaltaehkäisy pintojen huuhtelulla ja kuivaamisella (esim. kumilastalla). Jos saostumia on päässyt muodostumaan, niistä pääsee eroon vain vahvasti happamilla saniteettitilojen puhdistusaineilla. Käyttöohjeita on noudatettava tarkoin, sillä muutoin on vaara, että esim. laattojen saumaukset kuluvat pois tai keraamisen materiaalin lasitus kärsii.
Suositeltavaa on kastella pinnat ennen happaman pesuliuoksen levittämistä ja huuhdella ne huolellisesti puhdistuksen jälkeen. Lisäksi kannattaa suorittaa neutralointi heikosti emäksisellä pesuliuoksella.
Puhdistusaineet jaotellaan yleensä pH-arvon mukaan seuraavasti:
Puhdistusaine pH
Vahvasti emäksinen > 12
Emäksinen 10 - 12
Heikosti emäksinen 8 - 10
Neutraali 6 - 8
Heikosti hapan 4 - 6
Hapan 2 - 4
Vahvasti hapan < 2
13. Ajattelin säästää energiaa ja käyttää lämmintä vesijohtovettä ruoanlaitossa. Ystäväni väittää, ettei lämmintä vesijohtovettä ole tarkoitettu ruoanlaittoon. Onko näin?
Ystäväsi on oikeassa. Uudessa talousvesiasetuksessa ei lämmintä vesijohtovettä enää luokitella talousvedeksi, vaan käyttövedeksi.
Lämmin vesijohtovesi on laadultaan heikompaa kuin kylmä vesi, koska siihen voi kiinteistön putkistoista liueta metalleja ja toisaalta lämpimässä vedessä kasvaa myös bakteereja.
14. Missä voin tutkituttaa veden laadun?
Keravan veden laatua tutkitaan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti.
Lisää aiheesta löydät tukkuvesitoimittajamme Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän sivuilta: http://www.tsvesi.fi/
Valitse sivun vasemmasta reunasta otsikon Veden laatu alta linkki Laadun valvonta.
Mikäli haluat tarkistuttaa itse kaivoveden tai kiinteistösi veden laadun, voit tehdä sen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymissä laboratorioisssa. Keravalla ei ole omaa laboratoriota. Laboratoriot löytyvät täältä.
POIKKEAVAT TILANTEET
1. VETTÄ EI TULE- mitä teen?
Veden toimitus joudutaan hetkellisesti keskeyttämään esim. silloin, kun vesijohtovuotoa korjataan, putkistoja uusitaan tai verkostoa huuhdellaan.
Suunnitelluista korjaustöitä jaetaan tiedote kiinteistöön
Vesijohtoverkoston huoltoon liittyvistä ja etukäteen tiedossa olevista vesikatkoista jaetaan kiinteistöön aina ennakkoilmoitus. Jos asiasta ei ole etukäteen ilmoitettu, johtuu vesikatko todennäköisesti äkillisestä putkirikosta. Vesikatko on tällöin lyhytaikainen ja koskee pienehköä aluetta.
Vesijohtovuoto
Mikäli kyseessä on äkillinen putkivaurio (esim. vesijohtovuoto), joudutaan korjaustyö aloittamaan välittömästi. Näissä tilanteissa vedentoimitus saatetaan joutua katkaisemaan laajaltakin alueelta, eikä katkon pituutta voida ennustaa.
Pitkiin vesikatkoksiin pyritään järjestämään väliaikainen vedenjakelupiste.
Keravan Vesihuolto tiedottaa kotisivuillaan Ajankohtaista palstalla mm. äkillisistä vesijohtovuodoista ja niiden korjaustöiden edistymisestä.
Helpottaaksesi nopeaa ja vaivatonta tiedonsaantia, talleta oheinen nettiosoite itsllesi esim. suosikit kansioon http://www.kerava.fi/vesihuolto.asp
Rivi- ja kerrostaloasukas
Jos hanasta ei tule vettä ja asut rivi- tai kerrostalossa , kannattaa ensimmäiseksi selvittää tehdäänkö talossa korjauksia ja johtuuko vesikatko siitä. Isännöitsijä tietää asian ja taloyhtiön ilmoitustaululta voi myös löytyä tiedote korjaustöistä.
Tonttivesijohdon jäätyminen
Talvella, kovien pakkasjaksojen aikana, voi kyseessä olla myös pientalon tonttivesijohdon jäätyminen. Jäätyminen tapahtuu yleensä rakennuksen perusmuurin kohdalta. Myös tuuletusaukkojen läheisyydet ovat riskipaikkoja.
Jäätyneiden vesijohtojen sulatuksia suorittavat asuinalueen vesijohtoliikkeet (kts. keltaiset sivut / Putki- asennustöitä ja -huoltoa). Sulatuksesta on aina oltava yhteydessä myös Keravan Vesihuollon työnjohtoon 040 318 2135 (tonttivesijohdon sulkeminen, vesimittarin irroittaminen).
Jos epäile vesijohtovuotoa
Vesijohtovuotoepäilystä soitetaan virka-aikana (ma-to 8-15:45, pe 8-14) Vesihuollon asiakaspalveluun
040 318 2275. Muina aikoina soitetaan Kaupunkitekniikan vikapäivystykseen 040 318 4140.
Kiinteistön omien vesilaitteiden ongelmissa käännytään isännöitsijän tai lvi-liikkeen puoleen.
Putkirikon jälkeen
Korjaustöiden jälkeen vesijohdosta voi irrota saostumia tai ruostetta, joista taas voi aiheutua veden laadun hetkellisiä muutoksia kuten haju- ja värivirheitä sekä veden sameutta. Tällaisissa tilanteissa vettä kannattaa juoksuttaa kunnes vesi kirkastuu.
2. Miksi vesilaitos ei ilmoita, kun vettä ei tule?
Etukäteen tiedossa olevista vesikatkoista jaetaan aina ennakkoilmoitus kiinteistöihin. Asia ilmoitetaan myös internetissä Keravan Vesihuollon Ajankohtaista -sivulla.
Mikäli kyseessä on äkillinen putkivaurio, korjaustyö aloitetaan välittömästi. Näistä tilanteista löytyy tietoa nettisivuiltamme (www.kerava.fi/vesihuolto.asp).
3. VESI EI VAIKUTA NORMAALILTA - mitä teen ?
Jos hanasta tuleva vesi näyttää ruosteiselta, keltaiselta, ruskealta, samealta tai haisee ummehtuneelta on syynä yleensä joko kaupungin yleisestä vesijohtoverkostosta tai kiinteistön omista putkistoista irronneet rauta- ja mangaanikerrostumat.
Useimmiten irtoaminen johtuu siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden johdosta. Kiinteistössä syynä voi olla esimerkiksi runsaan kasteluveden otto, uima-altaan täyttäminen tai painepesurin käyttö. Tällöin vettä otetaan kerralla paljon ja kovalla paineella, mikä aiheuttaa saostumien irtoamista.
Tällainen vesi ei yleensä ole terveydelle vaarallista, mutta veden juomista on silti syytä välttää kunnes haitta poistuu. Pyykkejä ja vesikalusteita vesi saattaa värjätä.
Vesi voi aiheuttaa myös kolinaa ja pärskintää vettä juoksutettaessa. Tämä johtuu usein putkistoon päässeestä ylimääräisestä ilmasta. Syynä on yleensä kaupungin verkostossa tehtävät korjaus- tai muutostyöt. Tämäkin haitta poistuu vettä juoksuttamalla.
Jos vesi vaikuttaa normaalista poikkeavalta:
1. Selvitä ensimmäiseksi esiintyykö häiriö kiinteistön/asunnon kaikissa vesipisteissä.
2. Onko häiriö kylmässä vai lämpimässä vedessä. Vesihuolto toimittaa vain kylmää vettä.
3. Jos häiriö on kylmässä vedessä, kannattaa vettä juoksuttaa reilusti noin 10 minuutin
ajan, sillä vesi on saattanut esim. seistä kiinteistön putkissa ja juoksuttamalla
laatu usein palaa normaaliksi.
4. Mikäli häiriö edelleen jatkuu ja
a) asut kerros- tai rivitalossa -> ota yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään tai
huoltomieheen. Taloyhtiön edustaja voi selvittää millaisena kylmä
vesi tulee taloon ja huolehtia tarvittaessa vesinäytteen otosta.
b) asut omakotitalossa -> soita virka-aikana (ma-to 8:00-15:45, pe 8:00-14:00)
Vesihuollon asiakaspalveluun 040 318 2275 ja muina aikoina Kaupunkitekniikan
vikapäivystysnumeroon 040 318 4140.
Kiinteistön omien vesilaitteiden ongelmissa käänny isännöitsijän tai lvi-liikkeen puoleen.
Keravan Vesihuolto toimittaa asiakkailleen vain kylmää vettä ja vastaa veden laadusta ainoastaan kiinteistön ja laitoksen väliseen liittämiskohtaan saakka. Rajaus johtuu siitä syystä, että joskus veden laatu voi oleellisesti muuttua kiinteistön omissa putkistoissa.
4. VIEMÄRI EI VEDÄ - mitä teen ?
Ensimmäiseksi selvitä, onko viemärin tukos tontin puolella.
Jos tonttiviemärissä, tontin rajalla sijaitsevan tarkastusputken tai -kaivon pohjalla oleva viemäri on täynnä vettä, on viemäritukos virtaussuunnassa kaivosta tontin rajalle päin, siis tontin ulkopuolella.
Jos tukos on tontin rajojen sisäpuolella, ota yhteys yritykseen, joka tarjoaa loka-autopalveluja sekä putkistojen huuhteluita tai käänny tarvittaessa lvi-liikkeen puoleen.
Jos tukos on kaupungin viemäriverkostossa, soita virka-aikana (ma-to 8-15:45, pe 8-14) Keravan Vesihuollon asiakaspalveluun 040 318 2275. Muina aikoina soita Kaupunkitekniikan vikapäivystykseen 040 318 4140.
5. Meidän vesimittari vaihdettiin äskettäin. Nyt lasin alle on ilmestynyt vettä ja
ilmakuplia. Onko se vaarallista ja pitääkö tehdä jotain?
Vesimittarin vaihdon jälkeen saattaa vesimittarin lasin ja laskurin välissä näkyä ilmakupla ja/tai vettä (kts. kuva yllä). Näin kuulukin olla, sillä vesimittarit ovat märkälaskijamittareita, joiden koneisto on vedessä. Vesi ja ilma eivät ole vaarallisia, eivätkä edellytä minkäänlaisia toimenpiteitä. Ilma poistuu aikanaan.
6. Milloin on syytä epäillä, että oma vesijohto vuotaa?
Vesijohtovuodon merkki saattaa olla esim.:
* vesimittarin pyöriminen vaikka vettä ei kuluteta;
tarkista tuolloin vesikalusteiden kunto, esim. ettei WC:n huuhtelulaite vuoda
* huonetilassa kuuluva suhina
* rakenteissa esiintyvä kosteusvaurio; esim. maalin irtoaminen lattian rajasta
* ummehtunut ja tunkkainen haju
* vuosikulutusarvion yllättävä nousu
Vuosikulutuksen nousun huomaa parhaiten, jos säännöllisesti lukee vesimittarin ja laittaa itselleen lukeman ylös tai tallentaa sen internetissä olevaan Kulutus Webbiin. Kulutus Webbiin ilmoitettu lukema oikaisee myös vesilaskua oikeaan suuntaan eli pienentää tai suurentaa vuosikulutusarviota todellisen kulutuksen mukaiseksi.
Jos epäilet
vuotoa joko omassa tonttivesijohdossasi tai kaupungin runkolinjassa soita
virka-aikana (ma-to 8:00-15:45, pe 8:00-14:00) Vesihuollon asiakaspalveluun 040 318 2275. Muina aikoina kannattaa soittaa Kaupunkitekniikan vikapäivystykseen 040 318 4140.
Kiinteistön omien vesilaitteiden ongelmissa käänny isännöitsijän tai lvi-liikkeen puoleen.
VEDEN KULUTUS JA VESMITTARIASIAT
1. Kuinka paljon ihmiset käyttävät vettä ?
Kiinteistön vedenkulutus määräytyy asumismuodon ja asunnon asukasmäärän mukaan.
Yhden henkilön keskimääräinen veden kulutus on kerrostalossa 170 litraa, rivitalossa 150 litraa ja omakotitalossa 135 litraa vuorokaudessa.
2. Meidän WC-pöntön vesisäiliö lirittää hieman.
Paljonko tässä vuodossa menee vettä hukkaan ?
Vuotomäärä vuositasolle muutettuna yllättää monet vesilaskun maksajat.
Alla on laskettuna muutaman vuototapauksen vesimäärät sekä niistä asiakkaalle aiheutuva ylimääräinen lisäkustannus. Laskennassa on käytetty Keravalla vuonna 2008 maksettavaa veden kokonaishintaa; 3,06 euroa/m3 (sis. vesi+jätevesi+alv22%).
• Tiheä tippavuoto = vuotokohdan koko ompelulangan paksuus. Vuotava
vesimäärä on tällöin n. 10 m3 vuodessa. Lisälaskua 30,60 euroa.
• Ohut vesivirta = vuotokohdan koko parsinneulan paksuinen. Vuotava
vesimäärä on tällöin 45 m3 vuodessa. Lisälaskua syntyy 137,70 euroa.
• WC-pöntön säiliön jatkuva vuoto, vuotokohdan koko tulitikun paksuinen. Vuotava
vesimäärä on tällöin 300 m3 vuodessa. Ylimääräinen kustannus 918,00 euroa.
Oheiset esimerkit osoittavat, että tiputtavat vesihanat tai vuotavat wc-pöntöt kannattaa korjauttaa välittömästi. Usein korjaus on tehtävissä hyvin pienin kustannuksin kuten vaihtamalla hanojen tai WC-pöntön huuhtelusäilön tiivisteet.
Kylpyhuonekalustoa uusiessa ajankohtaiseksi tulevat uudet wc-pöntöt, joissa voi säätää huuhteluveden määrää. Uusissa kalusteissa saattaa olla venttiilissä ns. kaksoishuuhtelu tai huuhtelumäärän voi säätää esimerkiksi 3-6 litraan. Uudet mallit kuluttavat vettä huomattavasti vähemmät kuin vanahan malliset pöntöt, joissa helposti hulahtaa vettä 9 litraa kerralla.
Samoin ns. yksiotehanat, joissa on samaan hanaan yhdistetty kuumavesihana ja kylmävesihana säätävät veden nopeammin haluttuun lämpötilaan ja näin säästävät vettä.
3. Miksi vesilaitos ei lähetä asuntokohtaisia vesilaskuja?
(esim. molemmille paritalon asukkaille omaansa)
Keravan Vesihuolto asentaa yhden vesimittarin yhtä vesiliittymää kohden (jokaista tonttia varten on varattu yksi vesiliittymä). Vesi tulee kiinteistöön tämän vesimittarin kautta ja vesilaskutus perustuu tähän mittariin.
Yksi liitos ja vesimittari tonttia kohden on Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen suositus kaikille Suomen vesilaitoksille. Useamman vesimittarin asentaminen aiheuttaisi lisäkuluja vesilaitokselle (asennus, kalibrointi, luenta, laskutus jne.) ja loppukädessä nostaisi asiakkailta perittävän veden hintaa.
Kiinteistö (esim. rivitalot) voi kuitenkin halutessaan hankkia putkiliikkeistä asuntokohtaisia alavesimittareita. Näiden alavesimittareiden hallinnointi ja laskutus kuuluu taloyhtiölle. Laskutuksen hoitaa joko taloyhtiö itse tai taloyhtiön isännöitsijä. Alavesimittarit ovat kiinteistön omaisuutta ja myös niiden huoltovastuu on kiinteistöllä itsellään.
Sen sijaan Keravan Vesihuollon omistamien ja vakauslainsäädännön piiriin kuuluvien vesimittareiden määräaikaishuollot ja -vaihdot suorittaa Keravan Vesihuollon mittariasentaja.
Poikkeuksena ovat vuonna 2009 ja sen jälkeen hallinnanjakosopimuksella jaetulle tontille rakennutut talot, joille voidaan molemmille asentaa Vesihuollon omistamat vesimittarit.
4. Asumme omakotitalossa ja kesäisin kastelemme puutarhaa vesijohtovedellä.
Kasteluvesi ei valu viemäriin. Voimmeko saada alennusta jätevesimaksusta?
Vesi- ja jätevesilaskun suuruus perustuu vesimittarin lukemaan, koska jäteveden määrää ei mitata. Erillinen kasteluvesimittari mahdollistaisi väärinkäytökset, koska vettä voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin.
Jäteveden osalta maksua voidaan alentaa vain erillisellä jätevesimittauksella, jonka toteuttaminen käytännössä on kuitenkin kalliimpaa, kuin siitä saatava hyöty.
5. Pystynkö itse testaamaan vesimittarini toimintaa ja sen tarkkuutta?
Kyllä. Vesimittarin toiminta on todettavissa mekaanisen mittarin taulusta, jossa viisarit liikkuvat mittarin toimiessa.
Mittarin tarkkuutta voi kokeilla laskemalla vettä esimerkiksi 10 litraa ja vertaamalla määrää mittaritaulun lukemaan.
6. Miksi ja kuinka usein vesimittari vaihdetaan?Maksaako vaihto jotain?
Huoltoväli
Mittarit vaihdetaan voimassa olevan huolto-ohjelman mukaan verkossaoloajan tai kertyneen vesimäärän perusteella ja muulloinkin, jos on aihetta epäillä virhettä mittarissa. Asiakkaan tilaamasta tarkastuksesta veloitetaan asiakasta, jos mittarivirhe todetaan sallittua pienemmäksi.
Huoltoväli on mitoitettu mittarin koon mukaan. Esim. omakotitalon 20 mm vesimittari vaihdetaan noin 8-10 vuoden välein. Suurkuluttajien (vuosikulutus vähintään n 1000 m3) vesimittareiden vaihtoväli on 5-6 vuotta.
Kun vesimittarin vaihtoaika lähenee, jakaa mittariasentaja kiinteistöön lapun, jossa pyydetään ottamaan yhteyttä Keravan Vesihuoltoon ja sopimaan vaihtoajankohta.
Vesimittarin vaihdon kustannukset
Mittarin huoltovaihto sisältyy mittarivuokraan. Sen sijaan vesimittarin molemmin puolin olevat sulkuventtiilit kuuluvat kiinteistön omaan huoltovastuuseen. Mikäli kyseiset osat joudutaan mittarinvaihdon yhteydessä uusimaan, veloitetaan uusimiskustannukset kiinteistön omistajalta. Vesimittarin vaihdon jälkeen vesilaskutus alkaa lukemasta 1 m3.
Vesimittarin vaihdon jälkeen huomioitavaa
Vesimittarin vaihdon jälkeen tulee kiinteistön omistajan noin kolmen viikon ajan seurata erityisen tarkasti vesimittarin toimintaa ja liittimien tiiviyttä. Mahdollisesta veden tihkumisesta tulee ilmoittaa välittömästi Keravan Vesihuollon mittariasentajalle 040 318 4151 tai asiakaspalveluun 040 318 2275.
Vesimittarin vaihdon jälkeen saattaa vesimittarin lasin ja laskurin välissä näkyä ilmakupla ja/tai vettä (kts. kuva yllä). Näin kuulukin olla, sillä vesimittarit ovat märkälaskijamittareita, joiden koneiston kuuluu olla vedessä. Vesi ja ilma eivät ole vaarallisia, eivätkä edellytä minkäänlaisia toimenpiteitä. Ilma poistuu aikanaan.
Jäätyneen tai muutoin asiakkaan toimesta vaurioituneen vesimittarin vaihdon maksaa aina kiinteistön omistaja palveluhinnaston mukaisesti. Palveluhinnaston hintoihin lisätään yleiskustannuslisä 12 %.
Vesimittarin numeroVesimittarin lukema voidaan ilmoittaa Internetin välityksellä. Lukemanantosivulle kirjautumiseen tarvitaan vesimittarin numero. Kun vesimittari vaihdetaan, numero muuttuu eikä kirjautuminen enää onnistu vanhalla vesimittarin numerolla.
Uusi numero löytyy vesimittarin kullanvärisestä kiristysrenkaasta (kts. kuva yllä) tai itse mittaritaulusta (kts. kuva vieressä).
Vesimittarin numeron saa myös soittamalla vesilaskutukseen (09) 2949 2237 tai asiakaspalveluun 040 318 2275.
Mittarinumero on nähtävissä myös seuraavasta vesilaskusta (oikean yläkulman alimmasta laatikosta).
7. Kuinka voisin pienentää vesilaskuani?
· Uusi vuotavat ja myös vanhat vesihanat
· Säädä wc:n huuhteluveden määrä pienemmäksi
· Valitse varmatoimisia ja käyttömukavia laitteita
· Käytä huoneistokohtaista kulutusmittausta
· Kerää sadevesi pihan kastelua varten (minimoi kastelu vesijohtovedellä)
· Vältä valuvassa vedessä tiskaamista ja huuhtelemista
· Suosi suihkua ammekylvyn sijasta
· Seuraa kuukausittain kulutusta vesimittarista
Vesikalusteiden vuotomäärä vuositasolle muutettuna yllättää monet vesilaskun maksajat. Vuotavan vesikalusteen hukkaama vesimäärä saattaa olla 10-300 m3 vuodessa, kun vuodon laatu vaihtelee tippavuodosta pieneen lirinään. Käyttömaksuna (1.1.2005 vesi+jätevesi) tämä vastaa 30-850 euroa vuodessa.
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoissa saattaa esiintyä piilovuotoja, joita silmämääräisesti on vaikea todeta. Kuukausitasoinen vedenkulutuksen seuranta auttaa.
VIEMÄRIASIAT
(Jätevesi- ja hulevesiviemäröinti)
1. Kinkunpaistorasva = viemäritukos
Kinkunpaistorasvaa ei tule kaataa wc-pönttöön tai keittiön viemäriin, sillä kohdatessaan kylmän veden rasva hyytyy ja aiheuttaa helposti tukoksen kiinteistöjen omissa putkistoissa.
Rasva täytyy ensin jäähdyttää kunnolla ja laittaa sitten jähmettyneenä biojäteastiaan tai kompostoriin. Jäähtyneen rasvan voi myös kaataa erilaisiin paketteihin – esimerkiksi maitotölkkiin – ja viedä sitten sekajäteastiaan.
2. Ruoantähteiden laitto viemäriin = rottakasvattamo
Ruoantähteitä ei missään nimessä saa laittaa viemäriin, koska ne houkuttavat rottia ja auttavat niitä lisääntymään. Tämän lisäksi ruokien sisältämät rasvat hankaloittavat jäteveden puhdistusprosessissa todella paljon.
3. Mitä viemäri syö?
Helposti muistettava nyrkkisääntö on sellainen, että viemäriin voit laittaa kaiken sen, mikä on kulkenut sinun lävitsesi ja edellisen lisäksi ainoastaan vessapaperia. WC-paperi on tehty viemärissä hajoavaksi. Sen sijaan esim. talous- ja käsipyyhepaperit, nenäliinat ja pumpuli eivät hajoa viemärissä.
Viemäri on tarkoitettu vain jätevesien + wc-paperin kuljettamiseen. Kaikki muu jäte voi tukkia viemärin ja jumittua joko vesilukkoon tai talon tonttijohtoon.
Viemärin aukaisukustannukset lankeavat aina kiinteistön omistajalle ja loppukädessä siis talon asukkaille.
Oheisesta listasta voit tarkistaa, mikä on oikea paikka seuraaville jätteille:
Viemäriin kelpaavat vedet:
· astioiden ja pyykin pesuvesi
· peseytymisessä käytetty vesi
· wc:n huuhteluvesi
Viemäreitä tukkivia jätteitä (älä heitä wc-pönttöön):
· terveyssiteet, pikkuhousunsuojat, vaipat, tampponit
· käsipaperit, talouspaperit, nenäliinat ja sanomalehdet
· vanupuikot, hammasharjat ja pumpuli
· sukkahousut ym. vaatteet
· muovit, muovipussit, kuidut
Eloperäiset jätteet kompostiin tai biojätteisiin:
· ruuantähteet
· perunan- ja hedelmän kuoret
· rasvat (kanaruoan rasvat kannattaa pyyhkiä astioista paperiin
ennen astioiden laittamista astianpesukoneeseen)
· luut
Sakkauttavat jätteet kompostiin tai sekajätteisiin
· kahvinporot
· kissanhiekka
· kukkamulta
· hiekoitushiekka
Pinnalla kelluvat jätteet sekajätteisiin:
· kondomit
· pumpulipuikot
· tulitikut ja tupakantumpit
· meikkilaput ja kasvopyyhkeet
· karkkipaperit
Ongelmanesteet ongelmajäteasemalle:
· bensiini, tärpätti, liuottimet, öljy ja muut palo- ja
räjähdysvaaran aiheuttavat aineet
· desinfiointiaineet, emäkset, hapot
· jäähdytysnesteet
· kipsivesi
Muut ongelmajätteet:
· kuumemittarit ja lääkkeet apteekkiin
· paristot paristonkeräysastioihin
· maalit ongelmajäteasemalle
· myrkyllisiä kaasuja muodostavat aineet ongelmajäteasemalle
· muut raskasmetallit ongelmajäteasemalle
· partakoneenterät
Kun kaikki käyttäjät toimivat edellä olleiden ohjeiden mukaisesti:
· viemärijärjestelmän sujuvuus ja jäteveden koostumus pysyy mahdollisimman hyvänä
· työntekijöiden terveys ei vaarannu
· verkosto, rakenteet ja laitteet toimivat moitteettomasti
· jätevesipuhdistamon biologinen toiminta säilyy
· jäteveden käsittelyssä muodostuvaa lietettä voidaan käyttää turvallisesti
· ympäristö ja vesistöt pysyvät puhtaina
4. Minne pintavedet pitää ohjata?
Pintavedet johdetaan Keravan Vesihuollon toiminta-alueella sadevesiviemäriin tai sellaiseen avo-ojajärjestelmään, jonka toimivuudesta ja kunnossapidosta on riittävä varmuus (esim. kaupungin ylläpitämä avo-ojajärjestelmä). Tästä voidaan poiketa ainoastaan Keravan ympäristöosaston luvalla.
Pintaveden haitallinen virtaaminen tontilta viereisille maa-alueille estetään ohjaamalla virtauksia esimerkiksi maastokallistuksin ja pintavesikouruin sadevesikaivoon, imeytyskaivoon tai sellaiseen avo-ojaan, johon pintavedet Keravan Kaupunkitekniikan luvalla voidaan johtaa.
5. Miksi on taas kehitelty uusi maksu -sekaviemäröintimaksu ?
Vesihuollon alasivulta http://www.kerava.fi/vesihuolto_sekaviemarointi.asp
löytyy kattavasti tietoa 1.1.2009 voimaanastuneesta sekaviemäröintimaksusta (perusteet, suuruus, välttäminen jne.)
6. Kuinka voin välttää sekaviemäröintimaksun?
Kiinteistö välttyy sekaviemäröintimaksulta, mikäli se muuttaa hulevesien ja perustusten kuivatusvesien viemäröintiä siten, että niitä ei enää johdeta jätevesiviemäriin.
Tämä voidaan toteuttaa liittymällä kunnalliseen hulevesiverkostoon, johtamalla hulevedet toimiviin rajaojiin tai imeyttämällä ne hallitusti ja ympäröiviä kiinteistöjä haittaamatta maastoon.
Salaojavedet voidaan kyseisissä tapauksissa joutua pumppaamaan omalla kiinteistökohtaisella pumppaamolla.
Lisää tietoa sekaviemäröinnistä osoitteesta http://www.kerava.fi/vesihuolto_sekaviemarointi.asp
7. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien laatuvaatimukset (pdf, 66kt)
RAKENTAMINEN JA REMONTOIMINEN (KVV-ASIAT)
1. Kauanko vesijohto kestää?
Kuka maksaa uusimisen?
Vesijohdon laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Käytännössä tonttijohdon kestoikä riippuu sekä käytetystä putkimateriaalista että maaperän ja ympäristön olosuhteista.
Tonttivesijohdon uusiminen on erityisen kustannustehokasta silloin, kun tontilla tai katualueella tehdään sellaisia rakennustoimenpiteitä, jotka mahdollistavat tonttijohdon uusimisen samassa yhteydessä.
Vesijohto kannattaa kuitenkin uusia ajoissa, ennen kuin ongelmatilanne yllättää. Kiinteistön omistaja maksaa tonttivesijohdon uusimisen kaupungin runkovesijohtoon saakka.
Uusimista varten tulee kiinteistön omistajan kaivattaa kustannuksellaan putkikaivannon rakennukselta kunnalliseen vesijohtoon asti. Keravan Vesihuolto asentaa vesijohdon tähän kaivantoon.
Joissain tapauksissa on myös mahdollista sujuttaa uusi vesijohto vanhan vesijohdon sisään, jolloin kaivutyön määrä on edellistä huomattavasti vähäisempi. Lisätietoja Keravan Vesihuollon työnjohtajalta 040 318 2135.
2. Miten saisin selville, missä kunnossa taloni vesi- ja viemäriputket ovat?
Viemäriputkien kunto
Nykyisin on pieniä videokameroita, jotka mahtuvat jopa kiinteistön viemäriputkiin. Videokuvaamalla nähdään viemärin sisäpuolinen kunto ja mahdolliset (alkavat) viemärin sortumat. Videokuvauksia suorittavat paikalliset loka-autoyrittäjät.
Vesijohtojen kunto
Vesiputkien kuntoa voi parhaiten tutkituttaa vesianalyysillä. Analyysitulokset paljastavat, jos putkista liukenee veteen ylimääräisiä aineita, esim. rautaa.
Vesijohtovuodot voi todeta parhaiten seuraamalla vesimittaria, silloin kun kaikki vesihanat ovat kiinni. Jos kiinteistössä ei ole vuotoja, niin vesimitari ei pyöri silloin, kun vettä ei käytetä.
3. Ajattelin rakentaa salaojat.
Mitä pitää ottaa huomioon?
Mikäli olemassa oleva salaojaverkosto uusitaan, eikä rakennuksen hulevesiverkostoon tehdä muita muutoksia, ei varsinaisia lupakuvia ja tarkastuksia tarvita.
Muissa tapauksissa on muutoksesta toimitettava asemapiirustus (1:200) käsiteltäväksi Vesihuoltoon sekä tilattava työn edistyessä tarvittavat katselmukset (=tarkastukset).
Kaikissa tapauksissa on varmistettava, että sade-/sulamisvedet eivät pääse virtaamaan perusvesikaivon kautta takaisinpäin salaojaverkostoon.
4. Aion remontoida kylpyhuonetta.
Pitääkö olla yhteydessä viranomaisiin?
Kylpyhuoneen remontoijan tulee olla yhteydessä Vesihuoltoon ja Rakennusvalvontaan, jotta voidaan todeta korjaustoimenpiteen laajuus ja sen vaatimat lupamenettelyt.
Vaikka toimenpide ei olisikaan rakennuslupaa vaativa, on Vesihuollon kanssa tarpeellista sopia putkistojen asennustavasta ja asennukseen liittyvistä katselmuksista.
5. Kvv-tarkastusmaksujen peruste näkyy olevan kokonaiskerrosala.
Kuinka se lasketaan?
Kokonaiskerrosalaan lasketaan kaikki tontin alueella olevat Rakennusvalvonnassa rakennuksiksi luokitellut rakennukset riippumatta siitä, onko niissä vesipistettä tai minkä tyyppisiä rakennukset muuten ovat.
6. Rakennan omakotitaloa.
Koska saan vettä tontille?
Vesihuolto asentaa vesijohdon kiinteistön omistajan kaivamaan putkikaivantoon saatuaan siitä tilauksen. Vesijohto tuodaan tällöin rakennukseen tulevaan vesimittariin saakka.
Tonttiviemärien osalta Vesihuolto tekee vain liitoksen kunnalliseen runkoviemäriin. Uusilla alueilla liitoskohtaan on tehty valmiiksi liittymävaraukset, joihin rakentaja voi itse liittää tonttiviemärinsä.
Liitokset tilataan asiakaspalvelusta 040 318 2275.
Tilaamisen edellytyksenä on hyväksytyt suunnitelmat (vähintään asemapiirros), hyväksytty kvv-työnjohtaja sekä allekirjoitettu vesisopimus.
Liitosten toimitusaika on 1-2 viikkoa riippuen asentajien työtilanteesta (ruuhka-aikana jopa 4 viikkoa).
7. Missä vaiheessa Vesihuolto tulee tekemään muuttotarkastuksen?
Vesihuollon muuttotarkastus voidaan tilata, kun rakennuksessa on asennettuna toimintakuntoinen suihku, WC-istuin ja keittiön vesipiste (allas, sekoitin, viemäröinti ja kaapiston alapuolinen vesieristys).
Lisäksi kaikkien katselmuksissa tai lupakuvien käsittelyssä annettujen vaatimusten (joiden määräajaksi on annettu muuttotarkastus) tulee olla toteutettu.
Muuttotarkastukset tilataan Vesihuollon asiakaspalvelusta 040 318 2275.
Kun muutat uuteen taloosi, muistathan tehdä osoitteenmuutoksen myös Vesihuollon laskutukseen (09) 2949 2237.
MUITA KYSYMYKSIÄ
1. Mikä pallo on Alikeravalla sijaitsevan vesitornin päällä?
Valkoinen golfpalloa muistuttava pallo vesitornin päällä on Vaisalan asentama säätutka. Halkaisijaltaan kymmenen metrisen komposiittikuvun alle on sijoitettu kaksoispolarisaatiotutka, joka muistuttaa puolestaan lautasantennia. Antenni on halkaisijaltaan 4,5 metriä ja painoa sillä on peräti noin 1600 kiloa.
Tutkalla hankitaan tietoa ilmakehässä olevasta vedestä sen eri olomuodoissa (vesi-, lumi ja räntäsade). Vaisala käyttää tutkan keräämiä tietoja tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Tutkalla on omat nettisivutkin. Sivuilta voi nähdä sadepilvien sijainnin 15 minuutin välein. Tämän lisäksi on sateen voimakkuus ja tyyppi luokiteltu.
Tutkan toimintasäde on tällä hetkellä 400 km. Maan pallomaisuudesta johtuen kesäsateet näkyvät kuitenkin kunnolla vain noin 250 kilometriin asti. Alin mittauskohta 250 kilometrin päässä tutkasta on noin viiden kilometrin korkeudella maan pinnasta. Sateet ovat kuitenkin usein paljon alempana. Siksi tutka saattaa näyttää, että sataa lunta, vaikka on kesä. Ilmakehän ylemmissä osissa lunta todellakin on ja vasta alaspäin tullessaan se muuttuu vedeksi.
Keravan tutkan sivut löytyvät täältä.
VESIHUOLTOALAN SANASTOA
1. m3 eli yksi kuutio
Vesijohtovettä mitataan ja laskutetaan kuutioina. Yksi kuutio = 1 000 litraa vettä.
2. KVV
Kolmen kirjaimen yhdistelmä KVV muodostuu kolmen sanan ensimmäisestä kirjaimesta eli se on lyhenne kiinteistön vesi- ja viemäriasioista.
Termi on vakiintunut ja yleinen rakentamiseen liittyvissä asioissa. Puhutaan kvv-suunnitelmista, kvv-tarkastuksista ja kvv-työnjohtajasta.
3. Hulevesi
Sana hulevesi käsittää maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavat sade- ja sulamisvedet.
Hulevedet ja myös kiinteistön kuivatus- eli salaojavedet tulee pääsääntöisesti johtaa kaupungin hulevesiverkostoon (ent. sadevesiverkosto).
4. Hallinnanjakosopimus
Hallinnanjakosopimuksella kiinteistön omistajat sopivat kiinteistön maa-alueen ja rakennusten käyttöön ja hallintaan liittyvistä asioista.
Tontin maa-alan hallinta jaetaan yleensä omistusosuuden suhteessa.
Tontilla olevilla rakennuksilla saattaa olla yhteisiä vesi-/viemäriputkistoja tai jonkun osakkaan putkistot saattavat kulkea toisen osakkaan hallinnoiman alueen läpi. Tällaisten putkistojen käyttö, kunnossapito ja uusiminen tulee sopia hallinnanjakosopimuksella.
Myös vesilaskun maksamisesta kannattaa sopia kirjallisesti. Sopimukseen tulee sisällyttää lause, josta selviää, että sopimus on voimassa myös jos joku omistajista vaihtuu eli sopimus ja sen velvoitteet siirtyvät kiinteistökaupassa.
5. Liittämiskohta
Liittämiskohdalla tarkoitetaan tonttijohtojen ja yleisten johtojen liittämiskohtaa. Liittämiskohdassa katsotaan laitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston kunnossapitovelvollisuuden päättyväksi ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston kunnossapitovelvollisuus alkavaksi.
6. Sekaviemäröintimaksu
Viemäröintijärjestelmät, sekaviemäröintimaksun perusteet, määräytyminen, välttäminen jne. on esitetty Vesihuollon alasivulla osoitteessa http://www.kerava.fi/vesihuolto_sekaviemarointi.asp
7. Tonttijohto
Tonttijohtoja ovat tonttivesijohto, tonttijätevesiviemäri ja tonttihulevesiviemäri. Tonttivesijohto on talousveden johtamista varten asennettu liittämiskohdan ja kiinteistön vesimittarin välinen johto. Tonttiviemäri on liittämiskohdan ja rakennuksen välinen jätevesiviemäri. Tonttihulevesiviemäri on liittämiskohdan ja kiinteistön hulevesilaitteiston välinen huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamiseksi asennettu viemäri.
KERAVAN VESIHUOLLON ESITTELY
Tehtävät
Keravan Vesihuolto on osa Keravan Kaupunkitekniikka -nimistä liikelaitosta. Yksikkö tuottaa Keravan kaupungin vedenjakeluun ja viemäröintiin liittyvät palvelut.
Keravan Vesihuollon vastuulle kuuluvat vesi- ja viemäriverkoston ylläpito, korjaukset ja vesijohtoliitosten asennustyöt.
Ydintehtävien ohella Vesihuolto tarkastaa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden suunnitelmat ja –asennustyöt osana rakennusvalvontaa sekä suorittaa toimialansa tilaustöitä ulkopuolisille sidosryhmille.
Käyttövesi
Keravalaisten juomavesi on laadukasta tekopohjavettä, jonka käsittelyssä ei käytetä ylimääräisiä kemikaaleja. Ainoastaan veden pH:ta nostetaan hieman kalkkikivisuodatuksella, jotta voidaan ehkäistä vesijohtojen korroosiota.
Keravan käyttöveden toimittaa Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV). Vuonna 2009 vettä ostettiin yhteensä 3,25 Mm3. Tästä 1,05 Mm3 (32 %) toimitettiin suoraan Oy Sinebrychoff Ab:lle. Keravalaiset käyttivät vettä asukasta kohti keskimäärin 179 litraa vuorokaudessa (173 l/as/vrk vuonna 2008).
Kertomusvuoden aikana otetut vesijohtoverkoston vesinäytteet täyttivät tutkituilta ominaisuuksiltaan kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (STM 461/00).
Jätevesien käsittely
Keravan kiinteistöjen jätevedet johdetaan meriviemäriä pitkin Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Siellä jätevedet käsitellään biologis-kemiallisesti ja johdetaan lupaehtojen mukaisesti puhdistettuna Suomenlahteen.
Vuonna 2009 jätevesiä johdettiin Viikinmäkeen 3,06 Mm3 eli 25 % vähemmän kuin edellisvuonna kuivasta kesästä johtuen.
Puhdistusprosessissa syntyy sivutuotteena lietettä, joka kompostoitiin Savion jätehuoltoalueella. Vuonna 2009 kompostoitu 2800 tonnnin erä oli viimeinen ja toiminta siirtyy muualle ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi.
VESIHUOLTOVERKOSTOT
Vesijohto- ja viemäriverkosto on kaupungin arvo-omaisuutta, jota huolletaan ja saneerataan jatkuvasti. Toimintavarmuus edellyttääkin jatkuvia investointeja. Tulevaisuuden hyvää vesihuoltoa voidaan edesauttaa mm. kuntien välisellä yhteistyöllä.
Verkostojen saneeraus
Vesijohto- ja viemäriputkistojen ikääntyminen siirtää investointien painopistettä verkostojen saneeraukseen. Tulevien vuosikymmenien haaste tulee olemaan vesi- ja viemäriverkoston rappeutumisen estäminen, saneerauksen rahoittaminen ja sen oikea-aikainen toteuttaminen.
Teknillisen Korkeakoulun diplomityönä tehty pitkän aikavälin saneeraussuunnitelma esiteltiin tekniselle lautakunnalle syyskuussa 2007. Saneeraussuunnitelmaa tullaan jatkossa hyödyntämään resurssien kohdentamisessa. Saneerausohjelmaa ylläpidetään ja päivitetään määrävälein uusien kuntotietojen perusteella.
Vesijohtoverkosto
Keravan vesijohtoverkoston kokonaispituus on 143 km (vuoden 2009 lopussa).
Vesijohtoverkoston kunnossapitotöihin kuuluvat mm. vuotojen korjaaminen, venttiilien merkitseminen ja niiden toimivuuden tutkiminen sekä vesijohtoverkoston huuhtelu.
Vuodesta 1980 alkaen on Keravan vesijohtojen pääasiallinen rakennusmateriaali ollut muovi. Siihen asti putket olivat lähinnä harmaata valurautaa.
Myös vesijohdot ikääntyvät ja vaativat kunnossapidon ohella saneerausta. Vesijohtojen laskennallinen ikä on noin 50 vuotta. Saneeraus tapahtuu edelleen enimmäkseen perinteisellä aukikaivuulla.
Vuoden 2009 aikana havaittiin ja korjattiin kolme vesijohtovuotoa. Putkirikkojen määrä suhteutettuna verkostopituuteen oli 0,02 kpl/km (vuonna 2009).
Viemäröintijärjestelmät
Viemärijärjestelmiä on kahta eri perustyyppiä: erillisviemäröinti ja sekaviemäröinti.
1. Erillisviemäröinti
Erillisviemäröinnissä on erikseen viemäriputket jätevesille ja hulevesille. Hulevesi tarkoittaa maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesiviemäriin johdetaan myös rakennuksen perustuksien kuivatus- eli salaojavedet.
2. Sekaviemäröinti
Sekaviemäröinnissä sekä jäte- että hulevedet sekä salaojavedet johdetaan samaan viemäriin. Sekaviemärin mitoitus perustuu sadeveden mitoitusvirtaamaan.
Keravalla ei ole varsinaista sekaviemäriverkostoa , mutta tietyillä alueilla johdetaan hule- ja salaojavesiä jätevesiviemäriin.
Sekaviemäröinnistä pyritään kuitenkin eroon, koska siitä aiheutuu Vesihuoltolaitokselle ja täten loppukädessä myös vedenkäyttäjälle ylimääräisiä kustannuksia jäteveden puhdistamisen muodossa.
Lisäksi runsas hulevesien johtaminen jätevesiverkostoon saattaa aiheuttaa verkoston tulvimista tietyillä alavilla alueilla.
Jätevesiverkosto
Keravan jätevesiviemäriverkoston pituus on vuoden 2009 lopussa 138 km. Verkostoon kuuluu lisäksi 16 jätevesipumppaamoa.
Kunnossapitotöihin kuuluvat mm. tukoksien poistaminen putkista, tarkastuskaivojen korjaukset sekä rikkinäisten kaivojen ja niiden kansistojen korjaaminen.
Viemärit ikääntyvät ja vaativat kunnossapidon ohella myös saneerausta. Videoimalla suoritettuja viemäriverkoston kuntokartoituksia on edelleen jatkettu. Myös uudet vesijohto- ja viemärilinjat tarkastettiin tapauskohtaisesti painekokein tai kuvaamalla ne ennen käyttöönottoa.
Osa vanhasta jätevesiviemäriverkostosta on erittäin huonossa kunnossa. Tämä näkyy mm. verkoston sortumia, tukkeutumina ja runsaina vuotovesimäärinä.
Viemäreiden saneeraukseen on kehitetty useita menetelmiä, joista suosituimpia ovat sellaiset jotka eivät vaadi kadun kaivamista auki ns. No-dig-menetelmät. Tällaisia ovat muotoputkisujutus, sukkasujutukset ja ns. pätkäsujutus. Keravalla suurin osa saneerauksista tapahtuu nykyään ns. sukkasujutuksella, jossa vanhan viemärin sisään asennetaan hartsilla kovetettu saneeraussukka.
Hulevesiverkosto
Hulevesi tarkoittaa maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Käsite on laajempi kuin pelkkä sadevesi.
Hulevesiviemäröinnin tavoite on kuivattaa maastoa johtamalla sulamis- ja sadevedet mahdollisimman tehokkaasti purkupaikkoihin. Kosteuden poisto rakennusten tuntumasta mm. ennaltaehkäisee merkittävästi kosteusvaurioiden ja –haittojen syntymistä.
Hulevesiviemäriin saa johtaa ainoastaan sade- ja sulamis- sekä salaojavesiä. Hiekan pääsy hulevesiviemäriin tulee estää.
Vuoden 2009 lopussa Keravan hulevesiviemäriverkoston pituus on 105 km. Lisäksi verkostoon kuuluu yhdeksän hulevesipumppaamoa. Kunnossapitotöihin kuuluivat viemärikaivojen ja niiden kansistojen korjaaminen.
Hulevesiverkoston laajentaminen on kannattaavaa, sillä kasvavan hulevesiviemäröinnin myötä Keravan Vesihuolto ja edelleen myös jokainen vesilaskua maksava taho säästää jätevesikustannuksissa, kun ns. puhtaat vedet saadaan erotettua jätevesistä.
INVESTOINNIT
Vesihuoltoverkostojen saneeraus
Vesihuolto toteuttaa laatimaansa pitkän tähtäimen saneerausohjelmaa jatkamalla vuonna 2007 aloitettua Sompion kuntatekniikan aluesaneerausta tänäkin vuonna. Huonokuntoiset ja vanhat runkovesijohdot sekä -jätevesiviemärit uusitaan katujen alla. Samassa yhteydessä rakennetaan kaduilta puuttuvat hulevesiviemärit.
Tarkempaa tietoa käynnissä olevista ja alkavista saneerauksista löydät täältä.
Verkostojen uudisrakentaminen
Vesihuoltoverkoston uudisrakentamisen toteuttaa Kaupunkitekniikan Liikennejärjestelmä-yksikkö yhdessä Vesihuollon kanssa muun kuntatekniikan rakentamisen yhteydessä.
1. Kuinka paljon verorahoja käytetään vesilaitoksen pyörittämiseen?
Ei yhtään. Kaikki vesilaitoksen toiminnat katetaan vesimaksuilla, myös verkostojen korjaus ja uudisrakentaminen.
