SEKAVIEMÄRÖINTIMAKSU ASTUI VOIMAAN 1.1.2009 ALKAEN
Keravan Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan (16.11.2004/149§), että 1.1.2007 alkaen Keravalla otetaan käyttöön uusi aiheuttamisperiaatteen mukainen sekaviemäröintimaksu. Asiasta lähetettiin tiedote ensimmäisen kerran kaikille Keravan Vesihuollon asiakkaana oleville kiinteistöille marraskuussa 2004. Sekaviemäröityjen kiinteistöjen selvityksen pitkittymisestä johtuen maksun käyttöönotto siirtyi kuitenkin kahdella vuodella päätöksestä.
Uuden maksun suuruus
Kiinteistön vesilasku koostuu normaalisti talousveden ja jäteveden perusmaksusta sekä vesimittarin lukemaan perustuvasta puhtaan veden ja jäteveden osuudesta. Sekaviemäröintimaksua maksavan kiinteistön vesilaskussa jäteveden osuus korotetaan kaksinkertaiseksi.
Mitä sekaviemäröinnillä tarkoitetaan?
Kiinteistöllä on sekaviemäröinti silloin, kun luonnonvesiä eli sadevesiä, lumen sulamisvesiä tai salaojavesiä johdetaan jätevesien joukkoon.
Sekaviemäröinnin poisto
Sekaviemäröintimaksun voi välttää muuttamalla kiinteistön sade- ja perusvesijärjestelmää siten, ettei sade- tai perusvesiä enää johdeta kunnalliseen jätevesiviemäriin.
Muutostyöt saattavat joissain ratkaisuvaihtoehdoissa edellyttää perusvesien pumppaamista omalla kiinteistökohtaisella hulevesipumppaamolla.
Asemapiirros (2 kpl)
Muutostyö todennetaan toimittamalla Keravan Vesihuoltoon hyväksyttäväksi kaksi kappaletta sellaisia asemapiirroksia, joissa sekaviemäröinnin poistava tilanne on erittäin selkeästi esitetty ja selostettu. Esitys voidaan tehdä vanhaa asemapiirrosta täydentämällä.
Lisäksi tilattava kenttätarkastus
Suunnitelmatarkastuksen jälkeen omistaja tilaa Keravan Vesihuollon asiakaspalvelusta 040 318 2275, maastossa, paikan päällä suoritettavan tarkastuskäynnin.
Kiinteistössa tehdyt sekaviemäröinnistä vapauttavat muutostyöt tulevat lopullisesti hyväksytyiksi vasta sitten, kun kenttätarkastus on tehty.
Kuinka kiinteistön sekaviemäröinti on todettu ?
Kaikissa niissä kohteissa, joissa jostain syystä on voitu olettaa olevan sekaviemäröinti (esim. kiinteistön vesi- ja viemärisuunnitelmista tulkittuna) on maastossa suoritettu asian varmentava tutkimus.
Tutkimuksen aikana on jouduttu käymään tontilla (kiertämään rakennus ympäri) sekä mahdollisesti avaamaan näkyvillä olevien kaivojen kansia. Tutkimus ei ole vaatinut asukkaan paikallaoloa.
Tutkimuksessa on selvitetty sade-/salaojavesien virtausreittejä laskemalla vihreäksi värjättyä vettä rakennuksen ränni- tai salaojakaivoihin. Väriaine on vaaratonta sekä ympäristölle, että rakennuksen putkistoille.
Kameratutkimuksessa jätevesiviemäriin on työnnetty pienikokoinen kamera kadulla olevasta tai tontilla näkyvillä olevasta tarkastuskaivosta. Kamerakuvan perusteella on voitu todentaa tonttiviemärissä olevat ylimääräiset sadevesiliitokset.
Kameratutkimuksen suorittamiseksi jätevesiviemäri on saatettu ensin joutua puhdistamaan painehuuhtelulla kaivosta käsin. Toimenpide on samalla poistanut mahdolliset alkavat tukokoset ja parantanut viemärin toimivuutta.
Jos tutkimuksen aikana on tullut esiin jätevesiviemärin vaurioita, on tieto niistä lähetetty kiinteistön omistajalle samalla, kun sekaviemäröintiä koskevat tutkimustuloksetkin.
Kenttätutkimukset on saatu valmiiksi
Maksun voimaantuloa on siirretty useamman kerran, koska sellaisissa kohteissa, joissa jostain syystä voitiin olettaa olevan sekaviemäröinti (esim. Vesihuollon arkistoon talletetuista kiinteistön vesi- ja viemärisuunnitelmista tulkittuna) tuli suorittaa maastossa asian varmentava tutkimus.
Kenttätutkimukset aloitettiin keväällä 2006 ja sitä mukaa, kun tutkimuksia on saatu tehtyä, on tutkimustulokset lähetetty kiinteistöille. Viimeiset tutkimukset valmistuivat elokuussa 2008 ja kiinteistöt saivat kirjeen tutkimusten tuloksista syyskuussa.
Syyskuun alussa lähetettiin kirje myös kaikille niille kiinteistöille, jotka ovat jo aiemmin tutkimusten tuloksena saaneet tiedon siitä, että kiinteistössä on sekaviemäröinti. Kirjeessä muistutettiin siitä, että kiinteistöltä aletaan periä sekaviemäröintimaksua 1.1.2009 alkaen, ellei kiinteistö sitä ennen poista sekaviemäröintiä.
Lisäksi ne kiinteistöt, jotka ovat anoneet poikkeuspäätöstä, ovat syyskuussa 2008 saaneet tiedon siitä, onko kiinteistön sekaviemäröintimaksusta vapauttava anomus hyväksytty vai hylätty.
Kuka joutuu maksamaan ?
Sekaviemäröintimaksua eli kaksinkertaiseksi korotettua jätevesimaksua joutuvat maksamaan sellaiset kiinteistöt, jotka johtavat kiinteistönsä hulevedet (eli sade- ja sulamisvedet) tai perusvedet (eli salaojavedet) kunnalliseen jätevesiverkostoon, vaikka
kiinteistön läheisyydessä on:
1) hulevesiviemäri
2) käyttökelpoinen avo-oja
tai kiinteistöllä on:
3) mahdollisuus johtaa vedet hallitusti ja haittaa aiheuttamatta kadulle (ei salaojavesiä) tai kaupungin osoittamalle maa-alueelle (puisto, metsä tai muu viheralue)
4) mahdollisuus imeyttää vedet omalla tontilla hallitusti ja ympäröiviä kiinteistöjä haittaamatta (tontin koon ja maaperän mahdollistamana)
Poikkeustilanteessa vapautus maksusta
Erityistapauksessa eli silloin, kun hule- ja perusvesien poisjohtaminen tai käsittely tontilla ei todistetusti ole mahdollista, voi kiinteistö anoa vapautusta sekaviemäröintimaksusta.
Sekaviemäröintimaksusta voi saada vapautuksen mikäli: 1) kiinteistön läheisyydessä ei ole kaupungin hulevesiviemäriä tai käyttökelpoista avo-ojaa tai 2) kiinteistöllä ei ole tontin koon tai maaperän laadun vuoksi mahdollisuutta haittaa aiheuttamatta imeyttää vesiä omalle tontille tai 3) kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta johtaa vesiä hallitusti ja haittaa aiheuttamatta kadulle/kaupungin osoittamalle puisto-, metsä- tai viheralueelle. (Huom. salaojavesiä ei saa johtaa kadulle)
Tapauskohtaisen maksuvapautuspäätöksen tekee Tapio Helenius kiinteistön esityksestä ja paikan päällä tehdyn tarkastuksen perusteella.
Päätös vapautusanomuksesta (hyväksyntä tai hylkäys) postitetaan kiinteistön omistajalle ja annetaan tiedoksi Keravan Tekniselle lautakunnalle.
Miksi uusi maksu ?
Sekaviemäröintimaksun taustalta löytyy kolme pätevää syytä.
Tulvavaara
Kaupungin jätevesiverkosto on mitoitettu vain kiinteistöjen tuottamia jätevesiä varten. Jätevesiverkostoon ylimääräisenä johdetut hulevedet (sade- ja sulamisvedet) sekä perusvedet (salaojavedet) aiheuttavat usein jätevesiverkoston tulvimista verkoston loppupäässä kaupungin eteläosissa.
Vesistöt vaarassa
Runsaiden sateiden aikana voi Keravalta Viikinmäen jätevesipuhdistamoon johdetun jäteveden määrä jopa 2-3 kertaistua. Tällainen jätevesimäärän suuri lisäys voi johtaa jätevedenpuhdistamon puhdistuskapasiteetin ylittymiseen, jolloin jätevettä on ohijuoksutettava osin tai kokonaan puhdistamattomana suoraan vesistöihin.
Jäteveden puhdistaminen on kallista
Jäteveden puhdistamo laskuttaa Keravan Vesihuoltoa jokaisesta kunnan alueella jätevesiviemäriin johdetusta vesikuutiosta riippumatta siitä onko jätevesiviemärissä kulkeva vesi hule-, perus- vai ihan oikeaa jätevettä. Tästä syystä on perusteltua ja oikeudenmukaista, että kaikki hule- ja perusvesiä jätevesiviemäriin johtavat kiinteistöt osallistuvat kustannuksiin.
Viemärijärjestelmiä on kahta eri perustyyppiä: erillisviemäröinti ja sekaviemäröinti.
Erillisviemäröinti
Erillisviemäröinnissä on erikseen viemäriputket jätevesille ja hulevesille. Hulevesi tarkoittaa maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesiviemäriin johdetaan myös rakennuksen perustuksien kuivatus- eli salaojavedet.
Hulevesiviemäröinti
Hulevesiviemäröinnin tavoite on kuivattaa maastoa johtamalla sulamis- ja sadevedet mahdollisimman tehokkaasti pois kiinteistön alueelta sopiviin purkupaikkoihin, kuten suuriin avo-ojiin tai jokiin. Kosteuden poisto rakennusten tuntumasta ennaltaehkäisee merkittävästi mm. kosteusvaurioiden ja –haittojen syntymistä.
Sekaviemäröinti
Sekaviemäröinnissä sekä jäte- että hulevedet sekä salaojavedet johdetaan samaan viemäriin. Sekaviemärin mitoitus perustuu sadeveden mitoitusvirtaamaan. Keravalla ei ole varsinaista sekaviemäriverkostoa , mutta tietyillä alueilla johdetaan hule- ja salaojavesiä jätevesiviemäriin. Sekaviemäröinnistä pyritään kuitenkin eroon, koska siitä aiheutuu Vesihuoltolaitokselle ja täten loppukädessä myös vedenkäyttäjälle ylimääräisiä kustannuksia jäteveden puhdistamisen muodossa. Lisäksi runsas hulevesien johtaminen jätevesiverkostoon saattaa aiheuttaa verkoston tulvimista tietyillä alueilla.