KERAVANJOKI, KALASTUS JA MUU VIRKISTYSTOIMINTA



Keravanjoki on Vantaanjoen pisin sivuhaara. Se alkaa Hyvinkään Ridasjärvestä ja yhtyy Vantaanjoen pääuomaan Helsingin ja Vantaan rajalla noin 6 km ennen merta. Joki kulkee yläjuoksun metsäisiltä alueilta maalaismaisemia halkoen aina taajamien läheisyyteen.

Keravanjoki kulkee noin 12 km matkalla Keravan alueella ja kaupunki kuuluu lähes kokonaan joen valuma-alueeseen. Joen valuma-alueen suuruus on noin 400 neliökilometriä, josta Keravan osuus on noin 30 neliökilometriä. Joki virtaa Keravalla hitaasti leveässä uomassa ja virtaaman vaihtelut saattavat olla huomattavia vuodenajasta riippuen. Virkistyskäytön kannalta virtaus saadaan pysymään kohtuullisella tasolla lisäämällä jokeen vettä Päijännetunnelin kautta kesäaikaan. Ulkonäöltään Keravanjoen vesi on luontaisesti sameaa, sillä suurimmaksi osaksi joki virtaa Keravan alueella savimaiden halki.

 Keravanjoki tarjoaa elämyksiä ja haasteita. Joen virtaama vaihtelee vuodenajasta toiseen ja eteneminen joella leppoisaa. Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry on julkaissut esitteen Virkisty Keravanjoella 2007 jossa kerrotaan mainioin opaskartan avulla Keravanjoen tarjoamista virkistysmahdollisuuksista. Opas esittelee mm. kanoottien vesillelaskupaikat, kosket, uimapaikat, pyöräilyreitit, luontopulut jne. 

Esitettä ja on saatavilla mm. Keravan ympäristöosastolta sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä, josta saat myös paljon asiantuntevaa tietoa koko Uudenmaan alueen vesistöistä. Yhdistyksen toimiston löydät osoitteesta:

Asemapäällikönkatu 12 C,
3. krs Helsinki
puh. 09- 2727 270

tai voit myös vierailla Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuilla. Sivustolta saa mm. ajankohtaista tietoa Vantaanjoen vesistöalueen vedenlaadun seurannasta.

Vesistöraportteja

Vuonna 2004 julkaistiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toimesta tutkimus Keravanjoen valuma-alueen purojen tilasta. Lyhennelmä tutkimuksesta on luettavissa tästä linkistä.

Jokamiehenoikeudet

Ympäristöministeriön julkaisema ohje "Jokamiehen Oikeudet" mukaan jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen oikeuksia käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä jokamiehenoikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Jokamiehenoikeuksiin sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta: oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla.

Tarkempaa tietoa jokamiehenoikeuksista löydät ympäristöhallinnon www.sivuilta

Kalastus

Keravanjoen merkitys vaelluskalojen nousureittinä, sekä virkistyskalastusalueena on viime aikoina lisääntynyt. Jokeen on istutettu mm. kirjolohta, taimenta, harjusta ja puronieriää ja istutettujen kalojen lisäksi siinä on havaittu olevan ahvenia, haukia, lahnoja, särkiä, töröjä, turpia, kivennuoliaisia, kivisimppuja sekä kolmipiikkejä. Myös rapuja on erityisesti joen yläjuoksulla.

Keravankosken erityiskalastusalue kattaa joen etelärannan n. 800 metrin matkalla vanhalta Lahdentieltä itään, vankilan urheilukentän kohdalla olevaan joenmutkaan. Vankilan puoleisen pohjoisrannan käyttö ja rannalle nousu on kielletty. Alueen kalakantaa hoidetaan poikasistutuksin.

 Pohjapadon erityiskalastusalue on n. kilometrin pituinen, alkaen Jaakkolan pohjapatoalueen pohjoisreunasta ja jatkuen siitä etelään Lahden moottoritien ali vanhan sillan raunioille asti. Alueen kalakantaa hoidetaan aikuis- ja poikasistutuksin. Pelloilla liikkuminen ja viljelysten tallaaminen on kielletty.

Keravan kalastuskuntien viehekalastuslupa oikeuttaa kalastamaan Keravanjoen pääuomassa koko kaupungin alueella, mukaanlukien Keravankosken ja Pohjapadon erityiskalastusalueet. Pohjapadon ja Keravankosken erityiskalastusalueilla on kalastus ilman kalastuskunnan lupaa kielletty, läähin viehekortti ei siis kelpaa näillä alueilla. Erityiskalastusalueilla on onkiminen kielletty; alueet on tarkoitettu ainoastaan perholla tai uistimella tapahtuvaan viehekalastukseen.

• lupamyynti:

Kioski Herkku-Mökki, Asemansilta 12.

Luvan voit ostaa myös netistä.

• kalojen alamittarajat:

harjus             30 cm
meritaimen     40 cm 
merilohi          60 cm

Alamittainen kala tulee vapauttaa välittömästi takaisin veteen.

Luontoretkikohteita

Metsähallitukseen Luontoon.fi -palvelussa esitellään Suomen kansallispuistoalueet ja annetaan vinkkejä luonnossa liikkumiseen.

Kanootin vuokraus:

Keravalla kanoottien vuokrauksen mahdollistaa Keravan Latu ry, joka on toimittanut kanootteja Keravan Kartanolle (Kivisillantie 12).

Keravan ladun yhteistiedot ja kanoottien vuokrat löydät alla olevasta osoitteesta http://www.keravanlatu.net
Savion koulun oppilaita melomassa Keravanjoella 17.5.2004 jokiretkipäivänä.