KERAVAN PERHOSPUUTARHA



Puutarhan sijainti

Keravan perhospuutarha sijaitsee idyllisellä Keravan kartanon alueella kesäteatterin eteläpuoleisella niittykaistaleella (kuva). Paikka on mitä mainioin perhoskukkien kasvattamiselle ja perhosten lennolle, sillä se on aurinkoinen ja tuulelta suojaisa. Puutarhan itäpuolta reunustavat kartanon päärakennukselle johtavan kujan syreenipuskat, länsipuolella puutarha rajutuu lehtimetsään. Muistona vanhoilta ajoilta puutarhan läheisyydessä kasvaa marjapensaita ja lipstikkapuskia. 

 



Taimien kasvatus

Valtaosa perhospuutarhassa olevista kasveista on esikasvatettu siemenestä Keravan kaupungin ympäristöosastolla. Puutarhan rakennus sai alkunsa pienimuotoisesta "kasvatuskokeilusta". Ensimmäiset siemenet kylvettiin vuoden 2006 helmi-maaliskuun vaihteessa. Kasvatettaviksi lajikkeiksi valittiin ensisijaisesti monivuotisia perhosille hyväksi todettuja mesikasveja (perennoja). Valinnassa käytettiin apuna Kauri Mikkolan ja Hannu Tannerin kirjaa Perhospuutarha. Puutarhan päävärityksen suhteen päädyttiin punaiseen väriin. 

 Kasvilajit

Perhospuutarhaan valittiin seuraavat perennat: punahattu, mäkimeirami, harjaneilikka, illakko, punaväriminttu ja noropunatähkä. Noropunatähkää ei kuitenkaan löydy puutarhasta, sillä lajin kasvatus epäonnistui siementen huonon itävyyden vuoksi. Yllä mainittujen lajien lisäksi kasvatettiin yöperhosten suosimaa 1-vuotista valkotupakkaa. Viereisen kuvan edustalla näkyy esikasvatettuja illakon ja takana harjaneilikan taimia. Kuva on otettu 13.6.2006 eli kolme päivää ennen taimien istutusta.

Taimien istutus

Juhannusta edeltävällä viikolla 16.6.2006 ympäristöosaston henkilökunta istutti puutarhaan 160 perhoskukan taimea (kuva alla). Taimet istutettiin ympyrän malliin, jossa oletettavasti korkeimmaksi kasvavat lajit sijoitettiin ympyrän keskiosaan. Myöhemmin kesällä puutarhaan istutettiin myös herttavuorenkilven taimia. Istutusprojektin onnistuminen näytti aluksi hyvin epätodennäköiseltä, sillä taimet olivat kooltaan varsin pieniä ja osa heiveröisiä. Aurinkoisen ja lämpimän kesän ja puistopuolen suorittaman kastelun ansiosta valtaosa taimista lähti kuitenkin hyvin kasvuun ja loppukesästä osa lajeista ennätti kukkia (mm. mäkimeirami, punahattu ja punaväriminttu). Valkotupat menestyivät erityisen hyvin ja kukkivat pitkälle syksyyn, osa punaisen sävyisinä.




Taimien kasvatusta jatkettiin keväällä 2007 ja kesäkuussa puutarhaan istutettiin lisää perennoja, noin 150 taimea omaan "ympyrään", vanhasta paikasta hieman etelämmäksi. Kasvilajit olivat samoja, uutena kokeiluna oli metsän reunaan istutetut koirankielet. Lisäksi kaupungin puistopuoli lahjoitti puutarhaan monivuotisia syysleimun taimia.
















Puutarha kesällä 2007

Kesällä 2007 puutarhassa sai ihailla upeaa kukkaloistoa, sillä edellisenä kesänä istutettujen taimien talvehtiminen oli onnistunut erinomaisesti. Lieneekö tähän vaikuttanut lyhyt ja leuto talvi. Myös harjaneilikat ja illakot kukkivat kesällä ensimmäistä kertaa. Harjaneilikat ja illakot kuuluvat kasveihin, jotka kasvattavat ensimmäisenä kesänä lehtiruusukkeen ja kukkivat vasta seuraavana kesänä. Mielenkiintoista oli se, että osa yksivuotisista tupakoista oli talvehtinut ja jatkoi kasvua seuraavana kesänä.

Kesä 2007 ei ollut läheskään yhtä lämmin ja aurinkoinen kuin edellinen kesä. Sään vaikutus näkyi selvästi taimien kasvussa, joka jäi edellistä kesää heikommaksi. Harjaneilikoiden värisävy vaihtelee puutarhassa valkoisesta tummanpunaiseen (kuva 4.7.2007).





Puutarhan perhoset

Puutarhan kukilla vierailevat perhoset käyvät imemässä kukilta nestemäistä ravintoa eli mettä.

Punahatut eli auringonhatut ovat erityisesti päiväperhosten mieleen. Kuvan amiraali punahatun kukinnolla 13.8.2007. Punahattujen siilimäisillä kukinnoilla on nähty vierailevan myös neito- ja nokkosperhosia.

Valkotupakka (kuva alla 29.8.2006) houkuttelee perhosia makealla tuoksullaan, joka voimistuu iltaisin. Puutarhan tupakoilla oli syksyllä 2006 ravinnonhaussa mm. kierto- ja etelänpäiväkiitäjä. Puutarhan perennoista myös illakko tuoksuu voimakkaasti. 

Kierto- ja etelänpäiväkiitäjän lisäksi perhospuutarhassa on tehty havaintoja myös poppeli-, mänty- ja matarakiitäjästä.

Perhospuutarhasta vuosien 2006-2007 aikana tavattujen perhosten nimiluettelo avautuu tästä linkistä. 











Perhospuutarha saa kesällä 2008 kuvitetun infotaulun, joka sijoittuu ison vaahteran katveeseen. Infotaulun päivitystä varten toivotaan valokuvia puutarhan kukilla vierailevista perhosista. Kuvia voi lähettää s-postilla osoitteeseen mia.vaittinen@kerava.fi Laita kuvaan mukaan kuvauspäivä, kuvaajan nimi ja yhteystiedot (puh. nro tai s-postiosoite).

Puutarhassa ja muuallakin Keravalla tehtyjä perhoshavaintoja kannattaa tallentaa kaupungin sähköiseen perhostietokantaan. Perhostietokantaan ja sen tallennusosioon pääsee tästä linkistä: http://www.keravanluonto.fi/perhoset











Puutarhan kukat antavat ravintoa perhosten lisäksi myös muille hyönteisille, kuten kimalaisille. Kimalaiset keräävät kukilta mettä ja siitepölyä takajalkojen siitepölyvasuihin, joissa ne kulkeutuvat kätevästi pesään toukkien ravinnoksi. Kuvan kimalainen vierailulla illakolla (24.8.2007).  







Perhospuutarhan tulevaisuus

Perhospuutarhan tarvitsee hoitoa pysyäkseen elinvoimaisena. Taimien ympäriltä täytyy kitkeä rikkaruohoja varsinkin istutuksen jälkeisinä lähivuosina. Mikäli olet kiinnostunut pienimuotoisesta puuhastelusta puutarhassa, ota yhteyttä ympäristöosaston yllä mainittuun henkilöön. Myöhemmin kun kasvit ovat vallanneet alaa, ei taimien kitkemistyötä tarvita. Taimia on kuitenkin hyvä jakaa muutaman vuoden välein ja siirtää uuteen paikkaan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.  

Puutarhan ympäristö pyritään jatkossa pitämään avoimena niittämällä, sillä alueella viihtyvät voimakas- ja nopeakasvuiset kasvilajit, kuten nokkoset, ohdakkeet ja savikat, valtaavat helposti alan ja tekevät koko puutarhasta vaikeakulkuisen viidakon.

Jatkossa tavoitteena on monimuotoistaa perhospuutarhaa istuttamalla sinne uusia perhosten suosimia kasvilajikkeita. Perennalahjoituksia otetaan mielihyvin vastaan, erityisesti vanhanajan perennoja, jotka tunnetusti menestyvät hyvin ilman hoitoakin. Erityisen toivottavaa olisi saada puutarhaan lisää kevätkukkijoita. Tilaa puutarhan laajentamiselle olisi aina Kivisillantielle asti.













Kartanon kukilla vieraili 5.6.2007 mm. kuvan upea ritariperhonen.  



Perhos- ja kasvikuvat: Mia
Vaittinen
Kuva taimien istutuksesta: Tapani Hänninen