Uutiset

Keravan kouluista kuuluu – asiaa kouluruokailusta

20.11.2019 klo 14:30

​Keravan kouluista kuuluu -uutisissa keravalaiset koululaiset ja opettajat kirjoittavat koulujen ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.


Keravanjoen koulun ruokaraati

 

Keravanjoen koulussa ruokaraati on vuoden ajan toiminut osana koulumme ympäristöraatia. Ympäristöraadin oppilaista muutamat innokkaat 7.-ja/tai 8.-luokkalaiset ovat muodostaneet ruokaraadin lukuvuoden 2019–2020 rungon. Ruokaraadin tukena ja apuna ovat toimineet kaikki ympäristöraadin oppilaat. Syksyllä 2019 Keravanjoen koulun pihaluokkien (1.–3.lk) ympäristöraadin edustajista valittiin myös ruokaraatiin edustajat.

Ruokaraadin tehtävänä on alusta asti ollut oppilaiden osallisuuden lisääminen kouluyhteisössä. Ruokaraatiin kuuluvat oppilasjäsenten lisäksi koulumme ruokapalvelutyöntekijät ja yksi vastuuopettaja. Ruokaraadin ensimmäisessä tapaamisessa kirjattiin seuraavat tehtävät syksyllä 2018:

    1. Oppilaiden ääni esille
    2. Oppilaiden omatoimisuuteen kannustaminen, mitä oppilaat ovat valmiita tekemään ruokalaviihtyvyyden eteen
    3. Ruokapalvelutyöntekijät saavat ideoita omaan työhönsä
    4. Yhteistyö koulun oppilaiden, henkilökunnan ja opettajien kesken

Käytännössä ruokaraadin toiminta näkyi lukuvuoden 2018–2019 aikana muun muassa siinä, että ruokaraati järjesti koulumme toiveruokaäänestyksen sekä syys- että kevätlukukaudella. Ruokaraatilaiset olivat mukana sekä itsenäisyyspäivän koululounaan että joululounaan 2018 tarjoilussa, ruokasalin kattauksessa ja koristelussa. Maaliskuussa 2019 ruokaraati hoiti portugalilaisten vieraidemme kunniaksi koululounaalla oppilastyönä tehtyjen mokkapalojen jakamisen.

Keravanjoen koulu on Suomen Ympäristökasvatusseura Fee Suomen Vihreä lippu -koulu, eli pyrimme kestävän kehityksen mukaisiin toimiin kaikessa toiminnassamme. Talvella 2019 teimme päätöksen, että koulumme ruokalassa luovutaan kokonaan bioastiasta, sillä ruokahävikin pienentäminen on ilmastonmuutoksen kannalta merkittävä teko. Ruokaraadin jäsenet hoitivat oppilaille ja henkilökunnalle tiedottamisen asiasta. Useissa aamunavauksissa käsiteltiin ruokahävikkiä, ja syksyn 2019 ruokahävikkiviikon jäteastioiden punnituksissa hyötykin huomattiin.

Ruokaraadin edustajat ovat toimineet myös syksyn ruokahävikkiviikolla ruokailuvuoroilla "hävikkivahteina". "Hävikkivahtien" tehtävänä on muistuttaa oppilaita ja henkilökuntaa biojäteastian puuttumisesta.

ruokaraati_keravanjoki.jpgHugo, Teemu ja Lassi "hävikkivahteina"

Keravanjoen koulussa aloitti syksyllä 2019 kuusi 1.–3.luokkaa ns. pihaluokissa. Tästä johtuen koulumme ruokailukin muuttui, kun kahden yläkoulun ruokailuhetken lisäksi tuli myös pihaluokkien ruokailuhetki. Oppilaiden ikähaarukka laajeni, ja näin tuli myös tarve yhteisten pelisääntöjen muodostamiselle. Ruokaraati laati yhdessä koulumme järjestyssääntöjen pohjalta erityiset ruokailusäännöt. Ruokailusääntöihin pyydettiin myös ideoita koko henkilökunnalta ja opettajilta sekä yläkoulun että pihaluokkien oppilailta. Ruokailusäännöt julkistettiin yläkoulun puolella aamunavauksessa, ja jokaisessa pihaluokassa luokan ympäristöraadin oppilas yhdessä yläkoulun tutoroppilaansa kanssa pitivät ruokailusäännöistä tuokion.

Ruokailusääntöjen tarkoituksena on lisätä sujuvuutta, rauhallisuutta ja turvallisuutta yhteisiin ruokailuhetkiin. Ruokailusäännöt helpottavat ruokapalvelutyöntekijöiden ja siistijöiden työtä sekä auttavat opettajia valvontatyössä. Ruokailusääntöjä noudattamalla jokaisella oppilaalla on myös vaikuttamismahdollisuus tulevaisuuteen.

Keravanjoen koulun ruokailusäännöt ovat:

NÄIN KÄYTTÄYDYMME RUOKALASSA: 

  1. Ulkovaatteet ja päähineet (pipot ja lippikset) eivät kuulu ruokalaan.
  2. Kännykät pysyvät taskussa, kun ruokailemme.
  3. Otamme ruokaa vain sen verran kuin jaksamme syödä ja tarvittaessa haemme lisää.
  4. Meillä Keravanjoen koulun ruokalassa ei ole biojäteastiaa, joten muistamme syödä lautasen tyhjäksi.
  5. Opettelemme käyttämään haarukoita ja veitsiä ruokaillessa, paitsi, jos ruokana on keittoa tai puuroa.
  6. Ruokalassa liikumme rauhallisesti.
  7. Ruokailun aikana keskustelemme rauhallisella äänellä lähikaverin kanssa.
  8. Linjaston sujuvuuden takia otamme margariinia leivälle jonossa, mutta voitelemme leivän vasta pöydässä.
  9. Viihtyvyyden kannalta tärkeää on, että mausteilla ja ruoalla ei leikitä!
  10. Lisäksi toimintamalli:
- ensimmäinen ruokavuoro (kello 10.45–11.15) jättää tuolit alas joka päivä
- viimeinen ruokavuoro (kello 11.4512.15) muistaa nostaa tuolit maanantaisin, mutta jättää muina päivinä tuolit alas.

Keravanjoen koulun ruokaraadilla on haasteensa eri-ikäisten oppijoiden tarpeiden huomioimisessa. Syyslukukauden juhlat vaativat vielä usean kokoontumisen, mutta edellisen vuoden mallin pohjalta uskomme, että saamme muokattua toimivan ratkaisun myös eri-ikäisten juhlaruokailuun.

Ruokaraadin yläkoulun "hävikkivahdit" tai "ruokalavastaavat" ovat omaksi ilokseen huomanneet, että he pärjäävät nuorempien ohjaamisessa. Toisaalta taas nuoremmat oppilaat ovat olleet iloisia saamastaan lisähuomiosta. Ruokailuhetket ovat siis lisänneet yhteisöllisyyttä, kun oppilaat huolehtivat toinen toisistaan.


Kouluruoka, mitä mieltä olet siitä?

Veikko Finnilä, Sompion koulu


Kouluruoka, mitä ajatuksia se herättää sinussa? Ihmettelen usein, että miksi kaikki eivät siitä pidä. Kouluruokahan on tärkeässä osassa koulupäivää. Ainakin itselleni se on usein päivänpelastaja, kun päiväni venyy aikaisesta aamusta iltaan asti. Jos koko tänä aikana ei syö yhtään kunnollista ateriaa, nälkäkiukku yllättää varmasti.

Nimeni on Veikko Finnilä, ja olen Sompion koulun yhdeksännellä luokalla. Tätä juttua kirjoittaessani selvitin kouluruokien annoshintoja. Yhden yläkoululaisen annoksen hinnaksi saatiin 1,80 euroa. Tähän sisältyy vielä esimerkiksi tekokustannukset ja muut kulut.

Kun katsotaan yhden annoksen hintaa, voimme kyllä sanoa, että samantasoista annosta samaan hintaan ei saisi aikaan edes Jyrki Sukula. Kouluruoka on myös ravitseva, täyttävämpi sekä ennen kaikkea fiksumpi vaihtoehto.

kouluruoka_sompio.jpg Maanantaina 10. syyskuuta Sompiossa tarjottiin jauhelihakeittoa. Hyvää oli!

Syöminen koulussa on myös hyvin järkevää taloudellisesti. Jos käyt joka ruokavälitunti kaupassa, ja ostat vaikka limpparin ja patongin, sinulle tulee tästä kustannuksia noin kolmesta neljään euroon. Karkkipussi tähän päälle ja lähestytään melkein viittä euroa (ellei cittarissa ole irtokarkkiale). Ja kun toistat tämän pari kertaa viikossa koko lukukauden ajan, siitä kertyy jo sievoinen summa. Jos lasketaan kustannuksia, niin kaksi kauppareissua viikossa kerryttää noin 10 euroa. Koko lukukaudessa tästä kertyy noin kolmensadan euron summa. 

Koulujen keittäjät tekevät hienoa työtä joka päivä. Mielestäni meidän tulisi vain arvostaa sitä enemmän. Pienikin ele, kuten vaikka kiittäminen palautuslinjastojen yli on tärkeä. Onneksi suurin osa meistä on ymmärtänyt tämän. Kävellessä Sompiossa linjastojen luona voi huomata palautevihkon, josta huomaa paljon positiivisia kommentteja. Onneksi kouluruokaan voi myös vaikuttaa helposti. Hakemalla koulusi ruokaraatiin pääset kertomaan omia ja muiden mielipiteitä kouluruuasta. Tämä on helppo tapa vaikuttaa, sitä kannattaa hyödyntää!




Päivitetty 20.11.2019 klo 14:31