Uutiset

Puheenvuoroja taiteen hyvinvointivaikutuksista –seminaari juhlisti 80-vuotiasta sosiaalineuvos Pekka Saarenmaata

08.11.2019 klo 13:45

​Keravan taidemuseo sekä Keravan taidemuseon ystävät ry järjestivät keskiviikkona 6.11. seminaarin taiteen hyvinvointivaikutuksista. Seminaari järjestettiin kunnianosoituksena 80 vuotta täyttävälle sosiaalineuvos Pekka Saarenmaalle, joka on Keravan taidemuseon perustajajäseniä. Hän oli mukana perustamassa Keravan taidemuseon ystäväyhdistystä ja toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän on toiminut myös Keravan sosiaali- ja terveysjohtajana.

Seminaarissa pohdittiin, millaisia hyvinvointivaikutuksia taiteella voi olla ja miten niitä voidaan arvioida erilaisilla mittareilla. Keravan taidemuseon johtaja Arja Elovirta muisteli, että tullessaan töihin Keravalle 10 vuotta sitten hän istui ensimmäisenä päivänä Saarenmaan kanssa seminaarissa, jossa esiteltiin YK:n vuonna 1990 starttaaman Taidetta sairaaloihin -hankkeen hyviä tuloksia itäsuomalaisissa hoitolaitoksissa. Teeman ympärillä on siis Keravallakin käyty keskustelua jo pitkään, mutta viime aikoina se on ollut pinnalla erityisesti terveyskeskuksen taidehankkeen myötä.

Ensimmäisen puheenvuoron piti Ortonin sairaalan johtavana ylilääkärinä toiminut Seppo Seitsalo taiteen terveysvaikutuksista. Hän totesi, että useimmat meistä syntyvät ja kuolevat sairaaloissa, monet työskentelevät sairaaloissa tai joutuvat olemaan niissä potilaina, joten ympäröivä maisema ei ole täysin yhdentekevä. Taiteen vaikutuksia on hankala mitata määrällisesti, mutta laadullisia tutkimuksia aiheesta on. Joidenkin tutkimusten mukaan kulttuurin harrastamisella on jopa suurempi vaikutus hyvinvointiin kuin liikunnalla tai laihduttamisella.

Keravan terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Petja Orre puhui Keravan terveyskeskuksen taidehankkeesta, johon on saatu apurahaa Taiteen edistämiskeskukselta. Portfoliohaun kautta valittiin kolme taiteilijaa luonnosvaiheeseen ja myöhemmin ratkeaa, hankitaanko taidetta yhdeltä vai useammalta taiteilijalta.

Sosiaalineuvos Aira Heinänen toimi Saarenmaan kanssa yhteistyössä jo 1960-luvulla. Tuolloin he pohtivat yhdessä keinoja asiakastyön kehittämiseen ja taide nousi esille jo silloin. Esimerkiksi Enni Idin naivistisen taiteen kautta saatiin herätettyä keskustelua sosiaalityön asiakkaiden ja työntekijöiden välillä, mistä oli huomattavaa hyötyä hoitotyön kannalta. Heinänen puhui myös tiedottamisen merkityksestä: tietoisuutta taiteen vaikutuksista on lisättävä.

Museopedagogi ja kirjailija Marjatta Levanto, joka on tehnyt uransa Kansallisgalleriassa, oli valitsemassa uuden lastensairaalan taideteoksia. Lastensairaalan taidehankintoihin saatiin käytettäväksi merkittävä summa ja haluttiin varmistaa erityisesti, ettei tästä budjetista kustanneta muuta kuin taidetta. Toteutettavasta taiteesta keskusteltiin tiiviisti arkkitehtien kanssa ja pohdittiin, millaisiin tiloihin taidetta voidaan tuoda. Rakenteisiin integroitava taide otettiin huomioon jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Aluksi suunniteltiin viittä taideteosta, mutta lopulta saatiin yhteensä 50 teosta viideltätoista eri taiteilijalta. Levanto painotti, että taiteen tehtävänä on herättää kaikenlaisia tunteita ja taidekin voi olla lääkettä.

Seminaarin päätti Sinkan museolehtori Kirsi Nuppola, joka kertoi keravalaisten hoivakotien asukkaille suunnatusta Muistojen soittorasia –hankkeesta. Taiteen edistämiskeskuksen tuella tuotettavan hankkeen aikana kuvataiteilija ja muusikko toteuttavat yhdessä moniaistisen projektin, jossa kerätään ikäihmisten lempikappaleita konsertissa esitettäviksi. Suosituimpien kappaleiden aiheet pääsevät lyhtymäisesti valaistujen soittorasioiden kuvitukseksi ja rasiat luovutetaan hoivakoti Vommaan sekä palvelukeskus Hopeahoviin.

Päivitetty 08.11.2019 klo 13:49