Uutiset

Kerava ansaitsee täydet viisi tähteä ja sijoittuu kärkikuntien joukkoon Suomen Kuvalehden kuntavertailussa

26.03.2021 klo 08:25

Suomen Kuvalehti laittoi kaikki Suomen 293 kuntaa kuntapuntariin ja jakoi niille tähdet yhdestä viiteen. Kuntia tarkasteltiin 19 erilaisen muuttujan perusteella. Muuttujat kuvaavat elinvoimaa, väestöä ja kuntataloutta eri näkökulmista. 

Kärjessä loistavat suuret kaupungit, kuten Helsinki ja Espoo, mutta onnistujia löytyy muitakin. Suomen kuvalehden kuntavertailussa Kerava sijoittuu kymmenen kärkikunnan kunnan joukkoon sijalla 10 ja saa täydet viisi tähteä. Kerava on nostanut sijoitustaan listalla, sillä vuoden 2017 vertailussa sijoitus oli 14.

Parhaaseen viidennekseen kirineet kunnat saivat viisi tähteä, kun taas heikoimpaan viidesosaan sijoittuneet yhden.  Suomen Kuvalehden vertailun tavoitteena oli muodostaa monipuolinen ja kokonaisvaltainen kuva kunnista useasta eri näkökulmasta, kuten toimintaympäristöstä, väestörakenteesta, yritysten määrästä ja kunnan taloudellisista resursseista.

Keravalla väestön muutoksessa positiivista kehitystä

Keravan sijoitus sijalle 10 saatiin yhteistuloksesta laskettuna väestö sija 7, elinvoima sija 102 ja kuntatalous sija 4. Väestön osalta Kerava on kohonnut erityisesti muuttovoittomittarilla verrattuna vuoteen 2017, sillä väestö on kasvanut 2018-2020 4.34%. Tämän vuoden sijoitus muuttujan osalta kuntavertailussa on 9, kun vuonna 2017 se oli 47. Väestön muutos kehittyy hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Samaan aikaan vuosina 2015-2019 on investoitu merkittävästi, mutta talous on pysynyt hyvällä tasolla ja verotus kilpailukykyisenä Keravan kaupunkistrategian mukaisesti.

Väestö                                                              Sijoitus 2021

Väestön muutos (2018–2020)                    4.34 %                                       9.

Väestön muutos (2019–2040)                    7.25 %                                       16.

Väestöllinen huoltosuhde (2040)               0.59                                          9.

THL:n sairastavuusindeksi                            87.30                                        35.

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tarvekerroin (2019)                                        0.88                                            28.

Vieraskielisten osuus

(prosenttia, 2019)                                           11.60 %                                     6.

Elinvoima                                                         Sijoitus 2021

Taloudellinen huoltosuhde (2018)            115.10                                         16.

Työllisyysaste (2019)                                      75.30                                         71.

Koulutustaso (indeksi, 2019)                       363.90                                      48.

Avoimen sektorin ja yrittäjien osuus

työpaikoista (2018)                                         75.90 %                                     75.

Toimivat yritykset

(tuhatta asukasta kohti, 2020/Q2)            55.00                                          277.

Äänestysprosentti (kuntavaalit, 2017)     56.60                                           249.

Kuntatalous                                                    Sijoitus 2021

Nettovelka (euroa asukasta kohti, 2019)                          4577.00           179.

Taseeseen kertynyt ali- tai ylijäämä

(euroa asukasta kohti, 2019)                                                 3931.00         20.

Bruttoinvestoinnit

(euroa asukasta kohti, 2015–2019)                                     7834.00          26.

Verovaraprosentti (2021)                                                       5.27                  30.

Verotettava tulo (euroa asukasta kohti, 2019)                19631.00          13.

Koronatuki veroprosentista 2020, ylimenevä                  1.08                   56.

Tuloriski valtionosuudessa 2019                                          0.11                  9.


Voit lukea lisää ja testata Suomen Kuvalehden Kuntakonetta täällä.

Koko kuntavertailuartikkelin voi lukea kokonaisuudessaan Suomen Kuvalehden sivuilta, jos olet SK-digi -tilaaja.

Suuren naapurin kainalossa

Suurten kaupunkien kehyskunnat osaavat käyttää kainalopaikkaansa edukseen ja pärjäävät vertailussa hyvin. Myös Kerava edustaa kehyskuntaa, jotka ovat suuren yli 100 000 asukkaan kaupunkien välittömässä läheisyydessä olevia kehysalueita, joissa yli 20 prosenttia työssä käyvistä pendelöi keskuskaupunkiin. Ryhmään kuuluu 55 kuntaa, joissa on 899 009 asukasta.

Sarjan kymmenen kärki on hyvin samanlainen kuin vuonna 2017: Kauniainen (1.), Sipoo (2.), Rusko (6.), Tuusula (7.), Nurmijärvi (8), Naantali (9),

Kerava (10.), Pirkkala (11.), Kaarina (13.) ja Lieto (14.). Nämä kaikki ovat Helsingin ja pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kaupunkiseutujen kehyskuntia.

Päivitetty 26.03.2021 klo 08:42