Uutiset

Keravalaiset toivovat lisää taidetta, parannuksia liityntä- ja pyöräpysäköintiin sekä panostusta puistoihin ja viheralueisiin

19.04.2021 klo 13:00

Yli 500 asukasta antoi kaupungille palautetta kaupunkikuvasta sekä kertoi mielipiteensä Keravan kaupunkiympäristön ja arkkitehtuurin kehittämiseksi. Palautteissa nousivat esille yleisilmeen kohentaminen taidetta lisäämällä, puistojen ja viheralueiden tärkeys sekä jo nyt sujuvan liikkumisen kehittäminen liityntä- ja pyöräpysäköintiä parantamalla.


"Kaupunki selvitti asukkaiden tyytyväisyyttä rakennettuun ympäristöön, viheralueisiin, puistoihin ja liikenneväyliin nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on toteuttaa kysely uudelleen aina muutaman vuoden välein. Tällöin voidaan vertailla, mihin suuntaan kaupunkiympäristön laatu on kehittynyt", kertoo yleissuunnittelupäällikkö Emmi Malin.


Saatua palautetta kaupunki hyödyntää kaupungin yleissuunnitelmien, kuten aluekehityskuvien, ja asemakaavahankkeiden sekä katu- ja puistosuunnitelmien yhteydessä.


Yleisilmettä kehitetään lisäämällä katukuvaan väriä ja taidetta

Keravan yleisilmettä piti huoliteltuna 43 prosenttia vastaajista. Vastaajat kokivat rakennusten julkisivujen tarvitsevan kohennusta suurimmaksi osaksi kunnon osalta, mutta myös julkisivujen värin ja materiaalien osalta. Julkisivuihin toivottiin myös seinämaalauksia tai taideteoksia elävöittämään kaupunkikuvaa.


"Kaupunki miettii parhaillaan, miten rakennusten julkisivuihin ja ympäri kaupunkia saataisiin lisää taidetta ja väriä", kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Pia Sjöroos. "Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmiin kuuluvia 12 veistosta asukkaat pääsevät ihailemaan tänä vuonna, kun kaikki teokset saadaan vihdoinkin niille suunnitelluille paikoille ympäri Keravaa. Rakennusten julkisivuihin tulevaa taidetta lisätäkseen kaupunki työstää ohjeita, jotka sekä samalla kannustavat taideprojektien toteuttamiseen että auttavat pitämään kaupunkikuvan yhtenäisenä ja laadukkaana."


Kaupungin yleisilmeeseen liittyvän turvallisuustilanteen koettiin huonontuneen viime vuoden aikana. Ainoastaan 13 prosenttia vastaajista koki turvallisuustilanteen pysyneen samana tai parantuneen. Erityisesti keskustaa, Prisman edustaa, Aurinkomäkeä ja asemanseutua pidettiin rauhattomina ja niiden kehittämistä toivottiin. Itse tehtyjen havaintojen lisäksi yhtenä turvallisuudentunteen huonontumisen syynä pidettiin sosiaalisessa mediassa käytäviä turvallisuustilannetta koskevia keskusteluita.


Toiveissa panostusta puistoihin ja viheralueisiin

Melkein 60 prosentin mielestä Keravalla on paljon ja monipuolisesti kasvillisuutta, joka näkyy katukuvassa. Samaan aikaan toivottiin panostusta viherympäristöihin, kuten puistoihin ja lähimetsiin, kaupunkiympäristön laadun parantamiseksi.


"Vastaajien suosikkipaikat Keravalla olivat luonnosta nauttimiseen ja liikkumiseen tarkoitetut Keskuspuisto altaineen ja ympäristöineen sekä Keinukallion liikuntapuisto juoksuportaineen ja monipuolisine liikuntamahdollisuuksineen", Malin kertoo. "Monet olivat lisäksi huolestuneita viheralueiden määrästä sekä lähimetsien ja viheralueiden suojelusta. Kaupungin strateginen tavoite on viheralueiden ja lähimetsien turvaaminen, mikä on huomioitu parhaillaan käynnissä olevassa viherkaavatyössä."


Puistojen osalta viime vuonna peruskorjatun Palomäenpuiston uudistusta pidettiin onnistuneena. Uudistus koettiin alueen imagoa parantavana sekä hyvin kerrostalojen keskelle suunniteltuna ympäristöä kohentavana projektina.


Liikkuminen sujuvaa ja turvallista

Liikkuminen Keravalla on sujuvaa ja helppoa. Lisäksi sekä kävelijöiden, pyöräilijöiden että autoilijoiden asemaa pidettiin hyvänä. Liikkumisen parantamiseksi toivottiin Keravan sisäisen julkisen liikenteen lisäämistä, parempaa liityntä- ja pyöräpysäköintiä, keskustaan lisää ilmaisia pysäköintipaikkoja ja valaistuksen parantamista.


Suurin osa vastaajista koki jalankulkijoiden aseman turvalliseksi. Lisäksi jalankulku- ja pyöräilymahdollisuuksia kotoa pidettiin erittäin monipuolisina ja hyvinä. Liikkumisen parantamiseksi pyöräilijät toivoivat lisää kunnollisia pyörätelineitä sekä parannusta kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon.


Autottomuus jakoi vahvasti vastaajien mielipiteitä: 22 prosenttia vastaajista pärjäisi helposti ilman autoa, kun taas 18 prosenttia ei pärjäisi mitenkään ilman autoa. Autoilun mahdollisuuksien lisäämistä toivoi 22 prosenttia vastaajista ja rajoittamista kannatti 8 prosenttia. Autoilun rajoittamista toivottiin etenkin keskusta-alueelle. Ajonopeuksien rajoittamiseksi ehdotettiin kameravalvonnan lisäämistä.


Asukkaat innostuneita vaikuttamaan kaupunkiympäristön kehittämisen suuntaan

Kaupunkiympäristön kehityksen suunta viimeisen kahden vuoden aikana jakoi vastaajien mielipidettä, vaikka yli 46 prosenttia vastaajista piti suuntaa positiivisena. Yli 90 prosenttia vastaajista olivat myös valmiita osallistumaan kaupunkisuunnitteluun ja vaikuttamaan kaupunkikuvan kehittämiseen.


Esille nousi myös toiveita kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin kehittämiseksi esimerkiksi keskustan tyhjien rakennusten ja liiketilojen osalta sekä rivi- ja omakotitalojen rakentamiseksi kerrostalojen sijasta.


"Keskustan kehittämiseksi mietitään toimivia ratkaisuja ja suunnitelmia edistetään aktiivisesti yhdessä kiinteistöjen omistajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa", Sjöroos kertoo. "Myös pientalotontteja tarjotaan halukkaille aina kun se on mahdollista. Kaskelaan on juuri nyt valmistumassa uusi omakoti- ja rivitaloista koostuva asuinalue ja Itä-Kytömaalle rakennetaan katuja ja kunnallistekniikkaa, jotta alueelta voidaan luovuttaa 11 pientalotonttia vielä tämän vuoden aikana. Lisäksi valmistelussa on parhaillaan Pohjois-Kytömaan kaavahanke, joka mahdollistaa Keravalle lisää omakoti- ja rivitalotontteja tulevina vuosina."

Päivitetty 19.04.2021 klo 13:06