Uutiset

Keravan keskustan kehittymistä visioidaan aluekehityskuvan avulla

17.11.2021 klo 11:20

​Kaupungin visiona on luoda vuoteen 2035 mennessä keskusta, jossa on monipuolisia asumisen ratkaisuja, laadukasta rakentamista, vilkasta kaupunkielämää, jalankulkuystävällistä kaupunkiympäristöä sekä monipuolisia viherpalveluita. Keravan keskustan turvallisuutta kehitetään paremmaksi luomalla uusia kohtaamispaikkoja, kasvattamalla asumisen määrää sekä laadukkaan vihersuunnittelun keinoin. Keskustan kehittämistä varten on laadittu keskustan aluekehityskuva, jonka luonnosta voi kommentoida 14. joulukuuta asti.


"Keskustan kehittämisen kaksi keskeistä painopistealuetta ovat Kauppakaaren kävelykadun uudistaminen sekä Keravan aseman, Aurinkomäen ja Keskuspuiston muodostaman kokonaisuuden kehittäminen", kertoo Keravan kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Pia Sjöroos. "Kauppakaaren täydennysrakentamishankkeiden avulla halutaan lisätä kaupallisten palveluiden tarjontaa rakennusten kivijalassa sekä uudistaa keskustan asumispalveluita. Lisäksi kävelykadun varressa sijaitsevien aukioiden toiminnallisuutta kehitetään, jotta aukioilla oleskelu ja vapaa-ajanvietto on entistä houkuttelevampaa."


Keskustan kehittämistä varten laaditussa keskustan aluekehityskuvassa tarkennetaan Keravan yleiskaavaa, luodaan lähtökohtia asemakaavoituksen tavoitteille sekä tehdään keskustan kehittämisestä systemaattista asemakaavojen ollessa osa suurempaa kokonaisuutta.


Keskustan kehittäminen on Keravan vetovoiman säilyttämisen edellytys

Voimakas kasvu ympäröivissä Kuuma-kunnissa ja pääkaupunkiseudulla aiheuttaa Keravalle painetta luoda kasvua ja uusia kaupallisia palveluita. Keravan putoaminen naapurikuntien tahdista keskustan kehittämisessä, voi luoda negatiivisen kierteen keskustan kaupallisten palveluiden näivettymiselle ja yrityselämän toimintaedellytyksille.


"Kauppakaaren varrelle asumisen lisääminen sekä rakennusten kivijalkoihin sijoitettavien liiketilojen uusiutuminen on välttämätöntä, jotta Keravan keskustan kaupallista vetovoimaa voidaan tulevaisuudessa vahvistaa," Sjöroos toteaa.


Kauppakaarelta on siirtynyt monia katutason liikkeitä kauppakeskus Karuselliin, mikä on muuttanut alueen kaupallisen painopisteen kävelykadun itäpäädystä lähemmäksi Kauppakadun ja Paasikivenkadun risteystä. Kauppakaarella on muutoksen myötä useita tyhjiä liiketiloja, joilla on negatiivinen vaikutus keskustan elävyyteen.


"Kävelykadun kaupan, palvelujen sekä kahviloiden ja ravintoloiden säilyminen katutason liiketiloissa on keskustan elinvoiman edellytys", Sjöroos jatkaa. "Asemanseudun palveluita taas tulisi tulevaisuudessa vahvistaa erityisesti päivittäistavarakaupan lisäämisellä, jolloin se ei uhkaa kävelykadun vetovoimaa vaan parantaa keskustan vetovoimaisuutta kokonaisuudessaan."


Asemanseutua on suunniteltu kehitettäväksi monipuolisten asumisen ratkaisujen, kaupallisten palveluiden sekä liityntäpysäköinnin avulla.

 

Keskuskoulun lähiympäristö yhdeksi Keravan vetovoimaisimmaksi vapaa-ajan viettopaikaksi

Osana keskustan kehittämistä Keskuspuiston asemaa kohtaamispaikkana vahvistetaan. Kaupunki haluaa muodostaa alueesta viihtyisän vapaa-ajanviettopaikan, jonka lähiympäristöön nousee perusopetuksen kampusalue Keskuskoulun kehittämisen myötä. Nykyiselle Keskuskoulun hiekkakentälle on tavoitteena toteuttaa tekonurmialue, joka toimisi talvisin myös tekojääkenttänä. Alueelle on lisäksi suunniteltu kahvilarakennusta tekojää ja -nurmialueen eteläpäätyyn sekä ulkokuntosalitoimintoja omatoimista harjoittelua varten.


Aurinkomäen puistoaluetta suunnitellaan laajennettavaksi Asematien pohjoispuolelle, jotta Keravan aseman edustalle muodostuisi houkutteleva ja viihtyisä jalankulkuympäristö. Puiston laajentumisen myötä asema-alue yhdistyisi osaksi kävelykeskustaa.


"Muutos loisi kiinnostavia kaupunkitiloja ja vahvistaisi Keravan aseman identiteettiä tuomalla vanhat arvokkaat rakennukset osaksi keravalaisten arkea," Sjöroos kertoo. "Keskustan kehittämisessä olennaista on säilyttää arvokkaat historialliset kerrokset ja suunnitella uusi täydennysrakentaminen siten, että historialliset arvot säilyvät. Hyvällä suunnittelulla voidaan näitä säilyneitä historiallisia arvoja myös nostaa paremmin esiin."

 

Tapahtumatoimintaa varten uutta infraa ja sujuvampia yhteyksiä autolla, pyörällä ja jalan

Kauppakaarelle on jatkosuunnittelun yhteydessä tavoitteena toteuttaa tapahtumatoimintaa tukevaa infraa integroimalla valaisinpylväisiin tai muihin kalusteisiin tapahtumasähköpistokkeita tasaisin välein. Lisäksi Keravan aukiolle on tarkoitus toteuttaa vesipisteitä toritoimintaa ja muuta kävelykadulle sijoittuvaa toimintaa varten.


Sujuvat liikenneyhteydet keskustaan niin autolla, pyörällä, julkisilla kulkuneuvoilla kuin kävellenkin säilyvät.


"Elinvoimaisuuden kannalta on olennaista, että autoilun mahdollisuudet säilyvät myös tulevaisuudessa. Keskustan pysäköintiä kehitetään ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia laajennetaan asemakeskushankkeen yhteydessä, kun hankkeen toteutuessa autoille rakennetaan 450 ja pyörille 1 000 uutta liityntäpysäköintipaikkaa," Sjöroos kertoo.


Keskustan kävelykaduille on suunniteltu viihtyisyyteen ja eri kulkumuotojen kulun järjestämiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja kaupungin houkuttelevuutta nimenomaan kävellen. Lisäksi pyöräväylien laatutason nosto keskustan pääreiteillä kasvattaisi pyöräilyn kulkutapaosuutta.


Kaupunginhallitus käsitteli keskustan aluekehityskuvan luonnosta kokouksessaan 8.11. ja päätti asettaa luonnoksen nähtäville. Keskustan aluekehityskuvan luonnos sekä sen kartta ja suunnittelumääräykset ovat nähtävillä
15.11.-14.12.2021 kaupungin verkkosivuilla. Lisäksi aluerajaus ja tähän liittyvät tiedot löytyvät kaupungin karttapalvelusta osoitteesta kartta.kerava.fi. Mahdolliset kirjalliset kommentit keskustan aluekehityskuvan luonnoksesta tulee toimittaa viimeistään nähtävilläolon viimeiseen päivään mennessä joko sähköpostitse kaupunkisuunnittelu@kerava.fi tai osoitteeseen Keravan kaupunkikehityspalvelut, PL 123, 04201 Kerava.

Päivitetty 17.11.2021 klo 11:22