Uutiset

Savion koulun kuntotutkimukset valmistuneet: ilmanvaihtojärjestelmä nuohotaan ja ilmamääriä säädetään vuonna 2021, muita korjauksia tehdään korjausohjelman mukaisesti

04.12.2020 klo 11:20

Osana kaupungin omistamien kiinteistöjen ylläpitoa tehdyt Savion koulun koko kiinteistöä koskevat kuntotutkimukset ovat valmistuneet. Kaupunki tutki koulukiinteistön kuntoa laajojen kuntotutkimusten sekä jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan avulla. Tutkimuksissa havaittiin puutteita vanhimpien ikkunoiden kunnossa ja paikallista korjattavaa julkisivun rappauksessa. Ilmanvaihtoselvityksen ja jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan avulla varmistui tarve nuohota ilmanvaihtojärjestelmä sekä säätää kiinteistön ilmamääriä painesuhteiden tasapainottamiseksi. Lisäksi tutkituista tiloista otetuista näytteistä vain muutamassa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita.


"Laajoissa tutkimuksissa havaittiin korjaustarpeita mutta kun huomioidaan kiinteistön laajuus ja ikä, korjaustarpeet ovat vähäiset ja kiinteistö on yllättävän hyvässä kunnossa", kertoo Keravan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell.


Kuntotutkimuksia tehtiin Savion koulun vanhassa osassa, jatko-osassa sekä laajennusosassa. Tutkimuksiin kuuluvissa rakenneteknisissä tutkimuksissa kaupunki tutki kiinteistön rakenteiden kosteutta ja selvitti koulurakennuksen kuntoa 52 rakenneavauksen, 46 näytteenoton ja 21 merkkiainekokeen avulla. Lisäksi kiinteistössä tehtiin julkisivun kuntotutkimus sekä laaja haitta-aine- ja asbestikartoitus. Koulun ollessa toiminnassa kaupunki seurasi jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan avulla 20 tilan olosuhteita hiilidioksidin, lämpötilan ja kosteuden osalta sekä tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden. Sisäilmasta mitattiin 10 näytteen avulla haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia, minkä lisäksi 19 tilassa tutkittiin mineraalivillakuitujen pitoisuuksia. Lisäksi kaupunki selvitti koulun ilmanvaihtojärjestelmän kunnon.


Kaupungin tavoitteena on tehdä nuohous ja ilmamääriensäätötyö sekä aloittaa ikkunapeltien tiivistyskorjaukset kevään 2021 aikana. Muita kuntotutkimuksissa havaittuja korjauksia tehdään korjausohjelman mukaisessa aikataulussa ja määrärahojen puitteissa. Korjauksien suunnittelussa ja tekemisessä vältetään rakenteiden vaurioituminen ja priorisoidaan korjaukset, jotka vaikuttavat kiinteistön käytön turvallisuuteen.


Vanhan osan ikkunoita ja julkisivun rappauksia kunnostetaan vaiheittain

Vanhan osan maanvastaiset rakenteet ovat joko betonia tai tiiltä eikä 1930-luvulla rakennetussa eteläpäädyssä ole lämmöneristekerrosta. 1950-luvulla rakennetun pohjoispäädyn maanvastaisissa betoni- tai tiilirakenteissa on lämmöneristys, joka on tutkimusten perusteella pysynyt bitumikerrosten tai pikipahvin välissä vaurioitumattomana.


"Eteläpäädyn maanvastaisista rakenteista puuttuu aikakaudelle tyypillisesti kosteudensulkukerros, minkä vuoksi maakosteutta on paikoin noussut betoniin asti. Pintamateriaalina eteläpäädyssä sijaitsevissa lämmönjakohuoneessa sekä wc-tiloissa on kuitenkin pääosin maali, joka ei ole herkkä mikrobivaurioille", Lignell selventää. "Sen sijaan terveydenhoitajan tilojen lattiapinnoitteena on linoleum, joka vaihdetaan toiseen olosuhteisiin soveltuvaan materiaaliin koulun kanssa yhdessä sovittavana ajankohtana."


Vanhan osan ulkoseinärakenteissa ei tutkimuksissa havaittu poikkeavaa kosteutta. Ikkunapeltien tiivistyksissä havaittiin puutteita ja niiden kaadot olivat niukkoja. Lisäksi ulkoseinän rappauksessa havaittiin paikallisia vauriokohtia ja halkeamia.


"Julkisivun rappauksessa havaittiin yksi laajempi alustasta irti oleva, noin 5 neliömetrin kokoinen alue, joka pudotessaan voi aiheuttaa vaaratilanteen. Tämän ennaltaehkäisemiseksi rappaus pudotetaan tältä kohtaa hallitusti ja alue pyritään korjaamaan sääolosuhteiden salliessa tämän vuoden puolella. Muita rappauksen paikkakorjauksia tehdään korjausohjelman mukaisessa aikataulussa", Lignell kertoo. "Puutteelliset ikkunapeltien tiivistyskorjaukset aloitetaan sääolosuhteiden salliessa tämän vuoden puolella, pääosin työt toteutetaan vuoden 2021 puolella. Ikkunoiden kunnostuksia ja uusimisia toteutetaan vaiheittain useamman vuoden aikana. Kunnostusten yhteydessä uusitaan myös ikkunatilkkeet."


Eteläpäädyn välipohjissa on sekatäyttöä, josta otetuista viidestä näytteestä yhdessä todettiin mikrobikasvua vesipisteen luona. Lisäksi yhden wc-tilan muovimatto oli irti alustastaan ja rakenneavauksessa betonin alla havaittiin vaurioitunutta kipsilevyä. Eteläpäädyn lämmöneristeenä on sekatäyttökerros, josta otetuissa kolmessa näytteessä yhdessä havaittiin tervapaperissa viite mikrobivauriosta.


"Lämmöneristeenä käytetty sekatäyttö on kahden tiiviin betonikerroksen välissä, joten siitä ei ole suoraa sisäilmayhteyttä tiloihin. Lisäksi rakenneliittymien ja läpivientien tiiviys edesauttaa mahdollisten ilmavuotojen hallitsemista", Lignell jatkaa. "Välipohjien vaurioituneet alueet korjataan. Lisäksi wc-tilan lattiarakenteen vaurioituneet materiaalit uusitaan.


Jatko-osan ikkunoita kunnostetaan vaiheittain

1950-luvulla rakennetun jatko-osan länsipäädyn varaston ja ilmanvaihtokonehuoneen lattiarakenteessa havaittiin kohonnutta kosteutta. Lisäksi musiikki- ja kotitalousluokan betonilaatan päällä olevan entisen liikuntasalin puulattian lattiarakenteen eristekerroksen sekatäytössä havaittiin mikrobivaurioita.


"Näissä kahdessa luokassa on puulattia, joka ei ole ilmatiivis rakenne. Tämän vuoksi ilmavuodot eristetilasta sisätiloihin ovat mahdollisia", Lignell kertoo. "Puulattian korjausta varten teetetään korjaussuunnitelma."


Jatko-osan ja laajennusosan liitoskohtaan tehtiin rakenneavaus yhdyskäytävällä olevaan putkikotelointiin. Avatussa kohdassa olevan entisen ikkunan tilkitsemiseen käytetystä mineraalivillasta otetussa näytteessä todettiin mikrobikasvua. Myös ulkopuolisissa rappausvauriokohdissa olevista ikkunatilkkeistä havaittiin mikrobivaurioita. Lisäksi yhdyskäytävän ulkoseinän eristenäytteissä havaittiin kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.


"Vanhan osan tavoin jatko-osan ikkunoita kunnostetaan ja uusitaan korjausohjelman mukaisesti. Kunnostusten yhteydessä ikkunatilkkeet vaihdetaan ja ulkoseinien rappausvaurioita paikataan", Lignell jatkaa. "Yhdyskäytävän ulkoseinien vaurioituneet eristeet ovat sisäpuolisen betonikerroksen ulkopuolella. Betoni on tiivis materiaali eikä rakenteessa todettu ilmavuotoja."


Vuonna 2001 rakennetussa osassa ei todettu korjaustarvetta.


Laajennusosan keittiön lattia korjataan korjausohjelman mukaisesti

Laajennusosan alapohjarakenteet ovat maanvastaisia ja niissä havaittiin poikkeavaa kosteutta väestönsuojassa olevissa pukuhuonetiloissa. Paikoin kohonneita pintakosteusarvoja havaittiin myös keittiön lattiarakenteessa. Keittiön lattiapinnoitteen vauriot korjataan ja pinnoitteen uusiminen otetaan mukaan korjausohjelmaan. Muualla kosteudet olivat normaalilla tasolla. Sokkelirakenteen kahden betonikerroksen välistä otetuissa EPS-eristenäytteissä todettiin mikrobikasvua.


"Betoni on tiivis materiaali, joten eristetilasta ei ole suoraa sisäilmayhteyttä. Hallitsemattomien ilmavirtausten mukana rakenteiden epätiiveyskohtien kautta on kuitenkin mahdollista kulkeutua mikrobeja sisäilmaan", Lignell tarkentaa. "Näitä ilmavirtauksia havaittiin sokkelin merkkiainekokeilla ikkunan liittymäkohdissa ja patterin kannakkeissa. Hallitsemattomat ilmavirtaukset estetään tiivistämällä."


Ulkoseinäeristeissä ei havaittu poikkeavaa kosteutta eikä mikrobikasvua. Ulkoseinärappauksessa havaittiin vaurioitumista ja sadevesijärjestelmässä puutteita kattovesien syöksyputkien tiiviydessä. Rappausvaurioita korjataan ja syöksyputkien tiiveyttä parannetaan korjausohjelman mukaisessa aikataulussa. Yhden wc-tilan viemärinhajun lähde selvitetään ja pyritään korjaamaan.


Koulukiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä nuohotaan ja ilmamäärät säädetään

Jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan aikana tiloissa seurattiin olosuhteita hiilidioksidin, lämpötilan ja kosteuden osalta sekä tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden. Lisäksi mitattiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia, tutkittiin mineraalivillakuitujen pitoisuuksia sekä selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmän kunto.


Paine-eroseurannoissa vanhan osan pohjakerroksen tilat olivat tavoitetasoa alipaineisemmat. Sen sijaan laajennusosan keittiö oli päiväsaikaan ajoittain ylipaineinen, mikä ei ole tavoiteltavaa keittiön voimakkaan kosteustuoton takia. Öisin keittiö oli taas tavoitetasoa alipaineisempi. Laajennusosan luokkatiloissa painesuhteissa oli voimakasta vaihtelua. Koulun ilmanvaihtokoneet olivat pääsääntöisesti tyydyttävässä kunnossa ja niillä on vielä käyttöikää jäljellä. Ilmanvaihtokoneet ja päätelaitteet olivat kuitenkin likaisia ja pölyisiä, mikä on vaikuttanut mitattuihin ilmavirtoihin, ilmanlaatuun ja sisäilmaolosuhteisiin.


"Savion koulun ilmanvaihtojärjestelmän nuohous on ollut jo aiemmin aikataulutettuna vuodelle 2020 osana kiinteistön huolto-ohjelmaa. Painesuhteiden tasapainottaminen vaatii ilmamäärien säätämistä, mikä tehdään ilmanvaihtojärjestelmän tulevan nuohouksen jälkeen", Lignell kertoo. "Nuohous ja sen jälkeinen ilmavirtojen säätötyö on kilpailutettu ja tavoitteena on saada työ suoritettua vuoden 2021 alkupuolella. Myös mahdolliset kuitulähteet poistetaan, jos se on teknisesti mahdollista."


Tutkimuksissa otettiin 19 kuitunäytettä, joissa kolmessa todettiin hieman ylitystä toimenpiderajaan nähden. Kuitulähteitä voivat olla rikkoutuneet sisäkattojen äänenvaimennuslevyt, ilmanvaihdon äänenvaimennus tai ilmavirtaukset rakenneliittymien kautta. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteissä ei todettu poikkeavaa.


Lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden normaalilla tasolla, ja hiilidioksidipitoisuudet olivat suurimman osan aikaa erinomaisella tasolla (S1) ja vähintään tyydyttävällä tasolla (S3).


Rakenne- ja ilmanvaihtotutkimusten lisäksi rakennuksessa tehtiin myös julkisivun, putkistojen ja sähköjärjestelmien kuntotutkimukset sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitus, joiden tuloksia käytetään kiinteistön korjausten suunnittelussa.


Tutustu kuntotutkimusten raportteihin sekä tutkimuksissa käytettyyn piirrokseen kiinteistön osista

Päivitetty 04.12.2020 klo 11:27