Hyvinvointialueuudistus

​Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisen Vantaan ja Keravan alueella 1.1.2023. Hyvinvointialue on kaupungeista erillinen organisaatio, jolla on oma demokraattisesti valittu johtonsa. Vuoden 2022 valmistellaan henkilöstön ja palveluiden turvallista siirtymää Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Uudistus lyhyesti

Eduskunta hyväksyi kesällä 2021 lainsäädännön, joka siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuun 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille. Uudistuksen myötä perustetut hyvinvointialueet ovat kokonaan kaupungeista ja valtiosta erillisiä organisaatioita, joilla on oma demokraattisesti valittu johtonsa. Vantaa on osa Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta. Nykyisin Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä alueen pelastustoimessa työskentelevät henkilöt siirtyvät 1.1.2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijöiksi.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lukuina

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käsittää alueellisesti Vantaan ja Keravan alueen ja palvelee näin noin 275 000 asukasta. Nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuslaitoksen työntekijät sekä näiden tukipalveluiden sellaiset työntekijät, joiden työpanoksesta vähintään 50% kuuluu sosiaali-, terveys- tai pelastuspalveluihin, siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Hyvinvointialueen palveluksessa onkin vuonna 2023 noin 4 600 työntekijää.  

Mitä hyvinvointialue tekee?

Hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Uudellamaalla osasta erikoissairaanhoidon palveluita vastaa Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden HUS-yhtymä. 

Hyvinvointialue on kokonaan kunnista itsenäinen toimija, joten sen hallinnon ja päätöksenteon rakenteet järjestetään itsenäisesti. Lisäksi kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tukipalvelut, kuten ICT-, HR- ja viestintäpalvelut järjestetään hyvinvointialueella itsenäisesti. Hyvinvointialue vastaa osaltaan demokratian ja osallisuuden toteutumisesta alueen asukkaille mm. aluevaalein ja erilaisin neuvostoin. 

Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, vaan ne saavat rahoituksensa valtiolta sekä asiakasmaksuista. Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää siitä, miten alueen rahoitus käytetään. Lisätietoa hyvinvointialueiden rahoituksesta löydät soteuudistus.fi-sivustolta.

Tavoite: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kahden hyvinvointialueen yhteiseksi

Nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on osa Vantaan kaupungin organisaatiota. Se toimii kahdeksan kunnan alueella: Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Vantaalla. 

Vaikka hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on jaettu kahtia, on tavoitteena yksi, yhteinen pelastuslaitos Keski-Uudenmaan, sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueilla. Tästä on solmittu yhteistoimintasopimus näiden hyvinvointialueiden välillä. 

Yhteisen pelastuslaitoksen valmistelu tehdään osana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelua.

Vantaan ja Keravan kaupungit yhteistyökumppaneina

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tekee läheistä yhteistyötä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa. Kaupungit säilyvät edelleen itsenäisinä toimijoina ja niille jäävät mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimessa tehdään paljon yhteistyötä kaupunkeihin jäävien palveluiden, kuten työllisyyspalveluiden, kanssa jatkossakin. 

Löydät lisätietoa hyvinvointialueista valtakunnallisesti soteuudistus.fi-sivustolta.

Päivitetty 01.08.2022 klo 13:36