Vieraslajien tunnistaminen ja torjunta

​Yleisempiä ja tunnetuimpia vieraslajeja Suomessa ovat luontoon levinneet komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami ja jättiputki sekä puutarhatuholaisena tunnettu espanjansiruetana. Näitä vieraslajeja koskee myös lainmukainen velvoite riskien hallinnasta. Vieraslajien tunnistaminen on tärkeää, jotta torjua osataan oikeita lajeja sekä tehokkaasti estää vieraslajien leviäminen uusille alueille.


Komealupiini 

Komealupiini on levinnyt luontoon puutarhoista ja pihoilta. Lupiini syrjäyttää niitty- ja ketokasveja, minkä takia se vaikeuttaa perhos- ja pölyttäjälajien ravinnonsaantia. Lupiinin hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja torjuntatyö vie vuosia.


Lupiinin leviämistä voi estää niittämällä tai poimimalla lupiineja ennen niiden siementen kysymistä. Niittojätteet on tärkeä korjata pois ja hävittää sekajätteenä. Yksittäisiä lupiineja voi kaivaa yksitellen juurineen ylös maasta.


Kurtturuusu 

Kurtturuusun torjunta vaatii aikaa ja sitkeyttä. Pienet pensaat voi kiskoa maasta, kookkaammat kannattaa ensin leikata oksasaksilla tai raivaussahalla tyveä myöten alas ja sen jälkeen kaivaa juuret maasta. Kevyempi tapa hävittää kurtturuusu on näännyttäminen. Kaikki ruusupensaan vihreät versot katkaistaan pois useamman kerran vuodessa ja aina uusien versoen synnyttyä.


Katkotut oksat voi jättää pensaan juurelle maatumaan. Näännyttämistä jatketaan useamman vuoden ajan, ja hiljalleen 3-4 vuodessa pensas näivettyy kokonaan hengiltä. Kurtturuususta jalostettu tarhakurtturuusu ei ole haitallinen vieraslaji.


Jättipalsami 

Jättipalsami kasvaa nopeasti, leviää räjähdysmäisesti ja peittää alleen niitty- ja ketokasvit. Jättipalsami kitketään viimeistään kukinnan alkaessa ja kitkemistä voi jatkaa loppusyksyyn asti. Yksivuotisena, pienijuurisena kasvina jättibalsami irtoaa helposti maasta juurineen. Jättipalsamin torjunta kitkemällä sopiikin hyvin talkootyöksi.


Selkeästi rajautuneen kasvuston voi myös niittää lähelle maanpintaa 2-3 kertaa kesässä. Niitetyt, kitketyt ja maahan tai kompostiin jätetyt versot voivat jatkaa kukkien ja siementen muodostamista. Tämän takia onkin tärkeää pitää silmällä, ettei kitketty tai niitetty kasvijäte pääse lähtemään uuteen kasvuun.


Torjunnan kannalta on tärkeintä estää siementen kehittyminen ja maahan pääsy. Kitketty kasvijäte pitää kuivattaa tai mädättää jätesäkissä ennen kompostointia. Pieniä määriä kasvijätettä voi hävittää sekajätteenä, kun kasvijäte on suljettu säkkiin. Kasvijätteen voi myös toimittaa lähimmälle jäteasemalle. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti.

 

Jättiputki 

Jättiputki on levinnyt luontoon puutarhoista. Jättiputket yksipuolistavat maisemaa, alentavat luonnon monimuotoisuutta ja laajoina esiintyminä estävät alueiden virkistyskäytön. Jättiputkesta on myös terveydellistä haittaa. Kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia iho-oireita. Lisäksi jo kasvuston lähellä oleskelu voi aiheuttaa hengenahdistusta ja allergisia oireita.


Jättiputken hävittäminen on työlästä, mutta mahdollista, ja torjuntaa on tehtävä usean vuoden ajan. Jättiputkien torjunnassa on oltava varovainen haitallisen kasvinesteen takia. Hävittäminen kannattaa tehdä pilvisellä säällä sekä varustautua suojavaatetuksen sekä hengitys- ja silmäsuojien kanssa. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pitää alue pistä heti vedellä ja saippualla.


Torjuntahommiin kannattaa alkaa heti toukokuun alkupuolella, kun kasvit ovat vielä pieniä. Tärkeää on estää kasvia siementämästä, jonka voi tehdä katkaisemalla kukinnon tai näivettämällä kasvit mustan, paksun, valoa läpäisemättömän muovin alla. Jättiputkea voi myös niittää ja hentoja taimia kitkeä. Katkaistut kasvit voi hävittää polttamalla tai viemällä jätesäkeissä jäteasemalle.


Kaupungin alueilla jättiputken torjunnan hoitavat kaupungin työntekijät. Ilmoita jättiputkihavainnoista sähköpostilla osoitteeseen kuntateknisetpalvelut@kerava.fi.

 

Espanjansiruetana 

Espanjansiruetanoiden torjunta onnistuu parhaiten yhdessä koko naapuriston kanssa, jolloin niitä voidaan torjua laajemmalta alueelta. Tehokkainta espanjansiruetanoiden torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet yksilöt ovat ehtineet munia. Tehokas torjuntatapa on kerätä etanat ämpäriin ja lopettaa ne kivuttomasti kiehuvaan veteen upottamalla. Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa ukkoetanaan, joka ei ole haitallinen vieraslaji

Päivitetty 27.09.2019 klo 14:53