Apoio à aprendizagem e escolaridade

Oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa korostuvat ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen.

Keinoja ovat muun muassa  
– yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeva toimintakulttuuri yhteistyö kotien kanssa 
– nivelvaiheyhteistyö koko koulupolun ajan 
– oppilaanohjaus 
– kiusaamista ennalta ehkäisevä ja kiusaamisen vastainen toiminta 
– vertaissovittelu 
– pedagoginen tuki 
– erilaiset oppilaan tuen tarpeen kartoitukset 
– opetuksen eriyttäminen ja ennalta ehkäisevä ryhmämuotoinen tuki.

  
Lisäksi oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhuollon avulla.  Jokaisella koululla toimii koulun koosta riippuen erityisopettajia ja/tai erityisluokanopettajia. 

Lisätietoja uudistuneesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta:  
Opetushallituksen tietosivusto: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-tuen-uudistus-perusopetuksessa 

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistamisesta kysyttyä: https://okm.fi/oppimisen-tuesta-kysyttya 

  • Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen tavoitteena on mahdollistaa kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen.

    Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden toteuttamisen periaatteita ovat inklusiivisuus, kielitietoisuus sekä yhteistyön tekeminen ja suunnitelmallisuus.

    Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt voivat olla esimerkiksi eriyttämistä, kielitietoista opetusta, opetusryhmien muodostamista siten, että opetukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa tai muita pedagogisia järjestelyjä.  

     

  • Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tarkoitetaan kaikkia perusopetuksen oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia järjestelyjä. Näitä ovat  

    • opettajan antama yleinen tukiopetus 
    • opettajan antama opetuskielen tukiopetus  
    • erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.  

    Ryhmäkohtaisia tukimuotoja tarjotaan suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan osana koulun perustoimintaa oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden lisänä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja voidaan tarjota erilaisin tarkoituksenmukaisin ryhmittelyin esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopetuksena. Ryhmäkohtaiset tukimuodot mahdollistavat myös vertaisoppimisen.   

    Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia tukimuotoja ja kaikkien perusopetuksen oppilaiden oikeus, eikä niistä tehdä oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa tai tukea koskevaa päätöstä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot toteutetaan ensisijaisesti joustavasti ryhmämuotoisesti.  

  • Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan hänen oppimistaan tai koulunkäyntiään ja hän tarvitsee säännöllisiä tukitoimia.  

    Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat  

    • erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä 
    • erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa sekä  
    • oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet.  

    Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla.  

    Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.  

    Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niitä annetaan säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään oppilaan etu huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään hallintopäätös. 

    Pienryhmän koko voi olla korkeintaan puolet lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan määrittämästä opetusryhmän enimmäisperustamiskoosta, joka on tällä hetkellä 22 oppilasta. Pienryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon kulloisenkin ryhmän toiminnan tavoitteet. Pienryhmät voidaan muodostaa vuosiluokkatasoittain tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.  

  • Keravalla järjestettävällä hoitotavoitteita tukevalla opetuksella tarkoitetaan kuntoutusta tukevaa opetusta, jonka aikana vahvistetaan oppilaan koulunkäynnin valmiuksia ja edellytyksiä. Keravan hoitotavoitteita tukeva opetus on erityistukimuoto, joka on tarkoitettu niille oppilaille, jotka ovat suunnitelmallisen kuntoutuksen piirissä.  Toiminnallisesti, menetelmällisesti ja tavoitteellisesti hoitotavoitteita tukevan opetuksen luokissa annettava opetus on yhdenmukaista valtakunnallisesti sairaalaopetukselle asetettujen linjausten kanssa.    

    Oppilaan huoltaja, hoitotaho ja tarvittaessa lastensuojelu sekä oppilaan oma lähtökoulu toimivat läheisessä ja kiinteässä yhteistyössä hoitotavoitteita tukevan opetuksen opettajien kanssa lapsen oppimisen, kasvun ja kuntoutumisen tukemiseksi.    

    Keravan kaupunki ei järjestä konsultatiivista sairaalaopetusta. Yhteistyötä tehdään sairaalan sijaintikunnan opetustoimen tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön kanssa. Kun oppilas tarvitsee sairaalaopetusta, oppilaan siirtyminen sairaalaopetukseen sekä palaaminen sairaalaopetuksesta omaan kouluun suunnitellaan aikatauluineen ja tukitoimineen yhteistyössä oppilaan tukiverkoston ja tarvittaessa opiskeluhuoltopalvelujen kanssa. 

  • Pidennetyn oppivelvollisuuden osalta lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2026. Jatkossa 5‒6-vuotiaille lapsille tehdään päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta. Perusopetuksessa tehdään päätös opetuksesta oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite.

    Vammalla tarkoitetaan esimerkiksi näkö- tai kuulovammaisuutta, kehitysvammaisuutta, vaikeita kehityshäiriöitä tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.

    Sairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa sairautta, joka vaikuttaa oppilaan kognitiivisiin taitoihin ja toimintakykyyn ja siten myös oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin, usein laaja-alaisesti.

    Sellainen pitkäaikaissairaus, joka ei vaikuta lapsen oppimiskykyyn (esimerkiksi diabetes), voidaan huomioida muilla opetusjärjestelyillä, kuten koulunkäynninohjaajan tuella.

    Toimintakyvyn rajoitteella tarkoitetaan päivittäiseen selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin laajasti vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheuttavat oppilaalle osallisuuden esteitä tai laajoja avun ja tuen tarpeita.

     

Clique para ler mais