Sorsa Keravan keskusaltaan reunalla aurinkoisessa puistossa, taustalla penkkejä ja vihreää kasvillisuutta.

Keravalla tehdään pitkäjänteistä ilmastotyötä kohti hiilineutraaliutta

Kerava etenee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Ilmastotyössä keskitytään erityisesti liikenteen, rakennusten ja energiankulutuksen päästöihin sekä muihin käytännön toimiin, joilla päästöjä voidaan vähentää.

Keravan kaupunki tekee pitkäjänteistä ilmastotyötä, joka näkyy sekä suunnittelussa että arjen ratkaisuissa. Kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet viime vuosina, mutta työtä riittää edelleen. Suurimmat päästölähteet Keravalla liittyvät liikenteeseen, rakennusten lämmitykseen ja energiankulutukseen. Siksi ilmastotyön painopisteet kohdistuvat erityisesti näihin sektoreihin.

Päästökehitys perustuu suunnitelmallisiin toimiin

Keravan kasvihuonekaasupäästöt koostuvat kaupungin alueen arjen päästöistä. Kuntakohtaisessa CO₂-raportoinnissa tarkastellaan erityisesti:

  • tieliikenteen päästöjä
  • rakennusten lämmitystä
  • sähkönkulutusta
  • jätehuollon päästöjä

Päästöjen väheneminen osoittaa, että tehdyt toimet vaikuttavat. Hiilineutraalius tarkoittaa, että jäljelle jäävät päästöt ovat niin pienet, että ne voidaan sitoa tai kompensoida esimerkiksi hiilinielujen avulla.

Kestävä liikkuminen on ilmastotyön keskiössä

Liikenne on Keravan suurin yksittäinen päästölähde. Kaupunki kehittää liikkumisympäristöä niin, että arjen matkat on mahdollista tehdä sujuvasti myös ilman henkilöautoa.

Palvelut sijaitsevat lähellä, ja liikkumista tuetaan kehittämällä liityntäpysäköintiä, lisäämällä pyöräpysäköintiä sekä parantamalla kävely- ja pyöräilyreittien turvallisuutta. Kerava on myös yksi harvoista Suomen kaupungeista, joissa jalankulku ja pyöräily on erotettu omille väylilleen.

Energiatehokkuus vähentää päästöjä ja kustannuksia

Rakennusten lämmitys ja sähkönkulutus muodostavat noin kolmanneksen Keravan kasvihuonekaasupäästöistä. Kaupunki panostaa energiatehokkuuteen sekä uudisrakentamisessa että peruskorjauksissa.

Esimerkkinä toimii peruskorjattu Keskuskoulu, jossa on yhdistetty kaukolämpö ja maalämpö, toteutettu lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto ja asennettu aurinkopaneelit. Rakennus on saavuttanut A-energialuokan, mikä tarkoittaa erittäin korkeaa energiatehokkuutta ja pieniä ympäristövaikutuksia.

Keravan kaupunki ja Nikkarinkruunu ovat sitoutuneet energiatehokkuussopimuksiin, ja energiankulutusta seurataan vuosittain CO₂-raportoinnin yhteydessä. Energiatehokkuus on ilmastoteon lisäksi taloudellisesti kestävä ratkaisu.

Kiertotalous osana kaupungin toimintaa

Ilmastotyö näkyy myös materiaalien käytössä ja jätehuollossa. Keravalla kiertotaloutta edistetään pitämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään.

Esimerkiksi kirjaston poistokirjoja hyödynnetään yhteistyössä Ekovillan kanssa eristemateriaalin raaka-aineena. Näin materiaali saa uuden käyttötarkoituksen ja tukee resurssitehokasta toimintaa.

Luonnon hoito täydentää ilmastotyötä

Ilmastotyön rinnalla Kerava panostaa myös luonnon tilan parantamiseen. Kesällä 2025 kaupungilla työskentelivät ensimmäistä kertaa vesistötalkkarit, jotka puhdistivat puroja roskista ja tukkeumista sekä tekivät havaintoja vieraslajeista ja luontoarvoista.

Purojen kunnostaminen parantaa veden virtausta, tukee vesieliöitä ja vähentää tulvariskiä. Vesistötalkkarien toiminta jatkuu kesällä 2026.

Pitkäjänteistä työtä kohti hiilineutraalia Keravaa

Hiilineutraalius vuonna 2035 on Keravalle strateginen ja pitkän aikavälin tavoite. Ilmastotyö on jatkuva prosessi, joka edellyttää määrätietoista etenemistä, seurantaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Keravan kaupunki jatkaa ilmastotyötä suunnitelmallisesti ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat kestävää kaupunkia nyt ja tulevaisuudessa.