Tietoa Keravasta

Kerava on viihtyisä, runsaan 37 000 asukkaan kaupunki Keski-Uudellamaalla. Täällä on hyvä asua ja elää. Kaikkialle on lyhyt matka ja monipuolisten palveluiden äärelle pääsee helposti kävellen tai pyöräillen. Yhteydet naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudulle ovat nopeat joko junalla tai omaa autoa käyttäen. Junamatka Helsinkiin kestää vain 20 minuuttia ja Tampereenkin saavuttaa puolessatoista tunnissa.

Kodikkaan tunnelman lisäksi Keravalla voi nauttia tasokkaasta kulttuurista, taiteesta, urheiluelämyksistä sekä vehreistä virkistysalueista. Täällä voi pujahtaa helposti vehreään luontoon, sillä Keravalla on pienestä pinta-alastaan huolimatta runsaasti virkistysalueita. Yksi Keravan kaupunkistrategian painopisteistä onkin hyvinvoiva viherkaupunki, ja tällä tavalla kaupunki on sitoutunut lisäämään viheralueita kaupunkilaisten käyttöön entisestään.

Eloisa kaupunki rakentuu myös monipuolisista kaupunkitapahtumista. Kerava juhlii vuotuista Keravan päivää juhannusta edeltävänä viikonloppuna. Tapahtuman näyttämöinä toimivat puistot ja aukiot sekä tietysti asukkaiden kotikadut- ja pihat ympäri kaupunkia, joihin nousee pop up -kahviloita ja kirppiksiä. Jokavuotiset Sirkusmarkkinat valtaavat kaupungin syyskuussa. Silloin päästään nauttimaan korkeatasoisista sirkusesityksistä ja muusta monipuolisesta markkinaohjelmasta. Koko kaupungin joulutapahtumaa vietetään Heikkilän kotiseutumuseon pihapiirissä. Joulutapahtuma 2022 houkutteli Heikkilään yli 4 000 ihmistä nauttimaan jouluisesta tunnelmasta idyllisessä miljöössä.

Keravaa kutsutaan myös Suomen krikettipääkaupungiksi. Täällä sijaitsee Suomen ainoa kansainväliset standardit täyttävä krikettikenttä, joka tuli tunnetuksi kymmenille miljoonille krikettifaneille kesällä 2022 kriketin MM-karsintojen peliareenana.

Vuosi 2024 on Keravalla yhtä juhlaa, kun kaupunki täyttää sata vuotta. Juhlavuoden tapahtumista voit lukea lisää kerava.fi:stä juhlavuotta lähestyttäessä.

Keravan historia lyhyesti

Keravalla on ollut asutusta jo 9 000 vuotta sitten. Tästä ovat todisteina Pisinmäeltä löytyneet luunsirut, joiden perusteella voidaan kertoa, mitä tuolloiset asukkaat metsästivät. 1500-luvulla Keravalla arvioidaan asustaneen noin parisataa henkeä. Vanhimpia tuolta ajalta mainittuja keravalaisia tiloja ovat Heikkilä, Keravan kartano ja Lapilan kartano.

Keskiajalla Kerava kuului hallinnollisesti Sipooseen. Kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643, Keravasta tuli osa Tuusulaa. Keravan kauppala perustettiin valtioneuvoston asetuksella vuonna 1924, jolloin asukkaita oli 3 083. Kaupungiksi Kerava tuli vuonna 1970.

Puuseppien paikkakunta

Liikenne Helsinki-Hämeenlinna-radalla alkoi 1862, ja rautatie mahdollisti myös Keravan teollistumisen. Ensin tulivat tiilitehtaat ja Suomen ensimmäinen sementtitehdas 1869. Vuonna 1880 Keravalla oli jo 649 asukasta ja tiilitehtaiden lisäksi paikkakunnalla toimivat Kaakelitehdas ja Rakettitehdas.

Keravan vaakunan kultainen “nikkarinkruunu” esittää puusepän tekemää liitosta, sinkkausta. Vaakunan aihe tulee Keravan kehitykselle erittäin tärkeästä puuteollisuudesta. 1900-luvun alkupuolella Kerava tunnettiin nimenomaan puuseppien paikkakuntana ja Keravan Puusepäntehdas oli aikoinaan Suomen suurin ja tunnetuin julkisten tilojen kalustaja. Esimerkiksi Eduskuntatalon huonekalut on valmistettu Keravalla.

Ripeän kasvun aika

Hyvien liikenneyhteyksiensä ja voimakkaan muuttoliikkeen ansiosta Keravasta alkoi kehittyä nykyaikainen kaupunki kävelykatuineen ja puistoineen 1970-luvulla. Tällöin väkilukukin lähes kaksinkertaistui. Vuonna 1974 Jaakkolassa järjestetyt Asuntomessut tekivät Keravaa tunnetuksi ja nostivat paikkakunnan valtakunnalliseen valokeilaan.

Nykyään Keravalla asutaan ja nautitaan elämästä aktiivisessa ja eloisassa kaupungissa, jossa on harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia joka lähtöön.