Kerava hyvällä tiellä ilmastotavoitteissa

Päästöt ovat laskeneet etenkin siksi, että käytämme entistä kestävämpiä energiamuotoja. Päästölaskennan tuloksiin vaikuttavat sekä energiankulutus että käytetty energia ja sen tuotantotapa.  

Suurimmat päästöt liikenteestä

Liikenne ja etenkin yksityisautoilu ovat suurimpia yksittäisiä päästöjen aiheuttajia Keravalla. Melkein 47 prosenttia päästöistä tulee yksityisautoilusta. 
 
Päästöt vähenevät, kun suosimme julkista tai kevyttä liikennettä yksityisautoilun sijaan. Myös fossiilista polttoaineista pois siirtyminen edistää kestävämpää liikennettä. Sähköllä kulkevia autoja ensirekisteröidään Keravalla jo melkein saman verran kuin bensiinillä kulkevia. 

Esimerkiksi asemanseudun liityntäpysäköinnin kehittäminen on tärkeää myös siksi, että kuntalaiset voivat helpommin valita kestävämpiä liikkumistapoja tulevaisuudessa. Jo sillä, että osa matkasta tehdään muulla kuin fossiilista polttoainetta käyttävällä yksityisajoneuvolla, saadaan aikaan huomattavia päästövaikutuksia.  

Kevyen liikenteen hyödyntäminen osana matkoja tuo lisäksi mukanaan monipuolisia terveyshyötyjä. 

Asuinrakennukset ja kiinteistöt kuluttavat paljon energiaa

Noin 30 prosenttia päästöistä syntyy asuinrakennusten lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta.   

Lämmityksestä syntyviin päästöihin vaikutamme, kun valitsemme kestävän lämmitystavan. Kiinteistönomistajan on hyvä lisäksi huolehtia siitä, ettei lämpö pääse karkaamaan ja että rakennuksen lämpötila pysyy maltillisena.  

Lisäksi lämmityskulut kotitalouksissa ja muissa kiinteistöissä pysyvät alhaisina.  

Hiilineutraali Kerava 2035

Tärkeimmän ilmasto- ja ympäristötavoitteemme mukaisesti Keravan kaupungissa tulisi laskea päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Loput 20 prosenttia päästöistä on mahdollista kompensoida sitomalla hiiltä esimerkiksi puustoon ja kasvillisuuteen. Viheralueiden sekä puuston ja kasvillisuuden säilyttämisellä ja lisäämisellä on siis suuri merkitys tavoitteessamme.  

Laskentaa ohjaa eurooppalainen sopimus

Kerava seuraa päästöjään eurooppalaisen kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen SECAP:in mukaisesti. Laskennassa tarkastellaan energiankulutusta viidellä eri sektorilla:  

• Kaupungin rakennukset ja kiinteistöt  
• palvelurakennukset
• katuvalaistus ja
• liikenne.

 Seuraava laskenta on vuonna 2027. Siinä tarkastellaan kuluvaa vuotta 2025.