Päivölänlaakson koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelma 2023

Päivölänlaakson koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin. Tasa-arvolaki 1986/609 velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa. Tytöillä ja pojilla tulee olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Yhdenvertaisuuslain 1325/2014 mukaan koululla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä esim. iän, ihonvärin, syntyperän, uskonnon, vamman, ulkonäön, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvoa edistetään ja syrjintää ehkäistään tavoitteellisesti, oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.
 
Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa jokainen oppilas tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi ja uskaltaa olla oma itsensä. Suunnitelmaan liittyvien, yhdessä sovittujen toimenpiteiden avulla oppilaat ja koulun henkilökunta sitoutuvat kouluyhteisönsä kehittämiseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotavoitteet huomioiden. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeää.

1. Kuvaus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen kartoituksesta

Tämänhetkistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta kartoitettiin 3.–6.-luokkien oppilaita sekä huoltajilta Forms-kyselylomakkeella, joka on muotoiltu OPH:n Tasa-arvo on taitolaji – oppaan tasa-arvokyselyn pohjalta. 1.–2. -luokan oppilaiden ja koulun henkilökunnan kuuleminen toteutettiin Erätauko-keskustelumenetelmän avulla. Oppilaiden, huoltajien sekä henkilöstön tilannekartoitus toteutettiin joulukuussa 2022.
 
1.1 Henkilökunnan kuuleminen

Henkilökunnan kuuleminen tämänhetkisestä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta suoritettiin 9.12.2022 Erätauko-keskustelumenetelmän pohjautuen. Keskusteluun osallistui 16 koulun henkilökunnan jäsentä.  
 
Henkilöstön näkökulmasta koulu on täyttänyt useat edellisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman (2020) asetetut tavoitteet hyvin. Erityisesti nostettiin esille, että koulun toimintakulttuuriin on vahvasti vakiintuneet toimintatavat, joissa keskitytään positiivisen käytöksen ja hyvän huomioimiseen. Henkilöstön keskustelussa nousi esiin oppilaiden tietoisuuden lisäämisen tarve erilaisista kulttuureista ja uskonnoista. Henkilöstön mielestä aiheita tulisi opettaa enemmän esim. Kiva-tunneilla, ympäristötiedossa ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä.
 
Työyhteisön tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden osalta todettiin työyhteisössä olevan hyvä yhteishenki. Työyhteisössä kaikki hyväksytään sellaisena kuin he ovat ja apua tarjotaan ja saa pyydettäessä. Kehityskohteeksi nostettiin töiden epätasainen jakautuminen ja sen aiheuttama kuormittavuus. Keskustelussa toivottiin jokaisen henkilöstön jäsenen vastuunottoa työyhteisön hyvinvoinnista sekä yhteisten pelisääntöjen tarkempaa noudattamista. Kukaan keskusteluun osallistuneista ei ollut kokenut epäasiallista tai vihjailevaa puhetta työpaikalla. Pääsääntöisesti työyhteisössä koetaan, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

1.2 Keskustelu 1.–2. luokkalaisille

Alkuopetuksen oppilaiden kuuleminen tasa-arvosuunnitelmaa varten toteutettiin 13.12.-14.12.2022 Erätauko -menetelmää käyttäen. Kuulemiseen osallistui kaksi ryhmää (luokilta 1B ja 2B).
 
Oppilaiden keskusteluissa nousi esille opettajien ja koulun muiden aikuisten rooli turvallisen kouluympäristön luomisessa. Oppilaat toivat esille, että koulun aikuiset tuntuvat turvallisilta ja kaikkien kanssa on helppo keskustella. Oppilaat kokivat myös, että koulussa saa olla oma itsensä. Monen mielestä useamman aikuisen läsnäolo luokassa tuntui turvalliselta, koska tarvittaessa apua ja huomiota saa nopeammin.
Oppilaiden välisen tasa-arvon kannalta esiin nousi kokemukset metelistä luokissa. Jotkut oppilaat kokivat kovat äänet ja metelin epämiellyttävänä ja välillä pelottavana. He toivoivat kouluun erillistä hiljaista tilaa, jossa voisi halutessaan opiskella omassa rauhassa.
 
Oppilaat kokivat opettajien kohtelevan kaikkia tasa-arvoisesti. Muutamissa kommenteissa nousi esiin, että vastaajien mielestä tyttöjä ja poikia kohdeltiin ajoittain hieman eri tavalla. Esimerkkejä näistä tilanteista ei osattu antaa. Sen sijaan toisten oppilaiden käytös koettiin ajoittain uhkaavaksi ja pelottavaksi. Käytävillä töniminen ja huutaminen siirtymätilanteissa tuntui monesta oppilaasta pahalta ja epämiellyttävältä. Välitunneilla moni oli kokenut haukkumista, uhkailua ja/tai tönimistä ja lyömistä. Muutamaa oppilasta oli myös arvosteltu vaatteiden takia. Tilanteissa, joissa esiintyi fyysistä väkivaltaa, aikuiset olivat aina puuttuneet tilanteeseen ja selvittäneet sen. Sen sijaan haukkuminen ja uhkailu olivat välillä jääneet selvittämättä. Oppilaat eivät olleet myöskään aina kertoneet näistä tapahtumista aikuisille. Oppilaiden mielestä aikuisten läsnäolo ulkona ja siirtymätilanteissa lisää turvallisuuden tunnetta ja tasa-arvoa koulussa.
 
Oppilaiden mukaan tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikilla on hyvä olla. Lisäksi oppilaat nostivat esiin, että tasa-arvoisessa koulussa on turvallista eikä mitään tarvitse pelätä.
 
1.3 Kysely 3.–6. luokkalaisille

3.–6.-luokkalaisten kyselyyn vastasi yhteensä 119 oppilasta. Kysely tehtiin joulukuun 2022 aikana. Kyselyyn vastanneiden oppilaiden määrät ovat suhteessa kyseisten luokkatasojen oppilasmääriin.

 
1.3.1 Turvallisuus, syrjintä ja kouluviihtyvyys

77% vastaajista tulee mielellään kouluun ja noin 88% tunsi, että koulussa on turvallista. Noin 34% oppilaista vastasi, että työrauha on sellainen, että luokan kaikilla oppilailla on tasa-arvoinen mahdollisuus oppia. Noin 53% ei osannut ottaa kantaa kysymykseen.

88% oppilaista vastasi, ettei koulussa syrjitä oppilaita ulkonäön takia. 94% vastaajista oli sitä mieltä, ettei koulussa syrjitä oppilaita vammaisuuden takia. 91% koki, että koulussa saa olla oma itsensä, riippumatta siitä, onko tyttö, poika, tai muunsukupuolinen.

Oppilaat kertoivat ajatuksiaan turvallisuudesta, syrjinnästä tai kouluviihtyvyydestä myös omin sanoin. Oppilaiden vastaukset olivat varsin positiivisia. Suuri osa vastaajista kertoi tuntevansa olonsa koulussa turvalliseksi. Oppilaiden sanomaa:
“Koulu on turvallinen, koska siellä on tarpeeksi opettajia, ja opettajille voi kertoa, jos joku painaa mieltä.”
“Koulussa on turvallista, koska ovet ovat lukossa.”
“On hyvä, kun opettajat puuttuu kiusaamiseen.”

1.3.2 Opetus ja ohjaus

84% oppilaista kertoi voivansa kääntyä opettajan puoleen, jos heillä on huolia koulussa.

Selkeä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, ettei opettaja syrji oppilaita sukupuolen (93%), ulkonäön (96%), kulttuuritaustan (97%) tai vammaisuuden (98%) vuoksi. Noin 8% oppilaista arveli oppilaan sukupuolen vaikuttavan koulutehtävien arviointiin. Oppilaiden omissa vastauksissa opettajan suhtautumisesta sukupuoleen, vammaisuuteen tai kulttuuritaustaan näkyi, että monen oppilaan oli vaikea muotoilla ajatuksiaan. Useissa vastauksissa todettiin, ettei opettaja syrji ketään näiden asioiden vuoksi.
 
Suuri osa oppilaista (67%) ei osannut sanoa, keskustellaanko koulussa riittävästi erilaisista sukupuolirooleista, vammaisuudesta tai kulttuuritaustoista. Oppilaista 19% koki keskustelua olevan tarpeeksi ja 13% näki, ettei keskustelua näistä aiheista ole ollut riittävästi.

 
1.3.3 Häirintä

Vastaajista 87% ei ollut kokenut vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvia ikäviä huomautuksia tai nimittelyä, kun taas 13% oli kokenut. Epämiellyttävää tai ahdistavaa lähentelyä tai fyysistä koskettelua oli kokenut 17%.Yhteensä 19 oppilasta oli kertonut kokemastaan häirinnästä koulun aikuiselle. Heistä yhdeksän kohdalla koulu oli ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin. Kaksi oppilasta kuitenkin koki, että asiaa ei ollut selvitetty riittävästi.
 
86% vastaajista koki koulumme olevan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen. Oppilaiden vastausten perusteella sukupuolten tasa-arvo toteutuu koulussamme pääsääntöisesti hyvin. Oppilaiden omia kuvauksia tasa-arvoisesta koulusta:
“Sellainen jossa kaikkia kohdellaan samalla tavalla” 
“Jossa ei ole syrjintää ja osataan kuunnella toisia”
“Tasa-arvoisessa koulussa kaikki saavat apua ja sukupuolesi, mielipiteesi tai se että olet vammainen ei estä opiskelua tai koulunkäyntiä. “ 
“Tasa-arvoinen koulu on koulu missä kaikki hyväksytään” 
“Koulu jossa voi tuntea olonsa turvalliseksi ja että ei kiusata.”  
“Siellä ei ole väliä onko tyttö tai poika”  
“Tasa-arvoinen koulu on koulu, jossa ei kiusata, ei vältellä esimerkiksi sukupuolen, ihonvärin tai taustan takia, annetaan jokaisen olla oma itsensä ja ollaan kaikkien kaveri.” 
 

Joissakin kommenteissa nousi esille, että pojat eivät aina kohtele tyttöjä hyvin.
“En tiiä koko koulusta, mutta meijän luokan pojat kohtelee tyttöjä välillä huonosti.”
“Että monien poikien puheita siitä että miten esim, ”naiset kuuluvat keittiöön” ja ”sä oot tyttö et sä pysty tehä mitää” loppuisi, ja sitä estettäisiin enemmän.”

1.4 Kysely huoltajille

Huoltajakyselylinkki lähetettiin kaikille huoltajille Wilman kautta 13.12.2022 ja kyselyyn vastaamisiakaan oli kaksi viikkoa. Kyselyyn saatiin yhteensä 45 vastausta. Huoltajien vastaukset edustivat kaikkia koulun vuosiluokkia painottuen koulun luokka-asteisia oppilasmääriä mukaillen 1-4-luokkalaisten vanhempien vastauksiin (yhteensä 89%). 5-6-luokkalaisten vanhempien vastauksia oli yhteensä 11%.
 
1.4.1 Turvallisuus

93% huoltajista koki lapsensa lähtevän mielellään kouluun. 91% heistä kertoi lapsensa kokevan olonsa koulussa turvalliseksi. 11% koki koulussa tapahtuvan ulkonäköön liittyvää syrjintää ja 9% mainitsi koulussa ilmenevän vammaisuuteen liittyvää syrjintää. 82% huoltajista mainitsi, että koulussa saa olla oma itsensä, tyttö, poika tai muunsukupuolinen.
 
Huoltajien vapaissa vastauksissa tuli esille esim. ajankohtaisen Ukrainan ja Venäjän sodan vaikutuksista näitä kieliä puhuviin lapsiin suhtautumisesta. Koulumme koettiin avoimena ja yhteisöllisenä kouluna, jonka yhteisiin tapahtumiin myös huoltajilla on mahdollisuus tulla. Kiusaamistapauksien ripeästä hoitamisesta, mutta myös kiusaamisen sivuuttamisesta tuli vastauksissa maininta.
“Omat lapset eivät ole koskaan tuoneet esille, että olisivat nähneet kiusaamista koulussa. Uskon, että kiusaamistapauksiin on koulussa puututtu tehokkaasti. Koulussa tuntuu olevan myös tehokas kummijärjestelmä, jossa vanhemman luokkatason oppilaat ovat pienempien luokkatasojen kummeja. Tämäkin tuo varmasti pienemmille koululaisille turvallisuutta, kun on tuttuja vanhempiakin oppilaita koulussa, joille voi jutella asioista; vaikka kiusaamisasioistakin, jos ei uskalla heti aikuiselle sanoa.
“Viime vuonna kävi ilmi kiusaamista ja nimittelyä kotiinpaluumatkalla. Ilmoitin heti asiasta kouluun ja asia otettiin välittömästi käsittelyyn. Upeaa toimeen tarttumista ja onneksi tällainen toiminta päättyi siihen.
 
1.4.2 Opetus ja ohjaus

87% vastaajista koki, että lapsi pystyy kääntymään opettajan puoleen, jos hänellä on huolia. Kaikki vastaajat (100%) kokivat opettajien kohtelevan oppilaita tasavertaisesti sukupuoleen, ulkonäköön, kulttuuritaustaan tai vammaisuuteen katsomatta. Suurin osa (80%) huoltajista koki, että he eivät osaa sanoa keskustellaanko koulussa riittävästi esim. erilaisista sukupuolirooleista, vammaisuudesta tai kulttuuritaustoista.

“Ei ole tullut esille mitään negatiivista, mutta omat lapset eivät myöskään kuulu vähemmistöihin. Ylipäätään sukupuoliroolit ja niihin liittyvät odotukset ovat tiukassa, sukupuolten moninaisuuden ja sukupuolten tasa-arvo vaatii tässä maailmassa niin opeilta, kodeilta, yhteiskunnalta ynnä muualta vielä paljon tietoista työtä, jotta asenteet muuttuvat. Ei tule meidän sukupolvelta ”selkärangasta”, toivottavasti kasvatamme lapsia, joilta se sitten jo tulee.
“Minusta koulunne opettajien suhtautuminen erilaisuuteen on ymmärtävä ja salliva.
 
1.4.3 Häirintä
Huoltajille esitettiin kysymyksiä myös seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä koulussa. 11% vastaajista kertoi, että oma lapsi on kokenut vartaloon tai seksuaalisuusteen kohdistuvia ikäviä huomautuksia tai nimittelyä koulussa. Epämiellyttävää tai ahdistavaa lähentelyä tai fyysistä koskettelua oli kokenut huoltajan vastausten mukaan 9% oppilaista. Koulun on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että oppilaiden kertomat häirintään liittyvät kokemukset otetaan riittävään käsittelyyn. 93% kaikista kyselyyn vastanneista huoltajista koki koulun olevan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen.
 
2. Suunnitelman kuuleminen

Inkluusiotiimi lähti kyselyiden vastausten perusteella määrittelemään tavoitteita koulun toiminnalle sekä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilaskunnan hallitus on kuullut ja kommentoinut 27.1.2023 alustavia suunnitelman mukaisia toimenpide-ehdotuksia. Huoltajilla on ollut mahdollisuus tutustua suunnitelman luonnokseen vanhempainyhdistyksen kokouksessa 31.1.2023 rehtorin esittelemänä. Koulun henkilöstö on yhteissuunnitteluajalla 3.2.2023 sopinut aineistosta esille nousseista teemoista tämän suunnitelman lopulliset tavoitteet sekä toimenpiteet.
 
3. Yhteenveto kyselyiden annista

Kyselyt osoittivat, että Päivölänlaakson koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanne on pääsääntöisesti hyvä. Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat periaatteet ovat toimivia, ja niitä kannattaa jatkaa ja vahvistaa.
 
Oppilaat tulevat mielellään kouluun ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Ensi- ja toisluokkalaisten kyselyvastauksissa nousi jonkin verran esille turvattomuuden tunne siirtymätilanteissa esimerkiksi välitunnille mentäessä. Alkuopetusikäisten vastauksissa nousi esille toive aikuisten suuremmasta läsnäolosta sekä aikuisten suuremmasta määrästä luokissa. Myös hiljaista oppimistilaa toivottiin koululle.
 
On myös tärkeää, että sekä opettajia että oppilaita kannustetaan yhdessä huolehtimaan kaikkien hyvinvoinnista huomaamalla oppilaiden välisiä tapahtumia ja tilanteita. Periaatteena on, että yhteisissä tiloissa kaikki oppilaat ovat kaikkien opettajien yhteisiä oppilaita, eli asioihin koetetaan puuttua yhteisesti silloin, kun tilanteet niin vaativat. Oppilaissa on tärkeää vahvistaa sitä ajatusta, että koulu on kaikille yhteinen koulu, jossa kaikki voivat ja kaikkien on suotavaa puuttua tarvittaessa tilanteisiin ja lisätä omalla toiminnalla yhteistä hyvinvointia.
 
Koulun ohjelmassa olevat Kiva-koulun periaatteet sekä vahvuuskasvatuksen menetelmät lisäävät hyvinvointia lisääntyvän tunnetietoisuuden kautta. Myös eri aineiden opetussuunnitelmaan kuuluvat keskustelut erilaisuudesta, erilaisista kulttuureista sekä uskonnoista vahvistavat valmiuksia ymmärtää erilaisuutta.  Henkilöstön keskustelussa todettiin, että mitä monipuolisemmin erilaisiin kulttuureihin ja uskontoihin – niin omiin kuin muidenkin kulttuurien perinteisiin – tutustutaan, sitä enemmän ymmärrys erilaisuudesta todennäköisesti lisääntyy tuttuuden ja tietämyksen kautta.
 
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voivat myös välillisesti lisätä erilaiset koko koulun yhteiset tapahtumat, joissa kaikki saavat osallistua tasavertaisesti toimintaan yli luokka- ja muiden rajojen. Koulun hyvinvointitiimin sekä opettajakunnan järjestämät inklusiiviset hyvinvointipäivät ovat tästä hyvänä esimerkkinä. 

 
 
 4. Tavoitteet ja toimenpiteet yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen edistämiseksi 

 
5. Vastuu suunnitelman toteutumisesta

Kukin koulun henkilökunnan jäsenistä vastaa siitä, että tämä suunnitelma ja lukuvuosittain sovitut tavoitteet tulevat koulussa osaksi jokaisen oppilaan arkipäivää. Rehtori vastaa suunnitelman toteutumisesta ja yhteisesti sovittujen lukuvuosittaisten tavoitteiden edistämisestä koulun tasolla. 
 
6. Kuvaus suunnitelman tiedottamisesta

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma lähetetään huoltajille Wilma-tiedotteena. Oppilaiden kesken sitä käsitellään luokittain. Suunnitelma on nähtävillä koulun kotisivulla. 
 
7. Kuvaus suunnitelman arvioinnista ja seurannasta

– Koulun henkilöstö käy lukuvuoden alussa keskustelun toimenpide-ehdotuksista ja sopii lukuvuoden yhteiset tavoitteet. Lukuvuoden tavoitteet kirjataan syyslukukaudella lukuvuosisuunnitelmaan ja tavoitteiden toteutumisen seuranta toteutetaan lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.
– Oppimiskeskusteluissa kartoitetaan oppilaan kokemuksia ja mahdollistetaan kuulluksi tuleminen.
– Sosiometristen mittausten tekeminen.
– Jatkuva seuranta koulutyöskentelyssä.
 
8. Suunnitelman päivitys

Suunnitelma päivitetään Keravan Kasvatuksen ja opetuksen toimialan ohjeiden mukaan tai oman koulun tarpeiden mukaan jo aikaisemmin. Seuraavalla kerralla kyselylomakkeisiin olisi hyvä laatia useampia vastausvaihtoehtoja tämänkertaisten kyllä- tai ei-vaihtoehtojen lisäksi. Lisäksi kyselyissä tulisi avata käsitettä vammaisuus tarkemmin.

 
LIITE 1 Huoltajien mietteitä
 
Huoltajien mietteitä tasa-arvoisesta koulusta:

“Erilaisuuden huomioiva ja vaihtoehtoja tarjoava. Esim. Kaikki ei opi samalla tavalla ja sama-aikaisesti ja nopeampi sekä hitaampi oppilas tulee huomioida eri tavoin – tarjota haasteita tai helpotusta tekemiseen.” 
“Koulu, jossa jokainen on samanlaisessa asemassa ulkonäköön, sukupuoleen, taustaan tms. riippumatta. Jokainen saa yhtä laadukasta opetusta ja lapsille painotetaan, ettei minkäänlainen kiusaaminen tms. ole sallittua missään tilanteessa.” 
“Uskoisin, että koulu on tasa-arvoinen ja kaikki erilaiset lapset huomioonottava koulu. Koulussa todennäköisesti myös aktiivisesti keskustellaan lasten kanssa inklusiivisuudesta ja tasa-arvosta.” 
“Sellainen, jossa kaikki otetaan huomioon omina itsenään, nostamatta ketään jalustalle, sekä ettei lapsille tuputeta mielipiteitä vaan he saavat muodostaa ne itse.” 
“Jokainen voi tulla kouluun omana itsenä ja ilmaista itseään ja tulla kohdelluksi arvostavasti ja yhdenvertaisesti sekä koulun henkilökunnan ja oppilaiden osalta.” 
 
Huoltajien ajatuksia siitä miten koulua voisi muuttaa, jotta sukupuolten tasa-arvo toteutuisi:
 
“Muuttaisin vessat takaisin poikien ja tyttöjen vessoiksi. Osan mielestä unisex-vessat voi olla suoraan sanoen aika kauheita.” 
“Puhuttaisiin enemmän tasa-arvo-ongelmista maailmalla ja Suomessa.” 
 
Huoltajien vastausten mukaan yhdenvertainen koulu on: 

“Paikka missä kaikilla on samat mahdollisuudet oppia.” 
“Lähtökohdista riippumatta jokaisella on samat mahdollisuudet ja saavat samanlaista kohtelua.” 
“Kaikilla on mahdollisuus opiskeluun riippumatta oppilaan omista haasteista.” 
“Yhdenvertainen koulu on tasa-arvoinen koulu.” 
“Jokainen tulee kohdatuksi itsenään ja saa vaikuttamisen ja osallisuuden paikkoja riippumatta omista kyvyistään.” 
“Siellä saat vapaasti olla oma itsesi vailla pelkoa jatkuvasta kiusaamisesta ja syrjinnästä.” 
“Kaikkia kohdellaan samojen periaatteiden mukaan ja nämä periaatteet ovat avoimesti kaikkien luettavissa.” 
 
Huoltajien ajatuksia siitä miten koulua voisi muuttaa, että yhdenvertaisuus toteutuisi: 

“Avoin keskustelu” 
“Enemmän yhteistyötä vanhempien kanssa. Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsestaan kunnollinen (käytöstavat, käytös mallit eri tilanteissa). Omasta mielestä osa vanhemmista saattaisi tarvita tukea tällä osa-alueella (luokan rauhattomuus osien oppilaiden takia)” 
“Tietääkö koulu miten paljon lasten kotioloista? Pystytäänkö niitä lapsia tukemaan esim. harrastuskerhoihin, joilla ei ole muita harrastuksia ja joiden vanhemmat eivät ole itse aktiivisia asiassa? Ylipäätään esim. tässä kyselyssä ei tule esille sosiaalisesti ja taloudellisesti erilaiset lähtökohdat. Ne voivat lasten maailmassa näkyä aika armottomalla tavalla, kun merkkivaatteet ja digitaaliset välineet ovat arvossa. Onko koululla mahdollisuus käydä lasten kanssa keskustelua näistä teemoista?” 
“Oppilaat päätöksentekoon mukaan monissa asioissa. Näin käsittääkseni koulussa on kyllä paljon tehtykin. Tällöin oppilaat kokevat voivansa vaikuttaa ja että kaikki säännöt koskevat samalla tavalla kaikkia.”