Kerava tekee pitkäjänteistä työtä ympäristön hyväksi
Maailman ympäristöpäivää vietetään vuosittain 5. kesäkuuta. Keravalla ympäristön hyväksi tehdään pitkäjänteistä työtä niin vesistöjen, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin kiertotaloudenkin parissa.
Vuoden 2026 kansainvälinen ympäristöpäivän teema “Inspired by Nature. For Climate. For Our Future” korostaa luonnon merkitystä ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Keravan kaupungissa ympäristötyö on osa jokapäiväistä toimintaa, mutta sen rinnalla kaupunki on mukana myös useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa hankkeissa.
Hankkeissa etsitään käytännön ratkaisuja vesistöjen tilan parantamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja kiertotalouden edistämiseen.
Vesistöt kuntoon ja kemikaalikuormitus hallintaan
Keravanjoen valuma-alueen tilan parantaminen on yksi Keravan ympäristötyön keskeisimmistä painopisteistä. Kaupunki on mukana kahdessa merkittävässä hankkeessa, joita vetää Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY).
Keravanjoki kuntoon! -hanke (2025–2027)
Vaikka Keravanjokea on kunnostettu vuosikymmenten varrella muun muassa patoja purkamalla, sen ekologinen tila ei vielä täytä hyvän tilan vaatimuksia. Keravanjoki kuntoon! -hankkeessa luodaan yhteinen vesiensuojeluvisio ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma koko jokivarren toimijoille.
PFAS-kuormitus hallintaan -hanke (2025–2027)
Niin sanotut ikuisuuskemikaalit eli PFAS-yhdisteet ovat synteettisiä aineita, jotka ovat erittäin pysyviä ja kertyvät ympäristöön sekä eliöihin. Savion vanha, käytöstä poistettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka on tunnistettu yhdeksi Rekolanojan ja sitä kautta Keravanjoen PFAS-kuormituksen lähteeksi.
Uudessa jatkohankkeessa hyödynnetään aiemmista kokeiluista saatuja hyviä kokemuksia. Aktiivihiili- ja mineraalisuodattimilla onnistuttiin poistamaan haitallisimmat PFAS-yhdisteet suotovedestä erittäin tehokkaasti. Nyt tavoitteena on rakentaa suurempi puhdistuskapasiteetti siten, että koko Karhuntassunojan virtaama saadaan käsittelyn piiriin. Hanketta rahoittaa Uudenmaan elinvoimakeskus.
Ilmastotyötä pelloilla ja kaupunkirakenteessa
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen vaativat sekä käytännön toimia maaperän hiilensidonnassa että tarkkaa tieteellistä tutkimusta paikallisista riskeistä.
Hilkku-hanke: hiiliviljelyä vuokrapelloilla (2024–2026)
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vetämässä Hilkku-hankkeessa (Hiiliviljely Keski-Uudenmaan kuntien vuokrapelloilla) edistetään hiilensidontaa ja peltojen kasvukuntoa. Keravan kaupunki on hankkeessa aktiivinen kumppani.
Hankkeessa kehitetään toimintamallia, jossa kuntien omistamien peltojen hoitoon integroidaan hiiliviljelymenetelmiä, kuten kerääjäkasvien käyttöä ja maan rakenteen parantamista. Tavoitteena on parantaa viljelysmaiden kuntoa ja hillitä ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä tehokkaasti maaperään. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.
ILMOS Uusimaa -hanke (2025–2027)
Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa ILMOS Uusimaa -hankkeessa tuotetaan erittäin tarkkaa paikallista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista sopeutumistyön tueksi. Kerava on yksi hankkeen kuudesta pilottikunnasta.
Hankkeessa tuotetaan pienilmastomalleja jopa 50 x 50 metrin tarkkuudella, joiden avulla nähdään, miten esimerkiksi kaupunkivihreä ja varjoisuuden lisääminen voivat helpottaa helteitä taajama-alueilla. Lisäksi hankkeessa arvioidaan kustannuksia, jotka voidaan välttää toteuttamalla sopeutumistoimia ajoissa.
Monimuotoinen luonto: vieraslajien torjuntaa ja elinympäristöjen kunnostusta
Luontokadon pysäyttäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Keravalla kaksi keskeistä luonnon monimuotoisuushanketta jatkaa toimintaansa vuoden 2026 aikana.
KUUMA-vieras -hanke (2024–2026)
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoima KUUMA-vieras -hanke jatkuu Metsä Groupin luontohankerahoituksella. Hankkeessa kartoitetaan haitallisten vieraslajien, kuten jättipalsamin, komealupiinin, jättiputken ja espanjansiruetanan, esiintymisalueita ja kehitetään tehokkaita torjuntamenetelmiä.
Keravalla hanke on tuonut yhteen kaupungin henkilöstön, asukkaat ja opiskelijat yhteisen lähiluonnon suojelemiseksi.
Kunta-Helmi -hanke (2024–2026)
Uudenmaan elinvoimakeskuksen rahoittamassa Kunta-Helmi-hankkeessa on laadittu hoitosuunnitelmat kuntien omistamille luonnonsuojelualueille, ja loppukesällä sekä syksyllä 2026 on vuorossa konkreettiset hoitotoimenpiteet.
Keravalta hankkeessa ovat mukana Haukkavuoren ja Matkoissuon luonnonsuojelualueet. Haukkavuoressa toteutetaan jalopuiden, kuten lehmusten ja pähkinäpensaiden, ympäriltä alikasvoskuusten poistoa, jotta arvokkaat jalopuut pääsevät kehittymään vapaasti. Hanke toteutetaan yhteistyössä Järvenpään, Mäntsälän ja Nurmijärven kanssa.
Kiertotaloutta koteihin ja kaupunkiin
Circ@Home -hanke (2025–2028)
Keravalla toimiva kestävän elämän yhdistys Jalotus ry on mukana kolmivuotisessa kansainvälisessä Circ@Home-hankkeessa, jota rahoittaa EU:n Interreg Itämeri -ohjelma. Hanke edistää kiertotaloutta kaupunkialueilla tukemalla kotitalouksia, kuntia ja palveluntarjoajia kestävien arjen valintojen tekemisessä.
Keravalla Jalotus pilotoi hankkeessa naapuruston kiertotalouskeskusta Keravan kartanolla. Keväällä 2026 käynnistettiin kotitalouspilotti, johon rekrytoitiin paikallisia keravalaisia kotitalouksia kokeilemaan kiertotalouden periaatteita käytännössä, tarkkailemaan kulutustottumuksiaan ja osallistumaan yhteisöllisiin tapahtumiin.
Yhteinen tavoite: kestävämpi Kerava
Keravan ympäristötyö rakentuu sekä arjen käytännön toimista että pitkäjänteisestä kehittämisestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vesistöjen kunnostaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja kiertotalouden edistäminen ovat kaikki osa työtä, jolla rakennetaan kestävämpää ja viihtyisämpää Keravaa tuleville sukupolville.