Aalto-yliopistossa valmistuneen diplomityön ansiosta Keravalle rakentui hiilimetsänen

Ilmastonmuutos on yksi tämän vuosisadan suurimpia haasteita, minkä vuoksi julkisuudessa käydään nyt vilkasta keskustelua luontaisten hiilinielujen, kuten puustojen ja kasvillisuuden, vahvistamisesta.

Hiilinielukeskustelu keskittyy tyypillisesti metsiin ja metsäpinta-alan säilyttämiseen ja kasvattamiseen kaupunkien ulkopuolella. Maisema-arkkitehdiksi valmistunut Anna Pursiainen esittää kuitenkin tutkielmassaan, että viimeaikaisten tutkimusten valossa myös puistoilla ja asutuskeskusten viherympäristöillä on huomattavan suuri rooli hiilensidonnassa.

Kaupunkien monikerroksiset ja monilajiset viheralueet tärkeitä ekosysteemin rakentumisessa

Monista kaupungeista saattaa löytyä taajamametsiä jäänteinä aikaisemmista laajoista metsäalueista sekä kasvillisuudeltaan hyvinkin monipuolisia viheralueita. Tällaiset metsä- ja viheralueet sitovat hyvin hiilidioksidia ja tukevat ekosysteemin rakentumista.

Pursiaisen diplomityön tavoitteena on tutkia japanilaisen kasvitieteilijä ja kasviekologi Akira Miyawakin 70-luvulla kehittämää mikrometsämenetelmää ja soveltaa sitä Suomessa erityisesti hiilensidonnan näkökulmasta. Pursiainen kehittää työssään hiilimetsäsen suunnitteluperiaatteet, joita sovelletaan Keravan hiilimetsäsessä.

Diplomityötä on tehty osana hiiliviisasta kaupunkivihreää tutkivaa Co-Carbon-hanketta. Keravan kaupunki on osallistunut diplomityön suunnitteluosuuteen toteuttamalla hiilimetsäsen.

Mikä on hiilimetsänen?

Hiilimetsänen on uudenlainen metsäelementti, joka voidaan rakentaa suomalaiseen kaupunkiympäristöön. Hiilimetsänen rakennetaan siten, että monilajisesti valikoituja puita ja pensaita istutetaan pienelle alueelle tiheästi. Neliömetrin kokoiselle alueelle istutetaan kolme tainta.

Istutettavat lajit valitaan ympäröivistä metsistä sekä viheralueiden lajistosta. Näin mukaan saadaan sekä luonnonmetsien lajistoa mutta myös koristeellisempia puistolajeja. Tiheään istutetut puut kasvavat nopeasti etsien valoa. Näin saavutetaan luonnontilaisen kaltainen metsä puolet lyhyemmässä ajassa kuin tavallisesti.

Missä Keravan hiilimetsänen sijaitsee?

Keravan hiilimetsänen on rakennettu Keravan Kivisillan alueelle Porvoontien ja Kytömaantien risteykseen. Hiilimetsäseen valitut lajit ovat sekoitus puita, pensaita ja metsätaimia. Lajivalinnoissa on painotettu nopeasti kasvavia lajeja ja esteettistä vaikutusta, kuten rungon tai lehdistön värejä.

Tavoitteena on, että istutukset olisivat hyvässä kasvuvauhdissa Kerava 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettävän Uuden ajan rakentamisen festivaalin (URF) aikoihin. Tapahtumassa esitellään kestävää rakentamista, asumista ja elämäntapaa vehreässä Keravan kartanon ympäristössä 26.7.–7.8.2024.

Hiilimetsäsellä on toiminnallinen ja ekologinen ulottuvuus

Pienet metsiköt tarjoavat monihyötyisyyttä tukemalla kaupunkiympäristöä ilmastonmuutoksen hillinnässä erityisesti tiivistyvissä kaupungeissa. Vehreällä kaupunkiympäristöllä on tutkitusti myös terveyshyötyjä.

Hiilimetsäsiä voidaan käyttää osana puistoja ja kaupunkiaukioita ja niitä voidaan sijoittaa myös asuinkortteleihin. Kasvutapansa vuoksi hiilimetsänen voidaan sovittaa kapeaankin tilaan rajaavaksi elementiksi tai se voidaan skaalata laajoiksi alueiksi. Hiilimetsäset ovat vaihtoehto niin yksilajisille katujen puuriveille kuin liikenteen ja teollisuuden suojametsäalueille.

Hiilimetsäseen liittyy myös ympäristökasvatuksellinen näkökulma, sillä se avaa hiilensidonnan ja puiden merkitystä kaupunkilaisille. Hiilimetsäsellä on mahdollisuuksia kehittyä yhdeksi luontopohjaisten ratkaisujen luontotyypiksi.

Lue lisää Anna Pursiaisen tutkielmasta: Näe metsä puilta – mikrometsästä Keravan hiilimetsäseen (pdf).

Uutiskuvat: Anna Pursiainen