Vesistötalkkarit kunnostivat Keravan puroja ja ojia
Keravan vesistötalkkarit työskentelivät kaupungin purojen ja ojien parissa jo toista kesää. Työhön kuului roskien keruuta, vieraslajien torjuntaa, vesistöjen tilan kartoittamista ja pienimuotoisia kunnostustöitä.
Keravan kaupunki käynnisti vesistötalkkaritoiminnan kesällä 2025 kahden vesistötalkkarin voimin. Tänä vuonna vesistötalkkareina työskentelivät Emmi Kajava ja Nea Ketola. Heidän työnsä tavoitteena oli parantaa vesistöjen ja niiden lähiympäristöjen tilaa käytännön hoito- ja kunnostustoimilla.
Työtä tehtiin eri puolilla Keravaa. Osa kohteista oli tuttuja edelliseltä kesältä, ja lisäksi työtä laajennettiin uusille alueille.
Roskaa löytyi vähemmän jo aiemmin siivotuilta alueilta
Kesän aikana Keravan ojista kerättiin yhteensä 51 jätesäkillistä roskaa. Suuria roskia löytyi eniten Myllypurosta ja Nissinojan uudelta kartoitusalueelta.
Edellisenä vuonna siivotuilla alueilla roskaantuminen oli vähentynyt. Roskien määrä oli pienentynyt selvästi sekä Nissinojalla että Myrtinojalla. Myös tölkkejä ja pulloja löytyi suhteessa vähemmän kuin vuonna 2025.
Jättipalsamin torjunta tuotti tulosta
Vesistötalkkarit torjuivat kesän aikana haitallisia vieraslajeja, erityisesti jättipalsamia. Torjuntaa tehtiin eniten Nissinojalla ja Myrtinojalla. Nissinojalta poistettiin yhteensä 124 jätesäkillistä jättipalsamia.
Useilla jo edellisenä vuonna torjutuilla alueilla jättipalsamiesiintymät olivat pienentyneet. Muutos näkyi erityisen selvästi Myrtinojalla.
Savionojalla torjuntatyöhön osallistui vesistötalkkareiden lisäksi kesätyöntekijöitä, partiolaisia ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen jokitalkkareita.
Kunnostuksilla parannettiin veden virtausta ja taimenten elinoloja
Vesistötalkkarit tekivät myös pienimuotoisia kunnostustöitä. Puroista ja ojista poistettiin esimerkiksi veden virtausta haitanneita rytöpatoja.
Keravanjoella vesistötalkkarit osallistuivat Jaakkolan soraikon kunnostukseen yhdessä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen jokitalkkareiden kanssa. Kohteeseen siirrettiin käsivoimin noin 8 000 kiloa taimenelle kutusoraksi soveltuvaa soraa. Kunnostuksella parannettiin uhanalaisen taimenen lisääntymismahdollisuuksia.
Tutustu Keravan vesistötalkkareiden pdf-muotoiseen loppuraporttiin: