Keravalaisia henkilöstökokemuksia

Täällä voit tutustua loistotyyppiemme työhön ja henkilöstökokemuksiin:

#meilläkeravalla #cityofkerava

HR-partnerit Meeri Heikkinen ja Marika Ahomäki

26.3.2021

HR - huomisen rakentajat! Näin kuvailevat työtään HR-partnerimme Meeri Heikkinen, joka on ollut meillä Keravalla töissä kesästä 2020 alkaen ja Marika Ahomäki, jolla tulee tänä vuonna mahtavat 10 vuotta täyteen tämän kunnan leivissä.

Meeri Heikkinen.jpgmarika ahomäki.jpg

Henkilöstöjohtaminen on Keravallakin tunnistettu menestystekijä. Työstään innostunut ja motivoitunut henkilöstö on nimittäin edellytys sille, että voimme tehdä hyvän elämän kaupunkia. Meeri ja Marika tekevätkin HR:ssä työtä osaltaan sen eteen, että työnteko on sujuvaa ja ihmisillä myönteinen fiilis työssään. Koko HR-tiimin tehtävänä on muun muassa kehittää työntekijäkokemuksia, joita HR-partnerit osaltaan vievät käytäntöön eri toimialoille.

- "Huomisen rakentajat" viittaa siihen, että katsomme eteenpäin positiivisin mielin ja rakennamme jokaisena päivänä huomista meille kaikille, Meeri kertoo. 

HR-partnerit työskentelevät esimiesten ja johdon tukena laajasti erilaisissa henkilöstöasioissa. Joskus ratkotaan esimiehen tukena yksittäistä akuuttia asiaa, toisinaan mietitään isoja linjoja kuten strategia-asioita. Marikan mielestä HR-työssä on hienoa se, että saa työskennellä erilaisten asiakokonaisuuksien parissa koko työntekijän matkan ajan organisaatiossa. Työnkuva on sitä kautta tosi monipuolinen. Tällä hetkellä Meeriä ja Marikaa työllistävät erilaiset kehittämishankkeet sekä uuden HR-järjestelmän käyttöönoton loppuun vieminen.

Kiksit onnistumisista

Henkilöstötyössä Meerin ja Marikan mielestä palkitsevaa on työn merkityksellisyys, sekä siihen liittyvät erilaiset isot ja pienet onnistumiset. Toisinaan onnistumisenkokemus voi tulla siitä, että saa jonkin kimurantin asian ratkaistua esimiehen kanssa yhteistyössä tai siitä, että saadaan iso kehittämisprojekti valmiiksi ja käytäntöön.

- Näen tärkeänä myös sen, että kaikilla on riittävä tietoisuus työhön liittyvistä ehdoista, eduista ja mahdollisuuksista, sillä se tekee arjesta sujuvampaa ja mukavampaa. Tavoittelemme sitä, että voimme tukea esimiehiä ja johtoa kaikin tavoin HR-asioissa, jotta he onnistuisivat mahdollisimman hyvin omassa esimiestyössään. On palkitsevaa, kun siinä onnistutaan, Marika sanoo.

Kerava työnantajana HR-partnerin silmin

Lopuksi HR-partnerit haluavat totta kai vähän kehua Keravaa työnantajana.

- Keravalle on tosi kätevää tulla, kun on näppärät junayhteydet ja autollakin pääsee monesta lähikunnasta nopeasti. Lisäksi ihmiset ovat "vaan parhaita". Kerava on oikeasti aikaansaava kaupunki, jossa on tekemisen meininkiä. Kaupunki on myös pieni, joten esimerkiksi asiantuntijatehtävät ovat usein laajempia kuin isoissa organisaatioissa. Täällä pääsee tekemään monenlaista omien vahvuuksien mukaisesti, Meeri ja Marika sanovat.

- Keravalla tehdään tosi monipuolisia erilaisia töitä, joista joka ikinen on arvokas ja merkityksellinen. Jokainen on palkattu tänne syystä, Meeri lisää.

Tara-Louise Kauppinen ja Leif Ruusumeri, erityisnuorisotyöntekijät

5.3.2021

Tuttu valkoinen pakettiauto kurvailee pitkin Keravan katuja. Sen nokka tietää suunnata varta vasten sellaisiinkin paikkoihin, jonne ei äkkiseltään muuten tulisi kurkattua. Monet moikkaavat iloisesti tuttua autoa tai viittoilevat sitä pysähtymään. Miten menee? Mitä ootte tänään tehneet? Mitenkäs se sun juttu, josta viimeksi juteltiin? avonaisesta ikkunasta kysellään. Auton ratissa istuu erityisnuorisotyöntekijä Leif Ruusumeri, vieressään työparinsa Tara-Louise Kauppinen. He tekevät jalkautuvaa nuorisotyötä Keravalla.

Tara ja Leif.jpg

Jalkautuvien nuorisotyöntekijöiden tehtävänä on toimia turvallisina aikuisina varhaisnuorille ja nuorille ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan julkisissa tiloissa, joissa he vapaa-aikaansa viettävät. Vahva ammatillisuus, keskustelu, läsnäolo ja ohjaus ovat jalkautuvien nuorisotyöntekijöiden tärkeimpiä työvälineitä.

Tulee tunne, että meistä välitetään

Näin kuvaili eräs jalkautuvien nuorisotyöntekijöiden kohtaama nuori Taralle sitä, mitä hän ajattelee jalkautuvasta nuorisotyöstä. Välittämisestähän työssä oikeastaan onkin kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys.

Leif ja Tara, sekä muut Keravan nuorisotyöntekijät, näkevät läheltä niin nuorten haasteet, ilot kuin surutkin. Eivätkä he ainoastaan näe, vaan he aistivat tilanteita, kuuntelevat mitä nuorilla on sanottavanaan, ovat läsnä ja apuna nuorille heidän elämäänsä kohtaavissa erilaisissa tilanteissa. Käsiteltävinä aiheina voivat olla esimerkiksi koulunkäyntiin panostaminen, peruskoulun läpäisy, päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat, internetin vaarat, rakkaushuolet tai ystävyyssuhteet. Nuoret tulevat heidän luokseen kaikkine tunteineen. Monesti nuorilla on joku tietty nuorisotyöntekijä Keravalla, jonka kokee omakseen ja jonka kanssa haluaa jakaa asioitaan. Se kertoo siitä, miten tärkeitä he nuorille ovat.

- Olemme nuorille toisaalta ikään kuin kavereita, mutta yhtäaikaisesti sellaisia turvallisia ja luotettavia aikuisia, joille voi uskoutua ja jotka tarvittaessa auttavat. Lähdemme aina ensisijaisesti yhdessä nuoren kanssa miettimään ratkaisuja tilanteisiin. On palkitsevaa kummallekin, kun onnistumme yhdessä ratkaisemaan pulmia ja murheita esimerkiksi yksilöohjauksen kautta, Tara sanoo. 

- Olen nähnyt, miten aiemmista töistä tutut nuoret ovat kasvaneet aikuisiksi ja ovat onnistuneet selättämään hyvin vaikeitakin nuoruuden aikaisia elämäntilanteita ja voivat tänä päivänä tasapainoisesti. Osalla on omat perheet ja heiltä löytyy taitoa ja viisautta kasvattaa omia lapsiaan, se tuntuu aina tosi hyvältä, nuorisotyötä jo vuosikymmeniä tehnyt Leif kertoo.

Ajelette ympäriinsä tekemässä lasuja

Eräs toinen keravalainen nuori kommentoi Taralle, että jalkautuva nuorisotyö ajelee ympäriinsä tekemässä lastensuojeluilmoituksia ja vahtii, kun nuoriso juo. Sekin pitää paikkansa.

- Lastensuojeluilmoitusten tekeminen on tietenkin osa nuorisotyötä. Niin toimitaan esimerkiksi, kun nuoren hyvinvoinnista tai käytöksestä herää kova huoli tai nähdään, että nuori on menettämässä elämänhallintansa. Tietysti on myös tekijöitä, joiden puitteissa lakikin meitä velvoittaa. Tahtotilamme on kuitenkin aina käydä ilmoitus nuoren kanssa yhdessä läpi, se on osa molemmin puolista luottamussuhdetta. He tietävät kyllä, että tarkoitus on nimenomaan suojella heitä, Tara kertoo.

Huoli nuorista on korostunut erityisesti nyt koronan aiheuttamina poikkeusaikoina. Tara ja Leif sanovatkin, että vasta myöhemmin tulevaisuus näyttää, millaiset jäljet tämä aika on nuoriin jättänyt. Nuorten tarve turvallisille aikuisille ja nähdyksi tulemiselle on kasvanut näinä aikoina entisestään.

Jalkautuva nuorisotyö kohtaa tai havaitsee Keravalla illasta ja vuodenajasta riippuen noin 50-200 nuorta. Esimerkiksi koulujen päättymispäivänä enemmänkin. Kaikki kohtaamiset myös kirjataan työvuoron aikana ylös. 

Raskasta, mutta palkitsevaa ja korvaamatonta työtä

On selvää, että Taran ja Leifin sekä muiden nuorisotyöntekijöiden tekemä työ on todella arvokasta ja tärkeää.

- Vaikka työmme on toisinaan tietysti raskasta, niin kyllä tästä saa valtavan paljon. Tätä me tykkäämme tehdä. Sanoisin, että tämä on ihan elämäntapa, Leif sanoo.

- Nuoret ovat meille tosi tärkeitä ja arvokkaita. Me ihan aidosti todella välitämme heistä, Tara lisää.

Sitten Tara vilkaisee puhelintaan ja toteaa helpottuneena saaneensa tekstarin illan aikana kohdatulta tutulta nuorelta, että hän on päässyt turvallisesti kotiin. Leif parkkeeraa pakettiauton paikalleen odottamaan seuraavan illan kierrosta.

 - - - 

Sofia Amberla, Keravan Kivisillan alueen Asuntomessujen 2024 projektipäällikkö

02.03.2021

Sofia Amberla-2.jpg

Keravalla järjestetään Kivisillan Asuntomessut vuonna 2024. Vaikka messuihin on vielä useampi vuosi aikaa, niin niiden ympärillä käy jo nyt täysi tohina. Nyt tutustummekin messujen projektipäällikkönä tammikuussa aloittaneeseen arkkitehti Sofia Amberlaan.

- Tällä hetkellä projektissa valmistellaan asemakaavaehdotusta ja kunnallistekniikan suunnittelua, eli asemoidaan taloja ja tekniikkaa alueelle, Sofia kertoo.

Mutta mitä messujen projektipäällikkö käytännössä siis tekee? 

No, Sofian tehtävänä on johtaa koko hanketta kaupungilla yhdessä muiden toimialojen kanssa rakennuttajien kontaktoinnista alueen toteutukseen – siis pitää kokonaisuuden kaikki langat käsissään. Hän tarkastelee suunnitelmia tietokoneen ruudulla ja neuvottelee palavereissa, mutta pyörii myös fyysisesti tulevalla messualueella Jokilaaksossa miettimässä käytännön asioita.

Sofia kertoo olevansa asuntomessuhankkeesta todella innoissaan, sillä hän nauttii työstä, jolla on konkreettinen ja merkityksellinen päämäärä. Lisäksi messualue kartanomiljöineen on ainutlaatuinen sekä sijainti keskeinen. Keravan juna-asema on nimittäin vain reilun kilometrin päässä ja palvelut aivan nurkan takana.

- On tosi uniikkia, että voi Uudellamaalla muuttaa tällä tavalla aivan kaupungin keskustan tuntumaan ja olla silti luonnon lähellä, joenvarressa ja kartanomiljöössä, Sofia sanoo.

Messuilla on ajankohtaiset ja tulevaisuuteen katsovat teemat; kiertotalous, monimuotoinen asuminen ja kestävä liikkuminen. Tavoitteena on tehdä asuinalue, joka on messujen jälkeenkin kestävä ja kulttuuriympäristöä kunnioittava. Sofian rooli onkin yhdessä koko muun asuntomessutiimin kanssa osaltaan tehdä nämä teemat todeksi, tuoda ne konkreettisesti osaksi ihmisten arkea.

Entä voisiko Helsingissä pitkään asunut Sofia itse rakentaa talon Keravan messualueelle?

- No kyllä! Kerava on konstailematon paikka. Se on hahmotettavan kokoinen ja hyvällä tavalla arkinen. Kivisillan messualueella yhteisöllisyys on isossa roolissa ja se houkuttaa varmasti monia muitakin, Sofia sanoo.

Vaikka Sofia onkin meillä Keravalla varsin uusi, hän on kokenut pienen organisaation hyvänä asiana. On helpompi tutustua laajasti ihmisiin eri toimialoilta. Tosin aloitus näin korona-aikana on tuonut tietysti omat haasteensa siihen, että löytää oikeat kontaktit ja työkaverit. Projekti on kuitenkin alusta asti vienyt mennessään ja Sofialla on hyvä fiilis porukassa, joiden kanssa messuja yhdessä Keravalle rakennetaan, hän toteaakin Asuntomessujen olevan koko kaupungin yhteinen asia.


Chanatda Lindholm, ruokapalvelutyöntekijä

17.2.2021

Keravan ateriapalveluilla työskentelee yli 70 henkeä, joiden käsissä valmistellaan noin 7000 lounasateriaa joka arkipäivä! Tänään tutustumme ruokapalvelutyöntekijä Chanatda Lindholmiin, joka työskentelee Keravan ateriapalveluiden ravintokeskuksessa.

Chanatda on ollut Keravalla töissä nyt 6 vuotta. Hän aloitti harjoittelijana Nikkarin koulun keittiössä. Sen jälkeen silloinen päällikkö soitti ja kutsui töihin määräaikaisesti, sittemmin työsuhteesta on tullut vakituinen.

Chanatda.jpg

Vaihteleva työnkuva

Ateriapalveluissa työtä tehdään vuoroissa ja työ on tosi vaihtelevaa. Tehtävänkuvaan kuuluu muun muassa astiahuoltoa, salaatin valmistusta, erilaisten tuotteiden esikäsittelyä, aterioiden pakkaamista annoksiksi, kuormanpurkua ja tuotteiden laadun tarkistusta. Usein valmistellaan ruokia ja jälkiruokia jo edellisenä päivänä. Omavalvonta on iso osa keittiötyötä, se sisältää mm. lämpötilan mittausta ja näytteiden ottoa elintarvikkeista. Chanatda työskentelee myös kokkina.

  • - Päivät vaihtelevat paljon riippuen siitä, missä vuorossa on ja mitä on ruokalistalla. Esimerkiksi laatikkoruokapäivät ovat työläämpiä. Silloin raaka-aineet ja maut täytyy miettiä valmiiksi edellispäivänä. Kokkaaminen on minusta parasta, mutta tykkään muistakin töistäni. Työvuorot ovat yleensä kiireisiä, mutta minä kuitenkin pidän siitä, että on koko ajan tekemistä. Liian rauhallinen tahti ei sovi minulle, Chanatda sanoo.



Halu oppia uutta

Chanatda sanoo, että aina kun on mahdollisuus, niin hän on mielellään mukana oppimassa uutta.

- Minulle on tosi tärkeää, että teen asiat oikein ja työni huolellisesti. Siksi aina kysyn työkavereilta tai pomolta neuvoa, kun joku tuntuu epävarmalta. Työporukassa uskaltaa kysyä ja saa apua. Autan itse myös oma-aloitteisesti, jos huomaan, että jollain on liian kiire ja kädet täynnä, Chanatda sanoo.

❤ Chanatda on tykännyt meillä Keravalla siitä, että kaikki ovat olleet aina tosi ystävällisiä. Hän arvostaa myös sitä, että palautetta annetaan rehellisesti mutta mukavasti. Plussaa on myös se, että pomo aina tarkistaa kunkin loma- ja työvuorotoiveet ennen työvuorolistojen tekemistä. 

Keravan ateriapalveluissa valmistetaan ruokaa mm. kunnallisille sekä yksityisille päiväkodeille, hoivakoti Vommaan, palvelukeskus Hopea Hoviin, kouluille, terveyskeskuskeskuksen osastojen potilaille ja kotipalvelun asiakkaille.

Rehtorit Pi Yli-Penttilä ja Markus Tikkanen

8.2.2021

Meillä Keravalla on 11 peruskoulua ja yksi lukio, joissa työskentelee iso joukko mahtavia opetusalan ammattilaisia sekä muuta henkilöstöä. Tänään työstään ja tunnelmistaan meille kertoo kaksi keravalaista rehtoria, Markus Tikkanen Killan koulusta ja Pi Yli-Penttilä Päivölänlaakson koulusta.

Rehtorit.jpg

Mitä rehtori tekee?

Rehtori ei suinkaan ole ainoastaan hallinnollinen virkamies, vaan myös valmentava esimies ja yksi osa koko kouluyhteisöä. Rehtorin työ muodostuu vuodenkierrosta, eli keväällä pöydällä on rekrytointeja, uusia koulutulokkaita ja tulevan lukuvuoden suunnittelua. Syksyllä laitetaan käytäntöön keväällä tehtyjä suunnitelmia ja tehdään tarvittavia korjauksia sekä otetaan uudet oppilaat ja henkilöstö osaksi koulua.

Työ sisältää yhteydenpitoa perheisiin, sähköposteihin vastailua, opettajien kokouksia, rekrytointeja, erilaisten opetustoimen päätösten ja linjausten tekemistä sekä lukuvuosisuunnitelmien laatimista. Lisäksi toimitaan akuuteissa tilanteissa, missä rehtoria milloinkin tarvitaan. Oppilashuolto on myös keskeinen osa työtä. Käytännössä rehtori vastaa koko koulun toiminnasta ja sen johtamisesta.

Pin ja Markuksen mukaan rehtorin työn kokonaisuudet voi jakaa kolmeen kategoriaan: hallinnollinen työ, koulun pedagoginen johtaminen ja kehittäminen sekä henkilöstöjohtaminen.

- Viimeiseksi mainittu on ehdottomasti työn perusta. Minulle on ensisijaisen tärkeää, että olen opettajille ja muulle henkilöstölle läsnä ja saatavilla. Haluan toimia sparraavana työparina arjessa. Opettajat ja ohjaajat sen tärkeimmän ja arvokkaimman työn tekevät, jota minä rehtorina sitten omalla toiminnallani tuen, Markus sanoo.

Pi komppaa Markusta ja lisää, että rehtorin läsnäolo on tärkeää myös perheille ja lapsille, sillä rehtori on myös lastenjohtaja. Molemmat kokevatkin, että on valtavan tärkeää, että lapset kouluissa tietävät, että rehtoria saa ja voi lähestyä. Että rehtori on luotettava, häneltä saa apua ja tukea ja hän välittää. Pi kertookin pyrkivänsä muistamaan niin monen lapsen nimen ulkoa, kuin suinkin. Hän sanoo tuntevansa lähes 300 koulunsa oppilasta nimeltä.

- Kokemus on lapselle ihan toisenlainen, kun voin sanoa "Huomenta Eino!" tai "Hei Mia, nostaisitko tuon lattialta?" sen sijaan, että sanoisin vain, että hei sinä siinä. Olemmehan samaa kouluyhteisöä kaikki, Pi sanoo.

Markuskin sanoo, että töissä on paljon pieniä hetkiä, joka tuottavat valtavasti iloa. Sellaiset, kun kuulee miten lapset lähtevät ulos luokistaan ja matkalla pienet kasvot kurkkaavat avoimesta rehtorinhuoneen ovesta sisälle, "Moi reksi!". Silloin tuntuu, että on tehnyt jotakin oikein.

Palaverin voi Teamsin sijasta pitää välillä hiihtoladuilla

Markus on varsin uusi tehtävässään, kun taas Pi on kokeneempi konkari toimittuaan rehtorina Keravalla nyt seitsemän vuotta. Markus kiitteleekin, kuinka sekä Keravan rehtoritiimi, että koko kouluyhteisö, työkaverit ja perheet, ovat ottaneet hänet lämpimästi vastaan, vaikka Koronan vuoksi perehtyminen ja kouluyhteisöön tutustuminen on ollut varsin erilaista, kuin ennen olisi ollut.

- Kaupungin pienuus on etu, täällä on jotenkin hyvä draivi ja eteenpäin katsova meininki. Täällä on kokemattomammankin opettajan helppo ottaa uransa ensiaskeleet, sillä Keravalla on pieni ja tiivis porukka tukemassa ja kulkemassa rinnalla. On rauhaa, mahdollisuuksia kehittyä ja oppia, Pi sanoo.

Myös rehtoritiimissä on mainio henki ja asioita jaetaan ja ratkotaan yhdessä. Yleensä näinä aikoina etäpalavereissa, mutta toisinaan on hyvä tavata myös kasvotusten, innovatiivisin tavoin.

- Tykkäämme hiihtämisestä molemmat ja aivotkin työskentelevät liikkeessä paremmin. Näin voimme palaveerata turvallisesti ja varsin tehokkaasti. Lisäksi tulee pidettyä huolta työhyvinvoinnista, Pi ja Markus tuumivat Keinukallion ladulla työpäivän päätteeksi.

❤ Markuksen ja Pin mielestä meillä Keravalla hienoa on, että kaikkea toimintaa halutaan kehittää niin, että työntekijöillä olisi mahdollisimman hyvä olla sekä rakentava ja tulevaisuuteen katsova kulttuuri, jota itsekin saa olla osaltaan viemässä eteenpäin.

--- 

Sairaanhoitaja Helen Seppi

3.2.2021

Helen Seppi.jpg

Keravalla työskentelee sairaanhoitajia ja muita hoitoalan rautaisia ammattilaisia muun muassa terveyskeskuksen akuuttihoidon osastolla, kuntouttavan hoidon osastolla sekä intervalliosasto Helmiinassa. Lisäksi sairaanhoitajia työskentelee palvelukeskus Hopeahovissa ja hoivakoti Vommassa sekä kotihoidon piirissä. Saamme tällä kertaa kurkistuksen sairaanhoitajan työhön ja tunnelmiin Keravan terveyskeskuksen akuuttiosastolla työskentelevän Helen Sepin silmin.

Sairaanhoitajan työ akuuttihoidon osastolla

Aurinkoinen Helen aloitti uransa Keravan terveyskeskuksella vuonna 2008 työharjoittelun muodossa ja vietti sen jälkeen muun muassa kaikki kesät Keravalla työskennellen. Nykyään hän kulkee Lahdesta asti tänne töihin.

- Kerava tuntuu omalta, kotoisalta. Päätin jo opiskeluaikana, että tänne haluan valmistumisen jälkeen töihin. Välillä olen käynyt muuallakin siipiäni kokeilemassa, mutta sydän halusi kuitenkin takaisin Keravalle. Työilmapiiri vetää puoleensa, missään muualla ei ole ollut samanlaista kuin täällä, Helen sanoo.

Sairaanhoitaja huolehtii potilaiden lääkehoidosta ja monipuolisesta perushoidosta sekä tekee yhteistyötä potilaiden omaisten kanssa. Akuuttiosaston tarkoitus on ylläpitää potilaan voimavaroja ja lisätä niitä niin, että toipuisi ja pääsisi sitten kotiin tai palveluasumisen piiriin. Korona-aikana sairaanhoitajan työn vastuullisuus ja merkityksellisyys on Keravallakin korostunut entisestään ja välillä työ on tietenkin raskasta. Akuuttihoidon osastolla huisketta riittää, eikä koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää. Mutta se onkin Helenin mielestä ammatin suola.

Apua saa aina

Vaikka töitä tehdään välillä hartiavoimin, niin henkilökunta pyrkii aina siihen, että potilaille on aikaa ja siitä he saavatkin potilailta paljon kiitosta. Palautetta tulee myös siitä, kuinka koko henkilökunta tuntuu tekevän yhteistyötä. Helenin mukaan onkin totta, ettei hierarkioita terveyskeskuksella ole, vaan jokainen saa olla oma itsensä ja jokainen arvostaa toistensa työtä. Hommia tehdään yhdessä titteleihin katsomatta. Joskus tulee yllättäviä tilanteita, kun täytyy esimerkiksi kiireesti eristää potilaita. Silloin kaikki joustavat toistensa puolesta ja jäävät auttamaan.

- Potilaat ovat joskus sanoneetkin, että ovat olleen mielissään, kun ovat saaneet tiedon siirrosta toisesta paikasta juuri tänne meille Keravalle. Että täällä on niin hyvä tunnelma ja hoito. Se on totta, meillä on tosi mainio työyhteisö täällä ja se auttaa jaksamaan. Kiinnitämme paljon huomiota siihen, millaisella fiiliksellä töihin tullaan. Se näkyy sekä työkavereille, että potilaille, Helen sanoo.

Helenin mukaan sairaanhoitajan työssä palkitsevat sellaiset pienet hetket, kun vuoron pääteeksi käy sanomassa heipat potilaille ja he kiittävät saamastaan hoidosta tai kun potilas on tullut osastolle huonossa kunnossa ja lopulta lähtee kuntoutuneena elämässä eteenpäin. Sellaisesta tulee tunne, että oma työ on tärkeää. 

Henkilöstön ääni kuuluviin

❤ Helenin mielestä parasta meillä Keravalla on se, että työpaikalle on aina kiva tulla, että työyhteisö on kodikas ja tiivis. Lisäksi sairaanhoitajilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, ja he tulevat kuulluksi itselleen merkityksellisissä asioissa.

Lopuksi Helen haluaa antaa kiitoksensa kaikille kollegoilleen; sairaanhoitajille, lähihoitajille, hoitoapulaisille, hoitokoordinaattorille, toimintaterapeuteille, fysioterapeuteille, laitoshoitajille, sihteereille, esimiehille ja lääkäreille.

- Olen tosi ylpeä, että saan olla osa tätä porukkaa, Helen sanoo

---

Esikouluopettaja Tarja Lahtinen

28.1.2021

Esittelyssä tällä kertaa on Keravan kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Lahtinen. Tarjalla on hieno ura takanaan Keravan varhaiskasvatuksessa, tällä hetkellä hän työskentelee Keskustan päiväkodissa esikouluopettajana.

Sydän lämpöä täynnä töihin

Tarjan työpäivät ovat monipuolisia ja innostavia, ne sisältävät kaikenlaista esiopetuksen suunnittelutyöstä Cide Science-tiedeprojektien toteuttamiseen yhdessä lasten kanssa. Parasta työssä ovat kliseisesti tietenkin lapset, joiden Tarja kuvailee antavan ilon ja voiman päiviin. Vaikka päivät ovat ennalta suunniteltuja, niin myös spontaaniudelle on varaa. On ihanaa, kun voi hetkessä lennosta lähteä mukaan lasten touhuihin ja ideoihin. 

Tarja.jpg

- Työmme lähtee jokaisesta ainutlaatuisesta lapsiryhmästä, jossa kunkin lapsen toiveet, tuentarpeet ja vahvuudet otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Lapsilla on kova tiedonjano, he kyselevät ja ihmettelevät. Se on palkitsevaa itsellekin, kun pääsee yhdessä oivaltamaan ja tutkimaan uusia asioita, Tarja kertoo.

Lasten itsetuntoon panostava ja toisiaan kannustava tiimi

Tarja on selvästi itselleen oikeassa ammatissa, sen kuulee hänen äänestään hänen kertoessaan työstään ja sen merkityksellisyydestä. 

- Meillä on hieno, yhteen hiileen puhaltava tiimi, joka auttaa meitä kutakin saamaan vahvuutemme esiin. Meille on tärkeää, että luomme lapsille erityisen eskarivuoden. Kokemuksen siitä, että he ovat taitavia ja pystyviä  päiväkodin isoimpia. Heillä on jo omat erityiset juttunsa täällä, joita pienemmillä lapsilla ei vielä ole. Opetamme Keravalla esikoululaisia pärjäämään itsenäisesti, kannustamme oma-aloitteisuuteen ja huolehtimaan omista tavaroista. Sitä myötä mahdollistamme onnistumisen kokemuksia. 

Panostammekin täysillä jokaisen lapsen hyvän itsetunnon kehittymiseen täällä," Tarja sanoo.

❤ Tarjan mielestä meillä Keravalla parasta on työyhteisön hyvä meininki ja kannustava ilmapiiri. 

---


Päivitetty 30.03.2021 klo 13:00