Valtuustoryhmien talousarvioneuvottelut on saatu päätökseen
Keravan kaupungin valtuustoryhmien edustajat pääsivät 24.11. budjettisopuun vuoden 2026 talousarviosta ja vuosien 2027–2028 taloussuunnitelmasta.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt jo 10.11. kokouksessaan budjettineuvotteluissa yhdessä määritetyn veroprosentin vuodelle 2026. Keravan kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna 7,0 prosentista 7,3 prosenttiin. Veroprosentti säilyy korotuksesta huolimatta Keski-Uudenmaan alhaisimpana.
Budjettineuvotteluissa käsiteltiin eri puolueille tärkeitä kysymyksiä ja painopisteitä.
Yhteisenä tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointi
Kaupunginjohtajan laatimassa talousarviopohjaehdotuksessa oli jo tehty merkittäviä lisäyksiä lasten ja nuorten hyvinvointiin muun muassa vahvistamalla koulunuorisotyötä.
Budjettineuvotteluissa pohjaesitykseen lisättiin vielä yksi vakituinen kouluvalmentaja, joka palkataan vuoden 2026 alussa. Lisäksi vuoden 2026 alussa palkataan yksi vakituinen erityisluokanopettaja, joka mahdollistaa sen, että koulupudokkaiden ryhmään saadaan yhteisopettajuus. Tämän ansiosta voidaan vahvistaa yhteisöllistä työtä kouluilla ja varmistaa tarpeellinen tuki kouluun kiinnittymiseen.
Perusopetuksen oppikirjoihin lisää määrärahaa
Neuvotteluissa sovittiin, että perusopetuksen oppikirjoihin lisätään määrärahoja. Lasten ja nuorten palvelujen toimiala selvittää eri digilisenssien käyttöasteet ja tarpeet, jotta oppimateriaaleihin suunnatut määrärahat saadaan käytettyä optimaalisesti.
Lisäksi lasten ja nuorten palvelujen toimiala laatii vuoden 2026 aikana yhdessä taideoppilaitosten kanssa pitkän aikavälin suunnitelman. Tällä halutaan varmistaa hyvä yhteistyö kaupungin ja taideoppilaitosten välillä jatkossakin.
Palveluverkkosuunnitelmaan liittyvät investoinnit
Palveluverkkosuunnitelma päivitetään alkuvuodesta 2026 siten, että kaupunginvaltuusto tekee siitä päätöksen viimeistään 11.5.2026. Valmistelussa otetaan huomioon koko kouluverkko sekä muut palveluverkkoon kuuluvat asiat. Valmistelua ohjaa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koottu ohjausryhmä.
Palveluverkkosuunnitelmaa varten tehdään laaja vaikutusten ennakkoarviointi, jossa huomioidaan niin lapsi-, henkilöstö- ja liikuntavaikutukset kuin myös alueelliset vaikutukset. Valmistelu kytketään mahdollisuuksien mukaan myös yleiskaavan valmisteluprosessiin.
Vuosien 2027–2028 taloussuunnitelmaan kirjataan nykyisen palveluverkkosuunnitelman mukaiset Killan koulun investointimäärärahat, joita tarkennetaan keväällä 2026 palveluverkkosuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Killan kouluun liittyvät investointimäärärahat muutetaan vastaamaan palveluverkkosuunnitelman päätöstä vuoden 2026 lisätalousarviossa. Samassa yhteydessä päivitetään tulevien vuosien taloussuunnitelma.
Lisää hyvinvointia keravalaisille
Neuvotteluissa sovittiin, että kaikille yli 70-vuotiaille keravalaisille tarjotaan vuosittain 12 kerran passi Keravan uimahalliin uimista ja kuntosalilla harjoittelua varten.
Kotihoidontuen Kerava-lisä päätettiin palauttaa vuoden 2022 tasolle.
Muita sovittuja asioita
Neuvotteluissa sovittiin, että kaupunkiympäristön toimialalla toteutetaan mahdollisuuksien mukaan osallistavaa budjetointia. Keravan kaupunki selvittää ensi vuoden aikana eri vaihtoehtoja maauimalan saunoista.
Kalevan kentän investoinnin arviointi siirretään vuoteen 2026. Keravan kaupunki kartoittaa ensi vuoden aikana kentän lämmitysvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia sekä lämmityksen tarvetta. Investointiin palataan vuoden 2027 budjettineuvotteluissa.
Lisäksi päätettiin korottaa kulttuurimäärärahoja 30 000 eurolla siten, että avustusten kokonaissumma on tämän valtuustokauden ajan 165 000 euroa vuosittain.
Valtuustoryhmien yhteisenä tahtotilana hyvinvoivat keravalaiset
Budjettisopimuksen allekirjoittivat sosialidemokraattien, kokoomuksen ja ruotsalaisen kansanpuolueen sekä vasemmistoliiton, vihreiden, perussuomalaisten, keskustan ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmät.
Neuvotteluja johtanut sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nina Korventaival kiittää kaikkien valtuustoryhmien edustajia hyvästä yhteistyöstä.
”Neuvottelut käytiin hyvässä yhteishengessä, ja vaikka ryhmien näkemykset talouden tilasta erosivatkin toisistaan, neuvottelut osoittivat vahvan yhteisen tahtotilan. Haluamme tehdä kestäviä ratkaisuja, jotka palvelevat kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla,” Korventaival kiteyttää.