Puisto- ja vihersuunnitelmien nähtävilläolo ilmoitetaan kuuluttamalla Keski-Uusimaa Viikossa. Kaupungin verkkosivujen lisäksi suunnitelmiin voi tutustua myös Keravan kaupungin asiointipisteessä (Kultasepänkatu 7), joka on auki ma-to klo 8-17.30 ja pe klo 8-12. Nähtävillä olevat suunnitelmat löytyvät asiointipisteen ilmoitustaululta.
Mahdolliset kirjalliset muistutukset suunnitelmista tulee toimittaa nähtävilläolon viimeisen päivään klo 15.45 mennessä joko sähköpostitse kaupunkitekniikka@kerava.fi tai osoitteeseen Keravan kaupunki, kaupunkitekniikka, PL 123, 04201 Kerava.
Pohjois-Kytömaan asemakaava-alueen itäalueen puistosuunnitelmaehdotukset
Kyseessä on kolme Pohjois-Kytömaan asemakaava-alueen itäalueen puistosuunnitelmaehdotusta:
- Kytömaansuon puistosuunnitelmaehdotus
- Kytömaanmäen puistosuunnitelmaehdotus
- Myllypuiston puistosuunnitelmaehdotus
Kytömaansuo, Kytömaanmäki ja Myllypuisto ovat luonteeltaan hyvin erilaisia puistoalueita ja muodostavat yhdessä virkistystä palvelevan kokonaisuuden.
Kytömaansuon ja Kytömaanmäen alueet erottaa toisistaan Talonväenpolun jalankulun ja pyöräilyn reitti. Kytömaanmäki rajautuu kaakosta pientaloalueeseen, etelästä Kutinmäentiehen ja lounaasta Myllärinpolun päätteeseen. Länsi- ja luoteissivuille on tulossa Myllypuiston lisäksi asuinkorttelit. Myllypuisto sijoittuu Kytömaanmäen ja Myllärinpolun sekä siihen liittyvän aukion väliin. Kytömaansuo on luonnontilainen alue, jossa on luontoarvoja. Kytömaanmäki on nykyisin metsäinen mäki, jonka länsi- ja eteläosissa on tehty avohakkuita. Myllypuisto rajautuu suoraan Kytömaanmäkeen.
Kytömaansuo on luontovirkistysalue, jonka kasvillisuus säilytetään ja reitit sovitaan alueen maastoon niin, että puita ei mahdollisuuksien mukaan jouduta kaatamaan lainkaan. Alueen reitit ovat kapeita polkumaisia kivituhka- tai sorahakeseospintaisia yhteyksiä, jotka kosteammilla osuuksilla toteutetaan pitkospuilla. Reittien varrella on penkillä varustettuja levähdyspaikkoja sekä luonnontarkkailuun soveltuvia puulavoja, joissa on levähdyspaikka. Kytömaansuolle ei tule valaistusta.
Kytömaanmäki on pääosin metsäinen alue, jonka laen ympäri valaistut ulkoilureitit kiertävät ja mahdollistavat paikoin näkymien avautumisen ympäröivään maisemaan. Reittien varrella on penkillä varustettuja levähdyspaikkoja ja alueen lounaisosassa kuntoportaat. Lounaisosan avohakkuualueelle tehdään metsitystä sekä täydennysistutuksia vähän kookkaammilla puun taimilla. Kivituhkapintaiset 3 metriä leveät reitit mahdollistavat pääsyn eri suuntiin alueella ja yhdistävät Kytömaanmäen Kytömaansuon ulkoilualueet. Kytömaanmäki toimii osana ekologista yhteyttä, joka jatkuu lounaaseen Kutinmäentien yli Myllypuron suuntaan. Istutettavassa kasvillisuudessa suositaan kotimaisia puita ja pensaita, ja tavoitteena on kerroksellinen ja lajistoltaan monipuolinen kasvillisuus. Näin halutaan vahvistaa ja vaalia luonnon monimuotoisuutta. Kytömaanmäen ulkoilureitit ja kuntoportaat valaistaan. Kytömaamäki ei alueen maastonmuotojen vuoksi täytä kaikilta osin esteettömyyden perustason vaatimuksia. Reitit ovat kuitenkin valaistuja ja reittien varrelle on sijoitettu selkänojallisia penkkejä.
Myllypuisto on luonteeltaan toiminnallinen puisto, jonne on sijoitettu monipuolinen leikkipaikka isoille ja pienille lapsille, ulkokuntoilupaikka sekä oleskelupaikka, joka yhdistyy luoteisosan aukioon. Ulkokuntoilupaikan ja leikkipaikan päällysteenä on sora-hakeseos. Sekä leikki- että kuntoilupaikan kalusteet ja varusteet ovat ilmeeltään luontoon sopivia, pääosin puurakenteisia. Puu- ja pensasistutukset rajaavat eri toimintoja toisistaan. Istutusalueilla myös tasataan alueen korkeuseroja. Oleskelupaikka on osin kivetty ja osin ketomainen alue. Varusteina on erityyppisiä istuimia, jotka houkuttelevat oleskeluun ja seurusteluun. Myllypuiston leikkipaikka, ulkokuntoilupaikka ja oleskelupaikka, sekä näihin liittyvät reitit valaistaan. Myllypuiston leikkipaikka, kuntoilupaikka ja oleskelupaikka ovat tasauksen puolesta esteetön, myös osa kalusteista ja varusteista ovat esteettömiä.
Nähtävillä
6.-27.6.2022.
Tutustu
Kytömaansuon puistosuunnitelmaehdotukseen,
Kytömaanmäen puistosuunnitelmaehdotukseen ja Myllypuiston puistosuunnitelmaehdotukseen sekä
Pohjois-Kytömaan asemakaava-alueen itäalueen puistosuunnitelmien selostukseen
Kivisillan puistojen ja viheralueiden puistosuunnitelmaehdotus
Puistosuunnitelmaehdotus Kivisillan puistoista ja viheralueista koskee asemakaavan mukaisia puisto- ja viheralueita Muinaisrannanpuistoa, Mustanruusunpuistoa ja Apilapeltoa sekä asemakaavoittamatonta jokiympäristöä Porvoontien, Kivisillantien ja Merikalliontaipaleen välissä.
Suunnittelualue rajautuu idässä Keravanjokeen, lännessä Jokilaakson Kivisillan asuntoalueeseen ja Keravan kartanoon, etelässä Porvoontiehen ja pohjoisessa mustaojaan. Suunnittelualueella sijaitsevat jokirantaraitti, kosteikko ja Merikalliontaival ovat vahvistettu aiemmissa suunnitelmissa, ja ne ovat sen takia suunnitelmassa värittämättömiä alueita. Myös yksityiselle päiväkodille varattu piha-alueen sisällön suunnittelu ei kuulu tämän puistosuunnitelman kokonaisuuteen. Oleellista on näiden alueiden kytkeytyminen muihin puiston toimintoihin, jotta esimerkiksi reiteistä saadaan kattava ja toiminnallisesti järkevä kokonaisuus.
Ehdotuksessa toiminnalliset ja rakenteita vaativat alueet on sijoitettu Merikalliontaipaleen ja asuinalueen puoleiselle laidalle puistoa, jotta avoin jokilaaksomaisema saadaan säilymään. Isoin toiminnallinen alue sijaitsee kosteikon pohjoispuolella, johon on sijoitettu leikkipaikka, ulkokuntoilualue ja pelikenttä. Pelikenttä on pieni pallottelukenttä, joka jäädytetään talvella luistinkäyttöön. Leikkipaikan ympärillä on runsaammin kasvillisuutta sekä matalia kumpareita luoden kokonaisuudesta luonnon leikkiympäristön salareitteineen ja piilopaikkoineen.
Leikkipaikalla on isojen ja pienten lasten leikkialueet erikseen. Isojen lasten leikkialueella on yksi iso leikkikeskus ja pienille lapsille on myös leikkikeskus sekä hiekkaleikkialue. Leikkikeskuksissa on kiipeilyyn ja liukuun keskittyviä toimintoja. Leikkivälineiden materiaaleissa pääosassa on puu. Myös turva-alustat ovat puuhakkeella. Leikkipaikalla on käytetty muitakin luonnon elementtejä, kuten kuolleita puunrunkoja ja luonnonkiviä. Leikkialueelle on esitetty myös elävistä pajuista tehtyjä pajupesiä ja -majoja.
Jotta maisema säilyy joen läheisyydessä avoimena, on joen varteen sijoitettu vain yksittäisiä puita, kalusteita ja avoimina pysyviä alueita kuten niittyjä, maisemapeltoja, viljelyalueita ja jokirantaraitti. Puolessa välissä puistoa, jossa joki tekee mutkan, on ranta-alueelle sijoitettu kaavan mukainen varaus saunalle. Saunan yhteydessä on tapahtuma-alue, piknik-nurmi ja ohjeellinen aluevaraus uimarannalle. Uimaranta vaatii virallisia ja laissa määriteltyjä uimaveden laadullisia mittaustuloksia, joita Keravanjoesta ei ole vielä saatu. Siispä tässä vaiheessa esitetään ainoastaan ohjeellinen aluevaraus uimarannalle, mutta toteuttamiskelpoisuutta tutkitaan myöhemmässä vaiheessa lisää. Joen töyrään päälle on suunnitelmassa esitetty kaksi puulaituria, joissa voi oleskella ja istuskella aurinkotuoleissa.
Puiston pohjoisosassa on toimintoina arboretum, syötävä puisto, villiyrittipuisto ja kirsikkapuisto. Lisäksi avoimina alueina viljelyalueet ja heinäpelto. Myös lampaiden laiduntaminen on mahdollista, mikäli tarvetta tulevaisuudessa on. Pohjoisosaan on merkitty latuvaraus runsaslumisia talvia varten. Kivisillantien eteläpuolella, joen länsipuolella on maisemapelto ja näkötorni lintubongausta varten. Keravan kartanon kohdalle on puistoon suunniteltu viljelyalueet, syötävä puisto ja lammaslaidun alue. Alueella on myös ohjeellinen aluevaraus maalämpökentälle ja sitä varten rakennettavalle tekniselle tilalle. Lisäksi ympäri puistoa on sijoitettu penkkejä ja roskiksia.
Puisto on suunniteltu maiseman ehdoilla, joten myös pintamateriaalit on valittu maisemaan sopiviksi. Puistoon on sijoitettu paljon niittyä, maisemapeltoja ja viljelyalueita. Puistokäytävät ovat suurimmaksi osaksi kivituhkapintaisia. Leikkipuisto on luonnonmukaisen teeman mukaisesti pinnoitettu turvahakkeella ja kuorikatteella. Puiston kasvillisuuden valinnoissa tullaan rakennussuunnittelussa käyttämään hyvin erilaisia, paikkaan ja maisemaan sopivia kasveja. Tavoitteena on luonnonmonimuotoisuuden vahvistaminen.
Puiston rakentamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja. Muun muassa puiston kiveysalueet tehdään mahdollisuuksien mukaan kierrätyskivillä. Myös pelikenttä toteutetaan kierrätyshiekkatekonurmesta. Mikäli kierrätettyä hiekkatekonurmea ei ole saatavilla, toteutetaan kenttä kivituhkapintaisena.
Valaistuksen periaatteena on ainoastaan tärkeiden alueiden ja reittien valaiseminen. Osa puistokäytävistä valaistaan ja osa jää valaisematta. Puistossa kulkee kaksi valaistua väylää –jokirantaraitti ja Merikalliontaival – joiden lisäksi valaistaan muutama poikittainen yhteys asuinalueen ja jokirantaraitin välille. Myös toiminnallisen alueen leikkipaikka, ulkokuntoilualue ja pelikenttä valaistaan.
Kuivatus toteutetaan pääosin luonnonmukaisilla ratkaisuilla ja tarvittaessa yksittäisillä hulevesikaivoilla. Puistoon ohjataan rakennettavalta asuinalueelta hulevesiä ja ne kulkevat puiston läpi avo-ojissa. Nykyisiä suoria avo-ojia muotoillaan (meanderoidaan) uudelleen, jotta niihin saadaan lisää vesitilavuutta ja jotta vesien laatua saadaan käsiteltyä ennen vesien ohjaamista Keravanjokeen.
Puisto on suunniteltu mahdollisuuksien mukaan esteettömyyden perustason periaatteiden mukaan. Reitit ovat esteettömiä, samoin suurin osa alueista. Kalusteissa on myös huomioitu pyörätuolin käyttö. Leikkipaikka on vain osittain esteetön. Luonnonmukainen pintamateriaali ei täytä esteettömyysvaatimuksia, mutta avustettuna myös leikkipaikalla on mahdollista leikkiä.
Kivisillan puistojen ja viheralueiden rakennussuunnittelu ja rakentaminen on tarkoitus toteuttaa pala palalta investointiohjelman puitteissa. Ensi vaiheessa toteutetaan toiminnallinen alue eli leikkipuisto ja ulkoliikuntapaikka, joiden rakentaminen on investointisuunnitelmassa vuodelle 2023. Muut puiston osat toteutetaan tulevien vuosien aikana.
Nähtävillä 6.-27.6.2022.
Tutustu
Kivisillan puistojen ja viheralueiden puistosuunnitelmaehdotukseen ja ehdotuksen selostukseen
