Aluekehityskuvat

Keravan yleiskaavaa täsmennetään aluekehityskuvien avulla. Aluekehityskuvia laaditaan Keravan eri alueille. Aluekehityskuvien avulla tutkitaan yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin, mutta asemakaavoja yleisemmin, kuinka alueiden sisäinen toiminnallisuus täydennysrakentamispaikkoineen, asumisratkaisuineen ja viheralueineen tulisi toteuttaa. Aluekehityskuvat laaditaan oikeusvaikutuksettomina, mutta niitä noudatetaan ohjeena asemakaavoituksessa sekä katu- ja puistosuunnitelmissa. Parhaillaan valmistelussa on Kaskelan aluekehityskuva.

Tutustu valmistuneisiin aluekehityskuviin

  • Kaupungin visiona on luoda vuoteen 2035 mennessä keskusta, jossa on monipuolisia asumisen ratkaisuja, laadukasta rakentamista, vilkasta kaupunkielämää, jalankulkuystävällistä kaupunkiympäristöä sekä monipuolisia viherpalveluita.

    Keravan keskustan turvallisuutta kehitetään paremmaksi luomalla uusia kohtaamispaikkoja, kasvattamalla asumisen määrää sekä laadukkaan vihersuunnittelun keinoin.

    Keskustan aluekehityskuvassa on tunnistettu keskeiset täydennysrakentamisalueet, korkean rakentamisen paikat, uudet puistot sekä kehitettävät alueet. Aluekehityskuvan avulla tarkennetaan Keravan yleiskaavaa, luodaan lähtökohtia asemakaavoituksen tavoitteille sekä tehdään keskustan kehittämisestä systemaattista, asemakaavojen ollessa osa suurempaa kokonaisuutta.

    Tutustu keskustan aluekehityskuvaan (pdf).

  • Heikkilänmäen aluekehityskuva käsittelee Heikkilänmäen ja sen ympäristön strategista kehittämistä. Aluekehityskuvassa on tutkittu maiseman kehittämistä muutoksen ja jatkuvuuden näkökulmista sekä asetettu määräyksiä alueelle kohdistuvia tulevia asemakaavoja varten.

    Keskeistä Heikkilänmäen aluekehitystyössä on ollut tunnistaa, miten maisemallisia piirteitä on vaalittu tai uhattu sekä miten näitä sovitetaan yhteen kaupungin kasvun, täydennysrakentamisen ja uusien käyttötapojen kanssa. Aluekehityskuva jakautuu teemoiltaan kolmeen eri osaan: rakentaminen, liikenne sekä viher- ja virkistysalueet.

    Alueen kehittämisen kaksi keskeistä painopistettä ovat Heikkilän museoalueen vaaliminenja kehittäminen sekä Porvoonkadun, Kotopellonkadun ja kaupungin varikkoalueen muodostaman kokonaisuuden uudistaminen. Heikkilän museoalueen kehittämisen tavoitteena on luoda alueesta vetovoimaisempi viher-, virkistys- ja kulttuuripalveluiden keskittymä historialliset arvot huomioiden. Museoaluetta uudistetaan hienovaraisilla maiseman hoidollisilla toimenpiteillä, piharakentamisella ja tapahtumatarjontaa lisäämällä.

    Aluekehityskuvan toinen painopistealue muodostuu Heikkilänmäkeä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Porvoonkadun, Kotopellonkadun ja kaupungin varikkoalueen täydennysrakentamishankkeiden tavoitteena on uudistaa laadukkaan arkkitehtuurin keinoin Keravan keskustan itäpuolen asumispalveluita, sekä elävöittää katuympäristöä. Porvoonkadun varren ympäristöä kehitetään myös siten, että oleskelu ja vapaa-ajanvietto on entistä houkuttelevampaa lähellä sijaitsevalla Heikkilän museoalueella.

    Tutustu Heikkilänmäen aluekehityskuvaan (pdf).

  • Kalevan liikunta- ja terveyspuiston aluekehityskuvassa on kiinnitetty huomiota alueen kehittämiseen liikunta-, urheilu- ja virkistysalueena. Urheilupuiston alueelta on kartoitettu nykyiset toiminnot sekä arvioitu niiden kehittämistarpeet. Lisäksi on kartoitettu mahdollisten uusien toimintojen sijoittamista alueelle siten, että ne tukevat ja monipuolistavat alueen nykyistä käyttöä ja tarjoavat laajemmat toimintamahdollisuudet eri käyttäjäryhmille.

    Lisäksi aluekehityskuvassa on kiinnitetty huomiota viheryhteyksiin ja niiden jatkuvuuteen ja yhteyksien kehittämistarpeisiin.

    Alueen ympäristöstä on kartoitettu mahdollisia täydennysrakentamiskohteita kaupunkirakenteen tiivistämiseksi. Aluekehityskuvassa on pyritty kartoittamaan urheilupuiston kehittämistavoitteet erityisryhmien näkökulmasta sekä tarkastelemaan mahdollisten täydennysrakentamiskohteiden soveltuvuutta erityisasumiseen. Erityisesti urheilupuiston välittömässä läheisyydessä esteettömien ja lyhyiden etäisyyksien alueilla on mahdollista harkita erityisasumista, joka voi tukeutua liikunta- ja terveyspuiston sekä terveyskeskuksen palveluihin.

    Tutustu Kalevan liikunta- ja terveyspuiston aluekehityskuvaan (pdf).

  • Tulevaisuudessa reippaan urbaani Jaakkola on elävä ja yhteisöllinen alue, jossa paikoitustalot ja yhteispihat kokoavat asukkaat yhteen sekä luovat puitteet monipuoliseen oleskeluun.

    Laadukkaan arkkitehtuurin avulla luodaan toimivaa ja elävää katutasoa, jossa korttelit toisiinsa yhdistää kävelyyn, polkupyöräilyyn, liikuntaan ja leikkiin tarkoitettu raitti. Kaupunkimaiset rakennukset muistuttavat alueen historiasta muurimaisten pintojen ja tiileen yhdistyvän teollisen hengen avulla.

    Tutustu Länsi-Jaakkolan aluekehityskuvaan (pdf).

  • Ahjossa asutaan tulevaisuudessakin lähellä luontoa mukavasti kerrostalossa, rivitalossa tai pientalossa hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ollilanlammen ympäri rakennettava reitti yhdistää ympäristötaidetta, leikkiä ja liikuntaa kannustaen monipuoliseen ulkoiluun.

    Rakentamisessa hyödynnetään maastonmuotoja ja rakennusmateriaaleissa suositaan lämmintä puuta, luonnonmukaisia materiaaleja sekä harjakattoja. Yhteyttä luontoon korostetaan erilaisilla ratkaisuilla huleveden imeyttämiseksi, ja tunnelmaa luodaan sadepuutarhoilla. Lahdenväylän alikulut toimivat Ahjon taideportteina.

    Tutustu Ahjon aluekehityskuvaan (pdf).

  • Savio säilyy kotoisana kyläkaupunkina. Sen läpi kulkeva Saviontaival on kokemuksellinen taidereitti, joka kerää alueen asukkaat liikunnan, leikin, tapahtumien ja oleskelun pariin.

    Rakentamisen inspiraation lähteenä käytetään Savion vanhoja rakennuksia ja alueen omaleimaisuutta vahvistetaan tiiliarkkitehtuurilla. Eri kokoiset ja muotoiset ikkuna-aukot, tanskalaiset ruutuikkunat, ranskalaiset parvekkeet, terassit ja kotoisat sisäänkäynnit luovat alueelle omaleimaisuutta. Veistokselliset melukatokset tekevät pihoista tunnelmallisia.

    Tutustu Savion aluekehityskuvaan (pdf).

Tutustu brändioppaisiin

Kaupunki on laatinut aluekehitystöiden tueksi Keskustan, Savion, Länsi-Jaakkolan ja Ahjon alueille suunnittelun ja rakentamisen laatua ohjaavat brändioppaat. Oppaiden avulla ohjataan sitä, miten kehitettävien alueiden erityispiirteet näkyvät käytännön rakentamisessa. Oppaat sisältävät keinoja, joilla alueiden omaleimaisuutta voidaan korostaa.