Ilmasto ja ympäristö

Keravalla ilmasto- ja ympäristötyö on osa kaupungin arkea ja päätöksentekoa läpi koko organisaation. Keravalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja valintoihin kaupungissa.   

Kerava on sitoutunut eurooppalaisten kaupunginjohtajien kestävän ilmaston ja energian toimenpideohjelmaan (SECAP) ja sen myötä tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä kaupungin eri toimialojen, asukkaiden ja kumppaneiden kesken. 

Ilmastotyö näkyy kaikessa kaupungin toiminnassa: niin kaavoituksessa, liikkumisen ratkaisuissa, rakentamisessa kuin luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa.

  • Graafissa ovat Keravan päästölaskennan kehittyminen sektoreittain vuosien 2007-2035 välillä. Vuoden 2025 jälkeiset graafit ovat ennusteita.

    Kuvio 1. Päästökehitys Keravalla: Toteuma ja tavoite 2007–2035. Lähde: SECAP-laskenta.

    Graafissa kuvataan Keravan kaupungin päästöjen kehitys sektoreittain vuodesta 2007 vuoteen 2023 ja tavoite vuoteen 2035 saakka. Yksikkönä hiilidioksiditonni (t CO2-e).

    Luku on laskettu osana kuntien SECAP-laskentaa (SECAP, Sustainable Energy and Climate Action Plans). SECAP kunnat ovat kuntia, jotka sitoutuvat EU:n ja kansallisiin ilmastotavoitteisiin tekemällä oman toimintasuunnitelman.

    Graafin selitteet

      • Palvelurakennukset (vaaleansininen)

      • Asuinrakennukset (oranssi)

      • Yksityinen liikenne (harmaa)

      • Kaupungin omistamat rakennukset ja kiinteistöt (viininpunainen)

      • Joukkoliikenne (keltainen)

      • Kaupungin ajoneuvot (tummansininen)

      • Katuvalaistus (pinkki)

      • Päästötavoite (vihreä)

    Siirry katsomaan Päästöjen kehitys -pdf.

  • Päästöt asukasta kohti Keravalla

    Kuvio 2. Päästöt Keravalla asukasta kohti 2010–2035: Toteuma ja tavoite.

    Graafissa kuvataan päästöjen kehitys asukasta kohti vuodesta 2010 lähtien sekä hiilineutraalisuustavoitteen mukainen tavoite vuoteen 2035 mennessä. Yksikkönä hiilidioksiditonni (t CO2-e).

    Siirry Päästöjen kehitys asukasta kohti -graafiin (pdf).

  • Keravan päästöt sektoreittain

     Päästöjen jakauma 2023 Muutos vuodesta 2007
    Yksityinen liikenne47 prosenttia-25 prosenttia
    Asuinrakennukset31 prosenttia-37 prosenttia
    Palvelurakennukset17 prosenttia-43 prosenttia
    Kaupungin rakennukset4 prosenttia-27 prosenttia
    Katuvalaistus0,3 prosenttia-63 prosenttia
    Kaupungin ajoneuvot0,3 prosenttia+9 prosenttia
    Joukkoliikenne1 prosenttia-28 prosenttia
    päästöt yhteensä 2023 (t CO2-ekv) 100 402-41 prosenttia
    Tavoite vuodelle 2035 (t CO2-ekv) 34 000-80 prosenttia

  • Jokainen keravalainen voi vaikuttaa arkisilla valinnoillaan etenkin liikenteestä syntyviin päästöihin sekä vähentää asumiseen liittyvää energiankulutusta.   

    Viimeisimmän päästölaskennan mukaan Keravan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet merkittävästi, mutta työtä riittää edelleen. Suurimmat päästölähteet liittyvät liikkumiseen ja rakennusten energiankäyttöön.  

  • Ekotukitoiminta taas tukee henkilöstöä ympäristövastuullisessa arjessa, ja ympäristökasvatus vahvistaa kestävän elämäntavan ymmärrystä jo varhaisessa vaiheessa.

  • Kaupungin rakennuksissa ja palveluissa pyritään vähentämään energiankulutusta ja siirtymään puhtaampiin energiaratkaisuihin. Kerava onkin mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa (KETS).  

  • Kiertotalous tarkoittaa resurssien viisaampaa käyttöä – sitä, että tuotteet, materiaalit ja raaka-aineet pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Sen sijaan, että tavaroita käytetään ja heitetään pois, kiertotaloudessa korjataan, kierrätetään, ja jaetaan. Tavoitteena on vähentää jätettä ja säästää luonnonvaroja.

    Kiertotaloutta voidaan toteuttaa niin isossa mittakaavassa kuin pieninä tekoina jokaisen arjessa. Esimerkiksi rakentamisessa kiertotalous näkyy rakennusmateriaalien uusiokäyttönä, ja siihen liittyvät menetelmät ja osaaminen kehittyvät kovaa vauhtia.

    Arjessa kiertotaloutta voi toteuttaa käymällä kirjastossa, hyödyntämällä korjauspalveluita ja tarkastelemalla omia ostostottumuksia. Pienilläkin kierotalousteoilla edistetään luonnonvarojen riittävyyttä, ilmastotyötä sekä luonnon hyvinvointia.

  • Luonnon hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden sekä kaupunkivihreän lisäämisen edistäminen vaikuttaa vahvasti kaupungin viihtyisyyteen, kuntalaisten hyvinvointiin sekä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja ilmastonmuutoksen haittavaikutusten lieventämiseen. Luontokadon torjuminen on kaikkien yhteinen ja merkityksellinen tehtävä.

    Ympäröivästä luonnosta huolehtiminen ja kaupunginvihreän lisääminen on tärkeitä toimia, joihin jokainen voi osallistua. Luonnon hyvinvointia voidaan edistää pitämällä ympäristö siistinä ja roskista vapaana.

    Monimuotoisuutta taas edistetään torjumalla vieraslajeja sekä välttämällä yksitoikkoisten ja suljettujen alueiden luomista, kuten isoja nurmialueita tai asfalttikenttiä. Kaupunkivihreää voidaan lisätä niin kaupungin toimissa kuin yksityisillä pihoillakin. Vihreän lisäämisen lisäksi olemassa olevan kasvuston sekä etenkin puuston säilyttäminen on tärkeässä osassa.

Muualla verkkosivuillamme