Keravan Lukuviikko keräsi nimekkäiden kummien lukumuistoja

Keravan Lukuviikon kummit kertovat lukumuistoistaan ja lukukokemuksistaan.

Kansallista Lukuviikkoa vietetään 17.4.-23.4.2023. Lukuviikon kummeiksi valittiin keravalaisia tai Keravalla vaikuttavia henkilöitä: kapellimestari Sasha Mäkilä, säveltäjä ja kirjailija Eero Hämeenniemi sekä kaupunginjohtaja Kirsi Rontu. Kummit kertovat omista lukumuistoistaan sekä lukutottumuksistaan ja jakavat kirjavinkkejä suosikkikirjoistaan.

Säveltäjä Sasha Mäkilä

Kapellimestari Sasha Mäkilä

Kun olin pieni, vanhempani lukivat minulle paljon ääneen. Mieleeni on jäänyt erityisesti Tolkienin Hobitin alkuperäinen käännös Lohikäärmevuori, jossa on hieno Tove Janssonin kuvitus, ja Eduard Uspenskin lastenkirjat, kuten Krokotiili Gena ja Fedja-setä, kissa ja koira.

Lukemaan opin viisivuotiaana, ja luin sujuvasti jo paljon ennen koulun aloittamista. Pidin tuolloin erityisesti lapsille ja nuorille tehdyistä historiaa ja tiedettä käsittelevistä kirjoista, sekä antiikin mytologiasta. Isoäitini innostui lukuharrastuksestani niin, että lahjoitti minulle joulu- ja syntymäpäivälahjoiksi osa kerrallaan kokonaisen tietosanakirjasarjan.

Nuoruuden lukukokemuksia

Nuorena minulla oli erilaisia lukukausia, joille oli ominaista tietyn kirjoittajan tai genren ahmiminen. Muistan yhden kesäloman alussa kantaneeni kirjastosta täyden kassillisen Tarzan-kirjoja, joita aloin lukea kirjan tai kahden päivävauhdilla aikajärjestyksessä. Jos välistä puuttui kirja, keskeytin lukemisen, ja odotin, että löydän puuttuvan kirjan kirjastosta ja voin jatkaa luku-urakkaa.

Kymmenvuotiaana luin Tolkienin teoksen Taru Sormusten Herrasta, ja luokkatoverini huomasivat pian, kuinka kouluvihkojeni reunat alkoivat täyttyä örkeistä ja lohikäärmeistä. Seurauksena monet heistäkin tarttuivat tähän fantasiakirjallisuuden klassikkoon. Pidin myös kovasti Ursula Le Guinin Maameren tarinoista.

Lempigenreni oli tieteiskirjallisuus, ja luin kouluaikanani valehtelematta kaikki sen lajin kirjat Keravan kirjastosta, mukaan lukien Doris Lessingin vaativat, symboliset kirjat. Kun ne oli luettu, aloin kysellä kirjastonhoitajilta lukusuosituksia, ja minut ohjattiin klassikkokirjailijoiden, kuten Hermann Hessen ja Michel Tournierin pariin. Luin läpi myös kirjaston sarjakuvaosaston, jossa oli todella laadukas valikoima. Muistan nauttineeni Valerianista, Tarkastaja Ankardon seikkailuista, sekä Didièr Comesin ja Hugo Prattin sarjakuvista.

Ammattikirjallisuutta ja lukuprojekteja

Nykyään luen enimmäkseen ammattikirjallisuutta musiikin ja historian alalta, ja kaunokirjallisuus on jäänyt taka-alalle. Minulla on kyllä edelleen lukuprojekteja, kuten kaikkien August Strindbergin teosten lukeminen. Hän kirjoittaa omaelämäkerrallisissa teoksistaan taiteilijaelämästä 1800-luvun lopun Ruotsissa mielenkiintoisesti ja koskettavasti. Luen myös mielelläni 1900-luvun alun kotimaista kirjallisuutta, kuten L. Onervaa.

Uusien kirjojen suhteen olen riippuvainen ystävieni lukusuosituksista – esimerkiksi Hannu Rajamäen Kvanttivaras-trilogian löysin sitä kautta. Luen kaunokirjallisuutta myös englanniksi. Jos on kielitaitoa, kannattaa aina lukea kirjoja myös niiden alkukielellä. Tieteiskirjallisuudesta haluaisin mainita erikseen yhden suosikkini, Cordwainer Smithin novellikokoelman Planeetta nimeltä Shajol. Se herätti aikoinaan paljon ajatuksia.

Lukemisesta

Lukeminen on mielestäni yksi parhaista harrastuksista mitä voi olla. Hyvän kirjan parissa sitä helposti uppoutuu tunneiksi aivan uuteen maailmaan ja mielikuvitus lähtee lentoon. Minulle ainoa oikea kirja on perinteinen paperinen, jota voi pitää kädessä ja selailla, ja jonka sivuja voi lukea omaan tahtiin ja palata taaksepäin, jos ei jotain asiaa ensi lukemalla ymmärtänyt. Äänikirjoja kuuntelen hyvin harvoin, mutta hyvin dramatisoituja kuunnelmia, kuten vaikkapa Maata etsimässä tai Knalli ja sateenvarjo kuuntelen mielelläni. Sitä vastoin jos joku suostuu lukemaan minulle ääneen kirjaa tai vaikkapa runoja, olen aivan myyty.

Kirjailija, säveltäjä Eero Hämeenniemi

Säveltäjä ja kirjailija Eero Hämeenniemi

Eero vastasi haastattelupyyntöömme Italiasta käsin.

Lapsuuden lukumuistoja

Äitini luki aina. Hän myös piti kirjaa lukemastaan, ja olen laskenut, että hän ehti lukea noin sata kirjaa vuodessa vielä kahdeksankymppisenäkin. Hän luki myös meille lapsilleen. Erityisesti muumikirjat olivat perheemme suuria suosikkeja. Mieleeni ovat jääneet myös Huovisen Havukka-ahon ajattelija ja monet Anni Swanin nyyhkytarinat.

Nykylukemisto on laajaa ja monenlaista

Omien kirjoitustöitteni takia luen paljon tietokirjallisuutta, tällä hetkellä lähinnä italiaksi ja teoksia, jotka kertovat eteläisimmän Italian historiasta ja nykyisyydestä. Pidän kovasti myös kaunokirjallisuudesta, mutta luen sitä juuri nyt aika harvakseltaan. Myös muistelmia olen lukenut, erityisesti mieleen ovat jääneet Amartya Senin muistelmateos ’Home in the World’ ja Maija Liuhdon ’Toimittajana Kabulissa’.

Kirjavinkkejä

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta. Like, 2022.

Tämä kirja on kiehtova lukukokemus, koska siinä kirjoittajan vahva tietopohja biologiasta, eläintieteestä ja aika monesta muustakin asiasta yhdistyy saumattomasti hänen intohimoiseen rakkauteensa koiriin, eläimiin ja elämään yleensäkin sen kaikissa
muodoisssa. Tieto ja tunne kohtaavat kirjassa ainutlaatuisella tavalla.

Antonio Gramsci: Vankilavihkot, valikoima 1, Kansankulttuuri 1979, valikoima 2, Kansankulttuuri 1982. (Guaderni del Carcere, it.)

Italialainen marxilainen filosofi Antonio Gramsci kirjoitti vankilavihkonsa viruessaan tyrmässä Mussolinin valtakaudella. Niissä hän kehitti omaperäisen poliittisen filosofiansa, jonka vaikutus ei rajoitu vain vasemmistolaiseen politiikkaan, vaan ulottuu muun muassa kulttuuritutkimuksen ja post-kolonialistisen tutkimuksen alueille. Mussolinin tarkoitus oli ”estää noita aivoja toimimasta kahdenkymmenen vuoden ajan”, mutta hän epäonnistui pyrkimyksessään. En ole noita suomenkielisiä kokoelmia lukenut, mutta ainakin alkuperäiset tekstit ovat minusta hyvin vaikuttavia.

Olli Jalonen: Stalker-vuodet, Otava 2022.

Pidän Jalosen kirjoista. Stalker-vuodet piirtää kiehtovan kuvan lähimenneisyyden poliittisista virtauksista ja demokratian ja totalitarismin välisestä taistelusta, ja ihmisestä, joka puoli huomaamattaan ajautuu kamppailun väärälle puolelle. Lopuksi tarina laajenee pohtimaan tietojen keräämisen ja urkinnan vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa.

Tara Westover: Opintiellä, Tammi 2018.

Tara Westoverin kirja kertoo tarinan siitä, miten nuori nainen pystyy nousemaan kotinsa äärimmäisen taantumuksellisesta ja väkivaltaisesta ympäristöstä askel askeleelta kohti tohtorintutkintoa englantilaisessa huippuyliopistossa. En suosittele kirjaa kovin herkille lukijoille sen sisältämän väkivallan takia.

Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu

Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu

Kirsi lukee rentoutuakseen kevyitä dekkareita ja muistelee lapsuuden iltasatuja.

Milloin ja miten opit lukemaan?

Koulussa ensimmäisellä luokalla. Toki sitä ennen osasin jo tavata.

Onko sinulle luettu lapsena esimerkiksi iltasatuja?

Minulle on luettu paljon iltasatuja, mikä rikastutti mielikuvitustani.

Mitkä kirjat olivat suosikkejasi lapsena ja nuorena?

Suosikit olivat Gulla Gulla- ja ystäväni isoäidin kirjoittamat Anna-sarja sekä Lotta-kirjat.

Millaiset lukutottumukset sinulla on nykyään?

Luen aina, kun löydän siihen aikaa. Lukeminen on hyvä tapa rentoutua. Mieheni Mika ostaa minulle aina kirjan lahjaksi juhlapäivinä.

Millaisista kirjoista pidät?

Tällä hetkellä pidän erityisesti dekkareista, jotka ovat tarpeeksi kevyitä lukea väsyneenäkin.

Keravan lukuviikon ohjelma

Tutustu ohjelmaan Keravan verkkosivuilla.

Tutustu ohjelmaan kaupungin tapahtumakalenterissa