Suomalainen yhteiskunta tutuksi omalla kielellä
Yhteiskuntaorientaatio auttaa Suomeen muuttaneita tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytämään tarvitsemansa palvelut uudessa kotikaupungissaan. Keravalla on järjestetty yhteensä kuusi yhteiskuntaorientaatiokurssia vuoden 2025 alussa voimaan tulleen kotoutumislain uudistuksen jälkeen.
Miten Suomessa haetaan töitä? Mistä Keravalla saa apua erilaisissa elämäntilanteissa? Näitä ja monia muita käytännön kysymyksiä käsitellään yhteiskuntaorientaatiossa.
Keravalla kurssit järjestetään yhteistyössä kaupungin kansainvälisyyspalveluiden, työllisyyspalveluiden sekä Keravan Opiston kanssa.
Seitsemänkymmentä tuntia tietoa ja keskustelua
Yhteiskuntaorientaatio ei tarkoita pelkästään luokkahuoneessa istumista. Keravalla 70 tunnin kokonaisuuteen kuuluu opetuksen lisäksi keskusteluja, tietovisoja, pelejä, vierailuja ja eri alojen asiantuntijoiden tapaamisia.
Kurssilla käsitellään muun muassa suomalaista arkea ja kulttuuria, työtä, asumista, opiskelua, perhe-elämää, terveyttä ja hyvinvointia sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia.
Englanninkielisen yhteiskuntaorientaation kouluttaja Li Sze Chew:n mukaan erityisesti suomalainen työelämä kiinnostaa osallistujia. Työnhaku, työlainsäädäntö ja työpaikkakulttuuri herättävät paljon keskustelua. Myös terveyspalveluista ja Keravan paikallisista palveluista halutaan tietää lisää.
Suomalaisessa arjessa osallistujia saattavat puolestaan yllättää esimerkiksi hiljaisuus, yksityisyyden kunnioittaminen, itsenäisyys ja luottamus toisiin ihmisiin.
Yhteinen kieli madaltaa kynnystä kysyä
Yhteiskuntaorientaatiokurssit toteutetaan henkilön omalla äidinkielellä tai muutoin hänen hyvin osaamallaan kielellä. Chew:n vetämät ryhmät on toteutettu englanniksi. Yhteisen kielen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun käsitellään monimutkaisia asioita, kuten lainsäädäntöä tai suomalaisia palvelujärjestelmiä.
Opetuksessa käytetään selkeää englantia, mutta samalla tutustutaan keskeisiin suomalaisiin käsitteisiin, kuten työvoimakoulutukseen ja työehtosopimukseen eli TES:iin. Tutulla kielellä osallistujien on helpompi kysyä, keskustella ja jakaa omia kokemuksiaan.
-Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan. Kursseilla voi kysyä mitä tahansa ilman pelkoa tuomitsemisesta tai ennakko-oletuksista, Chew kuvailee.
Kerava tulee tutuksi käytännössä
Tärkeä osa yhteiskuntaorientaatiota on omaan kotikaupunkiin tutustuminen. Kurssilla käydään läpi Keravan palveluja, työ- ja opiskelumahdollisuuksia ja harrastuksia. Osallistujat tapaavat myös paikallisia toimijoita esimerkiksi Nikkarinkruunusta. Kurssien aikana järjestetään retkiä ja vierailuita on tehty esimerkiksi Keravan kaupungintalolle.
Tavoitteena on, että osallistujat tietävät kurssin jälkeen paremmin, mistä löytää tarvitsemansa palvelut ja kenen puoleen eri tilanteissa voi kääntyä. Samalla osallistujat saavat tietoa ja käytännön neuvoja, joiden avulla arjessa on helpompi toimia itsenäisesti.
Kurssi vahvistaa tunnetta siitä, ettei ole yksin
Osallistujat ovat kiittäneet erityisesti asioiden selkeää käsittelyä ja käytännöllistä tietoa. Chew:lle erityisen mieleenpainuvia ovat olleet palautteet siitä, että osallistujat ovat saaneet lisää itsevarmuutta ja tietävät, etteivät ole yksin uuteen maahan asettumisen kanssa.
Chew kertoo oppivansa itsekin jokaiselta ryhmältä uutta. Kurssit näyttävät, miltä suomalaiset järjestelmät ja palvelut näyttävät sellaisen ihmisen silmin, joka kohtaa ne ensimmäistä kertaa.
Kotoutuminen on hänen mukaansa kaksisuuntainen prosessi.
-Se vaatii uudelta tulokkaalta avoimuutta, mutta yhtä lailla paikalliselta yhteisöltä ja kunnalta vastaanottavuutta ja tukea. Tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisimman hyvät eväät rakentaa itsenäistä ja turvallista elämää Keravalla.
Lisätietoja
Kansainvälisyyspalveluiden toiminnasta ja yhteiskuntaorientaatiosta kaupungin verkkosivuilta: Kansainvälisyyspalvelut.