Koulujen sisäilmakyselyiden tulokset valmistuneet: kokonaisuutena oireilu tavanomaisella tasolla

Kaupunki toteutti helmikuussa 2019 sisäilmakyselyt kaikissa Keravan kouluissa. Kyselyissä saadut tulokset antavat luotettavan kuvan oppilaiden ja henkilöstön kokemuksista koulujen sisäilmasta Keravalla.

​Kaupunki toteutti helmikuussa 2019 sisäilmakyselyt kaikissa Keravan kouluissa. Kyselyissä saadut tulokset antavat luotettavan kuvan oppilaiden ja henkilöstön kokemuksista koulujen sisäilmasta Keravalla: muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta oppilaille suunnatun kyselyn vastausprosentti oli 70 ja henkilöstölle suunnatun kyselyn 80 prosenttia tai enemmän.

Työterveyslaitoksella työskentelevän sisäilmaongelmiin ja kyselyihin perehtyneen lääkärin mukaan valtakunnallisesti vertailtaessa sisäilmasta johtuva oireilu on Keravalla tavanomaisella tasolla. Meluhaittoja sen sijaan koetaan usein, mikä on normaalia kouluympäristössä. Lääkärin mukaan henkilökunnan ja oppilaiden kokemuksissa oireilusta ja sisäilmahaitoista oli eroja koulujen välillä ja samassa koulussa eri rakennukset nousivat esille henkilöstön ja oppilaiden vastauksissa: selkeimmin oppilaiden vastauksissa nousivat koettujen sisäilmaongelmien suhteen esiin Lapilan ja Jaakkolan koulut ja henkilöstön vastauksissa Savion koulu.

Sisäilmakyselyssä saadut vastaukset tukevat kaupungin jo tunnistamia sisäilmakohteita, joissa on lähiaikoina tehty kuntotutkimuksia ja korjauksia kuntotutkimusten tulosten perusteella tai suunniteltu tutkimustulosten mukaisia korjaustoimenpiteitä ja -aikatauluja tuleville vuosille.

Osana koulujen sisäilmaolosuhteiden seurantaa ja ennakointia kaupunki toteuttaa vastaavanlaiset kyselyt uudestaan muutaman vuoden kuluttua.

Sisäilmakyselyssä henkilöstö ja oppilaat kertovat kokemuksistaan

Sisäilmakyselyssä kysytään henkilöstön ja oppilaiden kokemuksia sisäilman laadusta ja sisäilmaoireista. Henkilöstön kohdalla tuloksia vertaillaan kansalliseen vertailuaineistoon. Oppilaiden kohdalla tuloksia vertaillaan kansalliseen vertailuaineistoon sekä arvioidaan ovatko koetut oireet tavanomaisella tai tavanomaisesta poikkeavalla tasolla vertailuaineistoon nähden.

Kyselyssä saatuja tuloksia tulkittaessa on muistettava, että tulkintoja mahdollisesta sisäilmaongelmasta tai sen aiheuttajista ei voi tehdä pelkästään kyselyn yhteenvedon tai yksittäisen koulun tulosten perusteella eikä oirekyselyjen tulosten perusteella koulurakennuksia voida jakaa selkeästi “sairaisiin” ja “terveisiin” rakennuksiin.

Henkilöstöltä sisäilmakyselyssä kysyttiin kokemuksia sisäilman laadusta 13 eri tyyppisen olosuhdetekijän avulla. Sisäilmaongelmiin ja kyselyihin perehtyneen lääkärin mukaan sisäilman laadussa henkilöstö koki eniten olosuhdehaittoja Savion, Lapilan, Jaakkolan ja Killan kouluissa, ja vähiten haittaa Ali-Keravan, Kurkelan, Sompion ja Ahjon kouluissa. Erityyppisiä sisäilmaoireita suhteessa vertailuaineistoon opetushenkilökunta koki eniten Lapilan, Kalevan, Savion ja Jaakkolan kouluissa, ja vähiten Ali-Keravan, Sompion, Ahjon ja Killan kouluissa.

Oppilailta sisäilmakyselyssä kysyttiin kokemuksia sisäilman laadusta alakouluissa kuuden ja yläkouluissa 13 eri tyyppisen olosuhdetekijän avulla. Sisäilmaongelmiin ja kyselyihin perehtyneen lääkärin mukaan sisäilman laadussa oppilaat kokivat kokonaisuudessaan enemmän olosuhdehaittoja verrattuna muihin suomalaisiin kouluihin Lapilan ja Jaakkolan kouluissa ja hieman enemmän Sompion yläkoululaisten keskuudessa. Muissa kouluissa kokemus sisäympäristön laadusta oli tavanomaista. Erityyppisissä sisäilmaoireissa oppilaiden oireilu valtakunnalliseen aineistoon verrattuna oli kokonaisuudessaan tavanomaista yleisempää Lapilan koulussa ja hieman tavanomaista yleisempää Kalevan koulussa. Muissa kouluissa oireilu oli kokonaisuudessaan tavanomaisella tasolla.

Sisäilmakyselyt auttavat sisäilman laadun ja sisäilmaoireiden arvioinnissa ja seurannassa

Sisäilmakyselyitä voidaan käyttää apuna arvioitaessa ja seurattaessa rakennusten ja tilojen koettua sisäilman laatua ja mahdollisia sisäilmasta johtuvia oireita, mutta ensisijaisesti sisäilman laadun arviointi perustuu teknisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Sisäilmakyselyiden tuloksia tulkitsee aina sisäilman aiheuttamiin oireisiin perehtynyt lääkäri.

“Sisäilmakyselyiden tuloksia tulee aina tarkastella yhdessä rakennuksista ja tiloista tehtyjen kuntotutkimuksiin kuuluvien teknisten selvitysten ja tutkimusten kanssa”, kertoo Keravan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell. “Henkilöstölle suunnatussa kyselyssä esiin nousseessa Savion koulussa ei kuntotutkimuksia oltu vielä ennen kyselyä tehty, mutta nyt tutkimuksia tehdään osana koulukiinteistön ylläpidon pitkän tähtäimen suunnitelmia.”

Syksystä 2018 alkaen kaupunki on teettänyt kuntotutkimuksia kuudessa koulussa.

“Muissa kyselyssä esille tulleissa kouluissa tekniset tutkimukset ovat jo valmistuneet. Tutkittuihin kouluihin on myös jo tehty kiireellisempiä sisäilmaa parantavia korjauksia ja niihin on tulossa lisää korjaustoimenpiteitä”, Lignell jatkaa. “Jaakkolan koulussa tutkimukset ja niissä havaitut välttämättömät korjaustarpeet on tehty jo aikaisemmin ja nyt sisäilmaolosuhteita seurataan jatkuvatoimisesti. Sisäilmakyselyssä mukana olleista olosuhdetekijöistä Jaakkolan koulussa koettiin haittaa henkilöstön mukaan tunkkaisuudesta ja riittämättömästä ilmanvaihdosta sekä oppilaiden osalta kuumuudesta. Sompion oppilaiden vastauksissa nousi esille kylmyys. Saadun palautteen johdosta kiinteistönhoito huolehti koulujen lämpötilojen säädöstä talvikaudella.”

Henkilökunnan kyselyn toteutti Työterveyslaitos (TTL) ja oppilaiden kyselyn Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yhteenvedon molempien kyselyiden tuloksista toteutti TTL.

Tutustu henkilöstön ja oppilaiden kyselyn yhteenvetoraportteihin sekä koulukohtaisiin tuloksiin: