Unelmien Keravanjoki – kuntien yhteinen visio

Keravanjoki on tärkeä ja merkityksellinen keravalaisille ja lähellä kaupunginjohtaja Kirsi Ronnun sydäntä. Sen vuoksi Rontu suostui Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtajan pyyntöön lähteä Keravanjoki kuntoon! -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi.

”Keravan kaupungin strategisena tavoitteena on rakentaa ekologisesti kestävää Keravaa ja ylläpitää sekä vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Jotta saamme rakennettua Keravanjoesta ilmiön, josta lastenlapsemmekin voivat iloita, tarvitsemme jokiyhteisön, joka koostuu luottamushenkilöistä, kunnan ja valtion toimijoista, eri yhteisöjen asiantuntijoista ja alan yrityksistä”, Rontu painottaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeristä Keravanjoki-kummi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toi tilaisuuteen videotervehdyksen, jossa hän kertoi, miten valtio tekee monia toimia virtavesien ennallistamiseksi. Keravanjoki virtaa kuuden eri kunnan läpi, minkä vuoksi joen kunnostamiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä.

”Keravanjoella on tärkeä rooli virkistyskäytössä, ja joen kunnostaminen vahvistaa kuntien vetovoimaa”, Multala kiteytti ja kertoi toimivansa todella mielellään Keravanjoki-hankkeen kummina.

Intohimona Keravanjoki – kaikki mukaan yhteiseen hankkeeseen

Jokitalkkarina tunnettu Oula Tolvanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä piti tilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän kertoi intohimostaan Keravanjokeen ja erityisesti vaelluskalojen elinolosuhteiden edistämiseen.

Tolvanen arveli monien pitävän Keravanjoen laatua heikkona. Keravanjoessa on kuitenkin valtava potentiaali niin virkistysalueena kuin kalojen vaelluspaikkana, minkä vuoksi on tärkeää, että kaikki päättäjät lähtevät mukaan yhteiseen Keravanjoki-hankkeeseen.

Tulevaisuuden Keravanjoki – asumista työtä ja vapaa-aikaa vuonna 2080

Tulevaisuuden asuminen asiantuntija Kimmo Rönkä lähestyi puheenvuorossaan Keravanjokea tulevaisuuden visiosta käsin ja antoi päättäjille paljon ajattelemisen aihetta. Jotta osaamme toimia tulevaisuudessa, meidän on toimittava nyt oikealla tavalla.

Rönkä korosti, että tulevaisuutta ei tehdä menneisyyttä jatkamalla, vaan tarvitsemme muutosta ja uusia käsitteitä. Luonnon monimuotoisuus on tulevaisuuden asumisen näkökulmasta äärettömän tärkeää ja sen eteen on tehtävä systemaattisesti töitä.

”Yksi kunta ei voi ratkaista Keravanjoen tulevaisuutta, vaan siihen tarvitaan kuntayhteisö”, Rönkä painotti.

Miten tästä eteenpäin?

Keravan kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Samuli Isola johdatteli kutsuvieraat keskusteluun luottamushenkilöiden roolista yhteistyön edistämiseksi, mikä on keskeisessä roolissa vesiensuojelussa. Isolan mukaan tarvitsemme Keravanjoen kehittämiselle yhteisen tiekartan, jota viedään eteenpäin erilaisissa toimielimissä ja suunnitelmissa.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan puheenjohtaja Merja Vikman-Kanerva korosti puheenvuorossaan sitä, että joen ranta-alueiden kaavoitus on yksi tärkeä tekijä Keravanjoen laadun parantamisessa. Kuntien kaavoitusprosesseissa tarvitaan kaavoituksen ja ympäristöviranomaisen välistä tiivistä yhteistyötä sekä luontoarvojen huomioimista. Vaikutusta on myös sillä, miten kunnat huomioivat rakennusjärjestyksessä ja ympäristösuojelumääräyksissä vesistöjen rannoille rakentamisen.

Keskusteluissa korostui lähikuntien ja eri sidosryhmien vahva halu tiivistää yhteistyötä.

Esimerkiksi Tuusulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuija Reinikainen piti erittäin tärkeänä sitä, että Tuusulan kunta on aktiivisesti mukana Keravanjoen kehittämisessä.

Tilaisuuden tallenne katsottavissa YouTubesta

Keravanjoki kuntoon! -tilaisuus striimattiin ja tallenne on katsottavissa verkossa kahden viikon ajan.