Keravanjoen tulevaisuus maisema-arkkitehdin näkökulmasta
Aalto-yliopiston diplomityö on rakentunut vuorovaikutuksessa keravalaisten kanssa. Tutkielma avaa kaupunkilaisten toiveita ja kehittämisideoita Keravanjokilaakson suhteen.
Maisema-arkkitehdiksi valmistuneen Heta Pääkkösen lopputyö on kiinnostavaa luettavaa. Pääkkönen teki tutkielman Aalto-yliopistossa tilaustyönä Keravan kaupunkikehityspalveluille, jossa hän työskenteli opiskeluaikanaan. Maisema-arkkitehdin tutkintoon kuului erityisesti maisemasuunnitteluun ja ekologiaan sekä kaupunkisuunnitteluun liittyviä opintoja.
Osallistaminen maisema-arkkitehdin suunnittelutyön keskiössä
Pääkkönen keräsi aineistoa tutkielmaansa osallistamalla keravalaisia. Osallistamisen kautta piirtyy näkyviin se, millaisena tilana kaupunkilaiset kokevat Keravanjokilaakson, ja millaisena he näkevät jokilaakson tulevaisuuden. Lisäksi työ kartoittaa sitä, millaisia asioita tulisi asukkaiden mielestä ottaa huomioon alueen suunnittelussa, ja mitä toimintoja keravalaiset toivovat joen varteen.
Osallistaminen toteutettiin kaksiosaisesti.
Asukkaille avattiin paikkatietopohjainen Keravanjoki-kysely syksyllä 2023. Verkkokyselyssä asukkaat pääsivät kertomaan mielikuvia, muistoja, ajatuksia ja mielipiteitä liittyen Keravanjokeen ja joen ympäristön suunnitteluun. Kyselyn lisäksi Pääkkönen järjesti asukkaille kaksi kävelykierrosta Keravanjoen varteen.
Asukkaiden kanssa käyty vuorovaikutus tuo arvokkaan näkökulman tutkielmaan. Työssä esitetyt ideat eivät perustu vain maisema-arkkitehdin havaintoihin ja kokemuksiin, vaan ne ovat rakentuneet vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa.
”Yksi työn keskeinen teesi onkin se, miten maisema-arkkitehti voi hyödyntää osallistamista osana omaa suunnitteluprosessiaan”, Pääkkönen kiteyttää.
Keravanjoki on monelle tärkeä maisema, jonka kehittämisessä kaupunkilaiset haluavat olla mukana
Iso osa tutkimukseen osallistuneista koki Keravanjoen itselleen rakkaaksi ja tärkeäksi maisemaksi, jonka virkistyspotentiaali on jäänyt kaupungilta hyödyntämättä. Jokivarren kauneimmaksi paikaksi nimettiin Kivisilta.
Jokeen liittyvät luontoarvot ja luonnon säilyminen herättivät keskustelua. Erityisen paljon toiveita tuli siitä, että joen varren saavutettavuutta parannettaisiin, jotta sinne olisi vaivatonta tulla eri puolilta kaupunkia. Joen varrelle toivottiin myös levähdys- ja oleskelupaikkoja.
Diplomityössä hahmotellaan Keravanjokilaakson ideasuunnitelmaa
Pääkkönen esittää diplomityön suunnitelmaosiossa maisema-analyysin ja osallistamisen pohjalta syntynyttä Keravanjokilaakson ideasuunnitelmaa ja sitä, miten osallistaminen on vaikuttanut suunnitteluun. Työn lopussa on ideasuunnitelmakartta ja suunnitelmaselostus.
Suunnitelmassa käsitellään muun muassa joenvarsireittejä ja ideoidaan joen varteen uusia toimintoja asukkaiden ajatusten pohjalta. Yksittäisiä ideoita tärkeämpänä nousee kuitenkin esille se, miten merkityksellinen Keravanjoki on asukkaille.
”Merkityksellisyyttä todistaa jo sekin, että sateisena ja syksyisenä arki-iltapäivänä mutaista joenrantaa tallusti kanssani toistakymmentä keravalaista, jotka halusivat saada äänensä kuuluviin heille tärkeän maiseman tulevaisuutta pohdittaessa”, Pääkkönen toteaa.
Pääkkösen diplomityö on luettavissa kokonaisuudessaan Aaltodoc-julkaisuarkistosta.