Kerava valmistelee organisaatiomuutosta – tavoitteena vahva ja elinvoimainen kaupunki

Kunnat kokivat viime vuonna suuren muutoksen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut siirtyivät hyvinvointialueille. Keravan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat työntekijät siirtyivät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023.

Hyvinvointialueuudistus muutti kaupungin toimintaympäristöä, minkä vuoksi päättäjien on ollut välttämätöntä tarkastella Keravan toimintaa uusin silmin. Kuluvan strategiakauden 2021–2025 keskeisenä tavoitteena on turvata Keravan toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa taloudelliset reunaehdot huomioiden.

Kunnat ovat kovilla kasvavien hyvinvointihaasteiden edessä nuorten pahoinvoinnin lisääntyessä, väestön ikääntyessä ja hoivasuhteen heikentyessä. Maailmantilanteen epävarmuus ja taloussuhdanteiden heikentyminen vaikuttavat myös monella eri tavalla kuntakentän toimintaan.

“Keravan kaupungin on välttämätöntä reagoida käynnissä oleviin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kuntakentän muutoksiin. Meille kaikille on tärkeää, että Kerava kehittyy entistä elinvoimaisemmaksi kaupungiksi, jonne uudet yritykset haluavat investoida, jossa yritykset ja palveluntarjoajat pysyvät, ja jossa kaupunkilaiset viihtyvät ja voivat hyvin”, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Pyykkölä kiteyttää.

Sote-uudistuksen jälkeinen Kerava on erilainen kaupunki kuin ennen. Uudessa tilanteessa korostuvat osallistaminen, verkostojen hyödyntäminen ja erilaiset kumppanuudet.

Organisaatiomuutoksen tavoitteet

Organisaatiomuutoksen tavoitteena on se, että Kerava on vahva ja itsenäinen kaupunki, joka pärjää kumppaneidensa kanssa muuttuneissa olosuhteissa. Tavoitteena on tuottaa keravalaisille hyvinvointia ja laadukkaita palveluita, jotta kuntalaisten arki olisi onnellista ja sujuvaa.

Millainen Uusi Kerava on?

Organisaatiomuutoksen jälkeen Uusi Kerava on:

• Asukaslähtöinen. Palvelut suunnitellaan ja tuotetaan tehokkaasti asukkaiden näkökulmasta.
• Houkutteleva työnantaja. Keravan kaupunki arvostaa ja pitää huolta henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista.
• Itsenäinen. Kerava pystyy itse määrittelemään toimintansa ja valitsemaan, millaisten kumppaneiden ja verkostojen kanssa se toimii.
• Tasapainoinen. Kerava tunnetaan hyvin hoidetusta taloudesta. Kaupungin talous on vahvalla pohjalla, jolloin kunnallisveroprosentti voidaan pitää maltillisena.
• Vahva. Kerava on elinvoimainen ja houkutteleva paikka asua ja yrittää.

Organisaatiomuutoksella on vaikutusta kaupungin työntekijöihin

Osana Uusi Kerava -organisaatiomuutosta henkilöstö- ja työllisyysjaosto tulee esittämään kaupunginhallitukselle, että Keravan kaupunki käynnistää koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn.

“Ymmärrän, että yhteistoimintamenettely on asia, joka herättää huolta ja epävarmuuden tunteita kaupunkilaisten ja erityisesti kaupungin työntekijöiden mielissä. Pyrin huolehtimaan siitä, että työntekijät tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi tässä haastavassa tilanteessa ja löydämme yhdessä keskustellen kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun”, kaupunginjohtaja Kirsi Rontu toteaa.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että yhteistoimintamenettely käynnistetään tuotannollisin ja taloudellisin perustein yhteistoimintalain, laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella 449/2007 4 ja 5 §:ien, mukaisesti.

Yhteistoimintalain mukaan neuvotteluissa voidaan harkita lomautuksia, määräaikaisten palvelusuhteiden päättymistä, luonnollisen poistuman hyödyntämistä, osa-aikaistamisia, irtisanomisia, toimintojen uudelleen organisointia tai palveluiden ulkoistamista.

”Emme tavoittele organisaatiomuutoksella lomautuksia tai irtisanomisia, ja olemme sen myös kertoneet henkilöstöllemme. Kuntapalvelut säilyvät, vaikka nykyisiin tehtävänkuviin ja vastuunjakoihin voi olla tulossa muutoksia”, va. henkilöstö- ja talousjohtaja Katja Immonen täsmentää.

Mitä yhteistoimintamenettely tarkoittaa käytännössä?

Yhteistoimintamenettely koskee koko kaupungin henkilöstöä, ja neuvottelut on määrä käynnistää heti, kun kaupunginhallitus on tehnyt asiasta päätöksen kokouksessaan. Yhteistoimintaneuvottelujen on arvioitu päättyvän kesäkuussa 2024.

Neuvottelut toteutetaan työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken.

Yhteistoimintaneuvotteluiden puheenjohtajana toimii va. henkilöstö- ja talousjohtaja Katja Immonen. Työnantajan edustajina toimivat Immosen lisäksi kaupunginjohtaja Kirsi Rontu (kaupunginjohtajan esikunta) sekä va. toimialajohtajat Erkki Vähätörmä (tekniikan toimiala), Anne Hosio-Paloposki (vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimiala) ja Hannele Koskinen (kasvatuksen ja opetuksen toimiala).

Työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet: Tuomo Suihkonen (JUKO), Merja Sairanen (JHL), Jonna Vilenius (Tehy), Laura Nyholm (SuPer), Elisa Koivuluoma (KTN) ja Riitta Oinonen (JYTY). Neuvotteluiden sihteerinä toimii palvelussuhdepäällikkö.

Kaupungin pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat olleet Keravan kaupungin kaikkien toimialojen johtoryhmien jäseniä 12.2.2024 alkaen. Johtoryhmätyöskentelyn tavoitteena on tuoda henkilöstön näkökulma esiin ja lisätä henkilöstön osallisuutta kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa.

“Me henkilöstön edustajat pystymme onneksi vaikuttamaan johtoryhmätyöskentelyn kautta siihen, että henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan koko muutosprosessin ajan. Pyrimme pitämään huolta siitä, että työilmapiiri säilyy hyvänä ja ihmisistä on mukavaa lähteä aamulla töihin”, JUKOn pääluottamusmies Tuomo Suihkonen sanoo.

Milloin Uusi Kerava on valmis?

Tavoitteena on, että Uuden Keravan mukainen organisaatiorakenne astuu voimaan ja uuden mallin mukaiset toiminnot otetaan käyttöön 1.1.2025.

Lisätiedot

Keravan kaupungin va. henkilöstö- ja talousjohtaja Katja Immonen, katja.immonen@kerava.fi, 040 318 2255