Lapilan kartano

Lapilan kartano_2016_etupiha.jpg
Lapilan kartano sijaitsee Keravalla, Lapilan kaupunginosassa. Kartanoa on mahdollista vuokrata erilaisia perhejuhlia, kokouksia ja yritystilaisuuksia varten ympäri vuoden. Kesällä kartanossa toimii kesäkahvila.

Toukokuusta elokuun loppuun aukiolevassa Lapilan kahvilassa tarjoillaan arkipäivisin keittolounas sekä salaattibuffet klo 11-14. Lisäksi kahvilan vitriinistä löytyy leivonnaisia ja kakkuja on mahdollista tilata myös kotiin.

 

Kartanon tilojen vuokraaminen

Lapilan kartano
Yksityistilaisuuksia varten Lapilan kartano on varattavissa ympäri vuoden. Kesällä 7.5.-31.8. kartanon voi kuitenkin varata vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Varaukset tehdään varauskalenterin avulla. Kalenterista näet vapaana olevat varausvaihtoehdot. Varauksen voi tehdä joko koko päiväksi tai lyhyemmäksi ajaksi, jolloin samalle päivälle mahtuu useampi varaus.

 

Kartanon kabinetti
Arkipäivinä Lapilan kahvilan aukioloaikoina kartanolta voi varata alakerran kabinetin, johon mahtuu max. 26 henkilöä. Kabinetin varaukset tehdään varauskalenterin avulla, josta näet vapaana olevat varausvaihtoehdot. Kabinetin voi varata joko koko päiväksi tai lyhyemmäksi ajaksi, jolloin yhdelle päivälle mahtuu useampi varaus. Varausta tehdessä on oltava yhteydessä myös Lapilan kahvilaan, sillä kabinetin vuokrasopimus allekirjoitetaan kahvilan kanssa.


Kartanon yläkerran aula ja WC-tilat ovat vuokraajien käytettävissä, mutta kartanon huoneita ei voi varata.

 

Vuokraushinnat

Lapilan kartano:

  • pe, la tai su (klo 8-24): 550 euroa
  • tuntivuokra pe, la tai su: 80 euroa/h
  • ma, ti, ke tai to (klo 8-24): 400 euroa
  • tuntivuokra ma, ti, ke ja to: 50 euroa/h

Kartanon kabinetti 7.5.-31.8.:

  • tuntivuokra ma, ti, ke, to tai pe (klo 8-19): 10 euroa/h


Kaikki vuokrat sisältävät 24% arvonlisäveron.

Pidempiaikainen käyttö, esimerkiksi yli viikkoa kestävät kokopäiväkoulutukset, hinnoitellaan erikseen.

 

Vuokrattavat tilat

 


  • Istumapaikkoja löytyy yhteensä noin 50 + sohvapaikat.
  • Keittiöstä löytyy ammattikäyttöön: kahvinkeitin, liesi, uuni, astianpesukone, jääkaappi ja viileä kaappi.
  • Lapilan kartano on pinta-alaltaan noin 160-170 m2/kerros, eli yhteensä noin 320-340 m2.
  • Kartanossa on piano, jota saa käyttää. Pianot viritetään keskimäärin kerran vuodessa. Jos asiakas haluaa ylimääräisen virityksen, maksaa hän sen itse. Muita musiikkivälineitä ei ole.
  • Kokousvierailla on käytössään dataprojektori ja valkokangas.
  • Kesällä juhlavieraat voivat nauttia kauniista ja suojatusta piha-alueesta. Kukkaistutukset tulevat etupihalle toukokuussa. Pihakalusteina löytyy pöytiä ja tuoleja.
  • Lapilan kartanolla on oma parkkipaikka. Lisätilaa löytyy lyhyen kävelymatkan päästä.
  • Pyydettäessä kartano on esteetön.


Lapilan kartanon historia

Vuonna 1634 Ylikeravan kylässä asui vaimoineen ja kolmine tyttärineen Yrjö Tuomaanpoika eli Lapilan Yrjö. Hän oli Lapilan ensimmäinen nimeltä tunnettu asukas. 1600-luvulla taloa isännöi myös muuan Simo Erikinpoika. Simolle kävi kehnosti ja verot jäivät rästiin. 1600-luvun puolimaissa kapteeni Frederik Ståhlhjelm, läheisen kartanon omistaja, maksoi rästit ja lunasti Lapilan itselleen.

Blåfjell, von Schrowe, Schatelowitz, Sivenius… 1700-luvulla Lapilan isännät vaihtuivat tiuhaan. Vuonna 1822 katkesi viimeinen yhteys Keravan kartanoon, kun tila siirtyi Sevénin suvulle. Sen isännyys päättyi Lapilan jakoon vuonna 1872. Kolmanneksen maita osti naapurin isäntä. Loppuosa joutui kovaan pyöritykseen: kahden vuosikymmenen aikana kartanolla ehti olla kuusi omistajaa. Eräs heistä, kofferttikapteeni Sundman, lienee rakennuttanut Lapilan nykyisen päärakennuksen 1880-luvun alussa.

 

Tiilitehtaan synty

Vuonna 1889 Lapilan osti Kervo Tegelbruks Ab. Yhtiö - jonka takana oli helsinkiläisiä liikemiehiä, muun muassa Julius Tallberg ja Lars Krogius rakensi Keravalle, Lapilan maille tiilitehtaan. Yhtiö teki kuitenkin pian vararikon. Lapilan seuraava omistajan nimi oli yhtä s-kirjainta lyhyempi: Kervo Tegelbruk Ab ja sen taustavoimat olivat kutakuinkin entiset. Tämän yhtiön eli Keravan tiilitehtaan hallussa Lapila pysyi aina vuoteen 1962. Tehtaan isännöitsijänä ja Lapilan isäntänä olivat pisimpään Theodor Hjelt vuosina 1893-1918 ja Bertil Backman 1923-1962.

Keravan tiilitehtaan sijainti radan varressa, kolmen peninkulman päässä nopeasti kasvavasta pääkaupungista oli otollinen. Itse tehdas oli ”suurenmoisin, mitä Suomessa on tähän asti nähty”. Uuden tekniikan, höyryn ja koksin voimalla syntyi kolmekin miljoonaa tiiltä vuodessa.

Vuonna 1931 Lapilassa oli 116 hehtaaria peltoa, 125 ha metsää, 8 lehmää, 6 hevosta ja traktori. Viljaa, maitoa, perunoita, rehuja ja puutarhatuotteita myytiin Keravalle ja Helsinkiin. Maatalous oli sivuelinkeino, päätulonlähteet olivat tiilien valmistus vuonna 1928 uusitussa tehtaassa sekä asuintilojen myynti.

 

Sota ja kartanon tulipalo

Sota hiljensi tiilitehtaan. Tuotanto keskeytettiin ja tilat vuokrattiin yrittäjälle, joka käytti niitä kessun kuivaamiseen. Syyskuussa 1945 tehtaan rakennukset paloivat ja siihen loppui sekä tupakka- että tiiliteollisuus; tehdasta ei rakennettu uudelleen. Tonttikauppakin loppui vuonna 1948, parhaat tontit olikin jo myyty. Alkoi hiljaiselon aika ja lopulta pellotkin vuokrattiin pois. Vuonna 1962 Lapila myytiin Keravan kauppalalle, Päärakennusta käytettiin nuorisotalona, kunnes se vuonna 1990 tapahtuneen tulipalon jälkeen korjattiin ja osittain entistettiin.

Lapilan kartano_2016_takapiha.jpg

Päivitetty 03.07.2018 klo 16:13