Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu

Terveisiä Keravalta – helmikuun uutiskirje julkaistu

Uusi vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Iloksemme olemme voineet huomata, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille on mennyt pääosin hyvin.

Hyvä keravalainen,

Valtiovarainministeriön julkaisemien tietojen mukaan palvelujen siirto on onnistunut hyvin kaikilla alueilla. Parannettavaa toki aina on, mutta tärkeimmästä, eli potilasturvallisuudesta on pidetty huolta. Palautetta sote-palveluistamme kannattaa antaa jatkossakin. Löydät asiaan liittyvän uutisen tästä kirjeestä.

Soten lisäksi olemme seuranneet kaupungilla tarkasti koko syksyn ajan sähkön hintojen kehittymistä. Olemme myös suurimpana omistajana olleet tiiviisti yhteydessä Keravan Energian suuntaan ja olemme miettineet toimivia ratkaisuja, joilla voitaisiin helpottaa keravalaisten arkea sähkön osalta. Talvi ei ole vielä ohi, mutta melko todennäköistä on, että pahin on jo nähty. Sähkökatkoja ei onneksi ole ollut ja sähkön hintakin on laskenut merkittävästi.

On myös kiitosten aika. Venäjän hyökkäyssodan alettua noin vuosi sitten, ovat miljoonat ukrainalaiset joutuneet pakenemaan eri puolille Eurooppaa. Yli 47 000 tuhatta ukrainalaista on hakenut turvapaikkaa Suomesta. Sisäasiainministeriö arvioi, että tämän vuoden aikana Suomeen saapuu noin 30 000–40 000 pakolaista Ukrainasta. Inhimillinen kärsimys, jonka nämä ihmiset ovat joutuneet kokemaan, on sanoin kuvaamaton. 

Ukrainalaisia pakolaisia on Keravalla noin parisataa. Olen äärimmäisen ylpeä, kuinka hienosti olemme yhdessä vastaanottaneet sotaa pakenevat henkilöt uuteen kotikaupunkiinsa. Haluan kiittää teitä ja kaikkia järjestöjä sekä yrityksiä, jotka ovat auttaneet pakolaisia tässä tilanteessa. Osoittamanne vieraanvaraisuus ja apu on ollut poikkeuksellista. Lämmin kiitos.

Toivon sinulle hyviä lukuhetkiä kaupungin uutiskirjeen parissa ja hyvää alkanutta vuotta,

 Kirsi Rontu, kaupunginjohtaja

Keravan kouluissa vahvistetaan sosiaalista pääomaa kotiryhmissä

Koulu on yhteisönä paljon vartija ja merkittävä vaikuttaja, sillä sen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa.

Sosiaalinen pääoma rakentuu luottamuksesta ja sitä voidaan kehittää oppilaiden jokapäiväisessä kouluelämässä ilman erillistä rahoitusta tai lisäresursseja. Keravalla pitkäaikaisia kotiryhmiä kokeillaan parhaillaan kaikissa kouluissamme. Kotiryhmät ovat neljän oppilaan ryhmiä, jotka pysyvät yhdessä pitkään jokaisella oppitunnilla ja eri oppiaineissa. Tietokirjailijat Rauno Haapaniemi ja Liisa Raina tukevat tässä Keravan kouluja.

Pitkäaikaiset kotiryhmät lisäävät oppilaiden osallistumista, vahvistavat luottamusta ja tukea ryhmän jäsenten kesken, sekä edistävät sitoutumista yksilö- ja ryhmätavoitteisiin. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja ryhmäpedagogiikan hyödyntäminen voivat auttaa oppilaita saamaan ystäviä, vähentämään yksinäisyyttä sekä torjumaan kiusaamista ja häirintää.

Kotiryhmien väliarviointi toi oppilaiden palautteen kautta esille positiivisia kokemuksia, mutta myös haasteita:

  • Olen saanut uusia kavereita, ystäviä.
  • Kotiryhmässä on tuttua ja rentoa olla, turvallinen olo.
  • Saa aina tarvittaessa apua omasta ryhmästä.
  • Lisää ryhmähenkeä.
  • Kaikilla on selkeä istumapaikka.
  • Vuorovaikutustaidot kehittyvät.
  • Ei osata työskennellä yhdessä.
  • Huono ryhmä.
  • Osa ei tee mitään.
  • Ryhmä ei usko tai toimi ohjeen mukaan.
  • Monia suututti, kun ei voinut vaikuttaa kotiryhmän muodostukseen.

Keskeinen ero pitkäaikaisten kotiryhmien ja perinteisen projekti- ja tehtäväkohtaisten ryhmätöiden välillä on kesto. Lyhytkestoiset ryhmätyöt eri oppiaineissa eivät kehitä tehokkaasti oppilaiden sosiaalisia taitoja, koska niissä ryhmä ei ehdi kokea ryhmän kehittymisen eri vaiheita, eikä luottamuksen, tuen ja sitoutumisen muodostuminen näin ollen ole kovin todennäköistä. Sen sijaan oppilaiden ja opettajien aikaa ja energiaa kuluu yhä uudelleen ja uudelleen työskentelyn aloittamiseen sekä järjestäytymiseen.

Suurissa ja vaihtuvissa ryhmissä on välillä vaikea löytää omaa paikkaa ja asema sosiaalisissa suhteissa voi olla vaihtuva. Ryhmän negatiivista dynamiikkaa, esimerkiksi kiusaamista tai ulkopuolelle jättämistä, on kuitenkin mahdollista ohjata pitkäkestoisten kotiryhmien kautta. Aikuisten puuttuminen kiusaamiseen ei ole yhtä tehokasta kuin vertaisten. Siksi juuri koulun rakenteiden tulee tukea sellaista pedagogiikkaa, mikä edistää kiusaamisen ehkäisyä ilman, että kenenkään tarvitsee pelätä oman asemansa heikkenemistä.

Tavoitteenamme on pitkäkestoisten kotiryhmien avulla tietoisesti vahvistaa sosiaalista pääomaa. Haluamme Keravan kouluissa antaa jokaiselle mahdollisuuden kokea olevansa osa ryhmää, olla hyväksytty.

Terhi Nissinen, perusopetusjohtaja

Keravan uusi kaupunkiturvallisuusohjelma valmistumassa

Kaupunkiturvallisuusohjelman valmistelu on edennyt hyvin. Ohjelman työstämisessä on hyödynnetty laajaa palautetta, jota kerättiin keravalaisilta viime vuoden loppupuolella. Saimme turvallisuuskyselyyn toistatuhatta vastausta ja olemme huomioineet saamamme palautteen tarkasti. Kiitos jokaiselle kyselyyn vastanneelle!

Kaupunkiturvallisuusohjelman valmistuttua, järjestämme kaupunginjohtajan turvallisuusaiheisen asukasillan kevään aikana. Tiedotamme tarkemmin aikataulusta ja muista asiaan liittyvistä asioista myöhemmin.

Sähkön riittävyyteen liittyvät huolet ovat onneksi osoittautuneet liioitelluksi. Varautumiseen ja valmiustoimintaan liittyen sähkökatkosten toteutumisriski on erittäin pieni. Olemme kuitenkin julkaisseet ohjeita mahdollisiin sähkökatkoksiin sekä yleensä omatoimiseen varautumiseen kerava.fi-sivulla kohdassa ”turvallisuus” tai sähkökatkojen osalta www.keravanenergia.fi- sivulla.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutusseurantaa kaupungin ja kaupunkilaisten osalta tehdään päivittäin kaupunginjohtajan esikunnassa, viikoittain viranomaisten kanssa ja tilannekuvaa käsitellään kaupunginjohtajan johtamassa valmiusjohtoryhmässä kuukausittain tai tarpeen mukaan.

Tällä hetkellä ei ole uhkaa Suomea kohtaan. Taustalla, kaupungin organisaatiossa, tehdään kuitenkin normaaliin tapaan erilaisia varautumistoimenpiteitä, joista ei turvallisuussyistä voi yleisesti tiedottaa.

Jussi Komokallio, turvallisuuspäällikkö

Uutiskirjeen muita aiheita