Kouluturvallisuus

Turvallinen oppimisympäristö

Jokaisella opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Samoin opettajilla ja koulun muulla henkilökunnalla on oikeus turvalliseen työympäristöön. jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu.

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on käyttäytymisvelvoite. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaalla on velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Kouluissa harjoitellaan säännöllisesti turvallisuuteen liittyviä asioita henkilöstön ja myös oppilaiden kanssa. Lukuvuoden aikana järjestetään muun muassa pelastautumisharjoituksia, kartoitetaan mahdollisia riskejä koulurakennuksesta ja pihalta sekä opetellaan turvallisuusasioita eri oppiaineissa.

  • Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen kouluissa

    Koulussa ohjataan oppilaita ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

    Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia. Ryhmäyttäminen ja hyvän luokkahengen rakentaminen ovat tärkeimpiä kiusaamista ennaltaehkäiseviä keinoja.

    Keravan kouluissa toimitaan kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi laaditun suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma löytyy Keravan perusopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelman luvusta 7: Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma (pdf).

    Kaikissa Keravan kouluissa on käytössä vertaissovitteluohjelma Verso sekä KiVa-ohjelma eli kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma.

    • Verso-sovittelulla puututaan loukkaavaan toimintaan mahdollisimman varhain ja vaikuttavasti.
    • KiVa-ohjelman avulla pyritään ehkäisemään kiusaamista ennalta ja puututaan esille tuleviin kiusaamistapauksiin tutkimusnäyttöön perustuvilla toimintamalleilla.
    • Tilanteiden selvittämisessä voidaan käyttää myös restoratiivista lähestymistapaa, jossa on kyse ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet huomioon ottavasta konfliktinhallintamenettelystä.

    Koulun opettaja tai rehtori ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

  • ”Kiusaaminen on aina väkivaltaa, vaikka kaikki väkivalta ei ole kiusaamista. Kiusaaminen erottuu muista väkivallanteoista siinä, että sille on ominaista toistuvuus; se on systemaattista ja se kohdistuu aina uudestaan ja uudestaan siihen samaan henkilöön, joka on jollain lailla heikommassa asemassa, eli tyypillistä on tämä osapuolten epätasaväkisyys.” Professori Christina Salmivalli, 7.10.2024

    Kiusaamisesta on olemassa erilaisia määritelmiä. Yleisesti kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu yhden tai useamman muun oppilaan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun.

    Kiusaamisväkivalta voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita somessa tai muuta toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai some-ryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä.

    Kiusaamistilanteessa kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön suhteessa kiusaajaan. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat usein hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas.

    Kiusaaminen on rikollista toimintaa, silloin kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Muun muassa kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lakipykäliä voidaan soveltaa kiusaamisen yhteydessä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja. (Lähde: MLL)

    Vain osa lapsista ja nuorista kertoo kiusaamisesta aikuisille kotona tai koulussa. Syynä voivat olla häpeän tai pelon tunteet tai aiempi kokemus kiusaamisen vähättelystä. Joskus lapset ja nuoret voivat pelätä, että kiusaaminen ei lopu tai jopa pahenee aikuisten puuttuessa asiaan.

  • Ohje huoltajalle kiusaamistilanteessa toimimiseen

    Ohje oppilaalle kiusaamistilanteessa toimimiseen

  • Keravan kouluissa selvitetään tilanteita seuraavan kaavion mukaisesti: Epäasialliseen käytökseen sekä kiusaamiseen puuttuminen (pdf).

     

  • Kerava, Hyvinkää, Järvenpää ja Tuusula ovat käynnistäneet yhteisen Reilusti yhdessä, turvaa toisista -yhteistyön, jonka tavoitteena on ehkäistä kiusaamista, häirintää, syrjintää ja väkivaltaa kouluissa.

    Yhteistyö tuo yhteen koulujen henkilöstön, oppilaat, huoltajat sekä nuorisotyön ammattilaiset neljästä kaupungista. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että jokaisella oppilaalla olisi turvallinen ja arvostava kasvuympäristö ja kouluarki.

    Reilusti yhdessä, turvaa toisista -yhteistyö on konkreettinen askel kohti kouluarkea, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Kun oppilaat, huoltajat ja koulun ammattilaiset toimivat yhdessä, voimme rakentaa yhteisön, jossa jokaisella on tilaa kasvaa ja oppia rauhassa.

    Yhteistyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet

    • Ennaltaehkäisy ja puuttuminen: Vahvistetaan koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien taitoja ennaltaehkäistä ja puuttua kiusaamiseen.
    • Yhteiset toimintamallit: Luodaan yhtenäisiä toimintamalleja turvalliseen arkeen.
    • Kodin ja koulun yhteistyö: Vahvistetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

    Oppilaita, huoltajia ja koulun henkilöstöä kuullaan yhteistyön aikana, ja heidän näkemyksensä ovat keskeisiä turvallisen kouluympäristön kehittämisessä. Oppilaille sekä vanhemmille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua keskusteluihin ja tilaisuuksiin.

    Lukuvuoden 2025-2026 aikana kartoitettiin Kouluterveyskyselyn ja kunnissa toteutettujen omien kyselyiden perusteella kiusaamisen esiintyvyyttä sekä suunniteltiin yhteisiä ja kuntakohtaisia toimenpiteitä.

    Lukuvuoden 2026-2027 aikana

    • Kaikissa Keravan, Hyvinkään ja Tuusulan kouluissa aloitetaan alakoulujen tukioppilastoiminta. Järvenpäässä tukioppilastoiminta aloitetaan porrastetusti.
    • K-O-toiminta, jonka avulla puututaan pitkäkestoiseen kiusaamiseen, aloitetaan uutena toimintana Keravalla ja Tuusulassa. Hyvinkäällä ja Järvenpäässä tarkastellaan aiemmin aloitetun K-O-toiminnan rakennetta ja työnjakoa.
    • Hanke järjestää 9.11.2026 kuntien yhteisen verkkovanhempainillan 5.–9.-luokkalaisten huoltajille. Toinen verkkovanhempainilta järjestetään kevätlukukaudella 2027.
    • Oppilaita, huoltajia ja  koulujen henkilöstöä osallistetaan kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelman päivittämiseen kuntakohtaisissa  työpajoissa keväällä 2027.
    • Yhteistyökunnat kehittävät lisäksi haluamiaan kuntakohtaisia toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisemiseen ja puuttumiseen. Keravalla laaditaan lukuvuoden aikana Wilmaan lomake, jonka avulla kiusaamistapausten selvittely dokumentoidaan yhdenmukaisesti.